~~*Joulun Mammat torstaina 13. Joulukuuta*~~

Toivottavasti eiliset supistukset jostain löytys, nyt ollut taas ihan hiljaista. Turvotukset taas yön aikana valtautuneet, ihan silmätkin taas pienet tihrut. neuvola olis kymmeneltä, kauhistuttaa jo punnitus.



Onkohan Päkis lähtenyt yön aikana? Tänään varmasti saadaan aikamoinen läjä vauvauutisia, niin moni lähtenyt muutama päivä sitten



Viikonloppuna täytyy tehdä ihan kaikki sen eteen, että synnytys alkaisi. ensin kyllä lähdetään reilulle autoajelulle vanhalla romulla, sitten piiiiiiiiiitkä shoppailureissu. Syödä täytyy kaikkea supistusta aiheuttavaa ja jos ei vielä siinäkään vaiheessa mitään tapahdu, kai se suursiivous pitää tehdä. Ja vielä tyhjentää sauna jo ottaa kunnon löylyt. Peittojen heilutus on kyllä vieny uskottavuuden, mulla nimittäin joka kerta supparit hävinneet:-/



No, toivotaan supparirikasta päivää kaikille halukkaille ja ei varmaankaan enää montakaan halutonta ole=)



P-M 39+4

Mietin just eilen et uskomatonta, se on meidän kuu :-) Olen vähän jälkeenjäänyt näköjään! :-D



Tamatulle vilkutukset, kiva että se pahin hommeli nyt takana, nyt oikeesti rentoudut kunnolla!



Himpulalle peukut pystyssä jos vaik tässä ihan pian tulis lähtö... Samoin muille yliaikaisille. Koko ajan H-hetki lähestyy ja lähestyy ja kauaa ei kenelläkään enää mee... Vaikkakin