No niin mammat! Kertokaapa syitä miksi minun KANNATTAISI lykätä lapsentekoa!
Ts. miten pääsen eroon orastavasta vauvakuumeesta...
Olen 30 v. ja elämäntilanne on nyt sellainen, että kaiken järjen mukaan lapsenteon yritystä kannattaisi lykätä n. vuodella. Vakuuttakaa mut please siitä, ettei mulla ole mitään kiirettä yrittää saada lapsia!
Tämä on todella tärkeää, joten asiallisia vastauksia kiitos! :)
Kommentit (28)
Nyt kun vielä eletään korkeasuhdanteessa, työpaikan löytyminen on helppoa. Jos ja kun toivon mukaan tulet raskaaksi, niin äitiyslomalta palatessa työnsaanti voi olla aika takkuista, mikäli suhdanteet ovat muutuneet. Lisäksi päälle 30 v ilman työkokemusta ei ole kauhean houkutteleva vaihtoehto työnantajan kannalta. Ja jos olet muutaman vuoden lapsen kanssa kotona, eivät opinnotkaan ole enää ihan tuoreita. Huonolla tsägällä toteutuu tilanne laskusuhdanne + ei työkokemusta + opinnoista vierähtänyt tovi. Eli ehdottomasti nyt työnhakuun, kun asiat ovat vielä tuoreena mielessä ja taloudessa menee hyvin.
Eli ihan oikeasti, järkevää on lykätä vauvahaaveita vielä ainakin siihen asti, että sinulla on se vakituinen työ tai ainakin jonkin verran työkokemusta. Sitten jos töitä ei ala löytymään, ei lapsentekoa kannata enää lykätä.
Jos työnantaja ei ole aivan tyhmä (ja miksi sellaiseen työpaikkaan edes menisit), hän kyllä tajuaa " äitiyslomariskin" palkatessaan alle 40-vuotiasta lapsetonta naista. Tämä riski saattaa vaikeuttaa vakituisen paikan löytämistä, mutta tässä taloustilanteessa paikan löytyminen on helpompaa kuin koskaan.
Oikeasti yritä nyt löytää niitä töitä, muuten saatat myöhemmin katkeroitua pahasti, jos töiden löytyminen ei äitiysloman jälkeen onnistukaan. Ja jos ei paikkaa ala löytyä, sitten vauvaprojekti työn alle. Siinä tapauksessa et voi ainakaan myöhemmin syyttää vauvaa, jos töitä ei löydykään.
Kun on pitkä korkeakoulutus takana, se oman alan töiden löytyminen on yllättävän tärkeä asia ihan oman itsen kannalta. Muuten tulee helposti tunne, että on heittänyt vuosia elämästäään hukkaan.
Sitähän ei voi tietää kuinka helppoa raskaaksi tulo on ennen kuin kokeilee, mutta ei 30-vuotiaalla vielä mikään paniikki asian suhteen ole. Eli vuosi, pari eteenpäin ei vaikuta hedelmällisyyteesi ratkaisevasti. Toiset tulee heti raskaaksi, kun jättää ehkäisyn pois, toisilla menee vuosikaudet ennen kuin tärppää.
Vierailija:
muuten hyvä idea, mutta jotenkin tuntuisi epärehelliseltä työnantajaa kohtaan tehdä noin.
Ap
Ja putoaa 35:n jälkeen.
Vierailija:
Eli vuosi, pari eteenpäin ei vaikuta hedelmällisyyteesi ratkaisevasti.
minun sydämeni ei meinaa kestää. Kamalampi tunne voi olla ainoastaan oman lapsen kuolema.
Tossa iässä kun olet niin en keksi syytä miksi vielä lykätä...Tiedäthän että mahdollisuudet laskevat kokoajan.
ei se lapsi napsahda teille heti kun päätätte että saa tulla. Odotuskin kestää 9 kk. Ja voi mennä 4-10 kk ennen kuin tärppää (normaalia). Yleistä on myös, että menee 10-15 kk. Laske siitä, kannattaa ennemmin aloitella nyt.
Ellei sulla ole joku sairaus tms.
Miksi siis pitää lykätä?
Jos nyt tulisin raskaaksi, mahdollisuuteni työmarkkinoilla olisivat entistä heikommat. :(
Vierailija:
Jos nyt tulisin raskaaksi, mahdollisuuteni työmarkkinoilla olisivat entistä heikommat. :(
Koita nyt ensin saada vakituinen työpaikka!
Vierailija:
Koita nyt ensin saada vakituinen työpaikka!
Siinä voi mennä vuosia! Alasta riippuen...
Haet nyt ap ihmeessä töitä, mutta voit ihan hyvin jättää myös ehkäisyn pois, jos olette muuten valmiit vanhemmuuteen. ns. ihan oikeaa aikaa tuskin tuleekaan. Aina on joku syy (" ensi vuonna olisi enemmän rahaa" , " ensi vuonna mies ei joudu matkalle" , " ensi vuonna on parempi auto" , " ensi vuonna on parempi sää" jne.).
Mä olen 28v humanisti (FM), kaksi lasta (ä-lomalla nyt, vauva 2 kk). Olen tehnyt opintojen ohessa aika lailla töitä, osa-aikaisia ja pätkiä. Oletan, että aina töitä löytyy, kun vaan hakee. En tosin etsi vakityötä, kun olen pätkä-/silppualan valinnut. Ehkä kuitenkin joskus tulevaisuudessa voi olla vakipaikka, tuskin kuitenkaan lähiaikoina.
Saako kysyä ap:n alaa?
3
jos teet lapsia, et saa töitä -ideologialla. Mitä mä olen nähnyt omassa elämässäni sekä läheisteni elämässä on se, että asiat lutviutuvat, teit niin tai näin. Ikinä ei ole " oikea hetki" lapsen saamiselle/tekemiselle, se on aina valinta. Jos sinusta itsestäsi tuntuu siltä, että HALUAT nyt työelämään, niin lykkää lapsentekoa. Jos haluat todella lapsen, kannattaisi se yrittäminen aloittaa mahdollisimman pian. Voi olla, että napsahdat pelkästä ajatuksesta paksuksi, tai sitten joudutte vääntämään vuositolkulla. Kannattaa lähteä siis siitä, mitä itse (ja miehesi) haluaa!
kyllähän sä ap sitten aina töitä löydät!!
Hei. Minulla on useampia lapsia. Kun pääsin yliopistoon, tulin melkein heti raskaaksi, jatkoin opiskelua, milloin pieni vauva rinnalla imien luennoilla, sain vielä muutaman lapsen lisää opiskelujen lomassa. Jotenkin onnistuin valmistumaan kuudessa vuodessa, vaikka tein sinä aikana lisäksi kolmelasta (lapset kotona koko ajan, imetin koko opintojen ajan...vauva vain vaihtui)
Nyt olisin korkeasti koulutettu, lapset tehty (en tulisi enää jäämään äitiyslomalle), mutta en saa mistään töitä! Sanotaan suoraan, että ei ole työkokemusta! Niin, ei ole, kun tein opiskelujen lomassa ne lapset, en voinut kesälomilla mennä esim. töihin ja saada sitä kokemusta, kun olin yleensä viimeisillään raskaana ja pieni vauva lisäksi hoidettavana. Olen hakenut vuoden sisään 40 työpaikkaa, aika neuvoton olo alkaa olla.
Siksi suosittelen syvästi: Etsi ensin työpaikka. Jos voisin päättää uudestaa (luulin, että työnantajat arvostaa sitä, että lapset tehty kun menee työmaailmaan, eivät arvosta!)opiskelisin ensin, tekisin kesät ja lomat töitä. Ehkä lapsia olisi vain yksi, mutta ainakin olisi työpaikka lisäksi.
Pakosta ottaa päähän, miksi naisille kasaantuu tälläiset asiat? Miesten ei tarvitse näillä asioilla itseään vaivata.
kun vieressä leikkii pari pojankoltiaista ja olet SILTI kaunis, hoikka ja haluttu. ;) Hei, mä olen pykännyt NUO mun kropasta ja olen näin upea. Tuntuu muuten perhanan hyvältä. :)
huono parisuhde (riitoja, väkivaltaa tms.) tai terveydelliset syyt (oma terveys ei kestäsi raskautta juuri sillä hetkellä). Jos ns. perusasiat ovat kunnossa (=parisuhde, jonkinlainen vakaa toimeentulo, katto pään päällä ja ruokaa pöydässä) niin eikun lasta yrittämään vaan.
Työpaikan löytymiseen tuolla iällä vaikuttaa tuo lapsiasia, vaikka et lasta olisi tekemässäkään. Nimittäin ne, jotka palkaavat työntekijöitä, katsovat että 30-vuotias nainen on ilman muuta lapsentekoiässä ja jää kohta äitiyslomalle. Tämä siis vaikka lykkäisitkin lapsentekoa. Ja jos työllistyt, niin pian saatat jo ajatella, että eihän sitä nyt vielä kun juuri sain tämän kunnon työpaikankin. Ja vuosia kuluu. Sitten joskus viiden vuoden päästä heräät asiaan uudelleen eikä raskautuminen enää välttämättä onnistukaan tuosta vaan. En usko, että asian lykkääminen saa olosi tuntumaan mitenkään varmemmaksi. Päinvastoin, aina löytyy syitä, miksei juuri nyt lapsi sovi kuvioihin.
Että anna palaa vaan, ehkäisy pois JA töitä etsimään.
En kuitenkaan itse uskalla jättää sen varaan, että itselleni käy synnytyksen, imetyksen, yövalvomisien ja ajan puutteen (=ei aikaa treenata ja pitää huolta omasta ulkonäöstä) yhtä onnekkaasti. Olen kuitenkin realisti...
Ap
Aika negatiiviset kuvat sulla on äitiydestä, jos luulet sen vievän kaiken ilon elämästä.
Vierailija:
Jos tiedätte mitä tarkoitan?Ap
Aloita lastenteko nyt, tee vaikka parikolme putkeen ja ole kotona niin kauan kun huvittaa. Ei ole työnantaja hengittämässä niskaan ja esittämässä vaatimuksia.
Olen opintojen takia pakertanut viimeiset vuodet kotona todella paljon (asumme vähän opiskelupaikkani ulkopuolella, joten olen tavallaan opiskellut etänä) ja nyt haluaisin vain ihmisten ilmoille... Kauhistuttaa ajatus vauvan hoitamisesta neljän seinän sisällä.
Kyllä moni (erityisesti mies) hakee töitä, vaikka on valmis heti paremman paikan lähdettyään vaihtamaan toiselle työnantajalle. Tulevasta mammalomasta työnantaja saa sentään tietää viim. 2 kuukautta, usein jo puolikin vuotta etukäteen ja ehtii varautua tilanteeseen ihan eri lailla. CV:ssä työkokemus on yhtä hyvää olipa se saatu vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa.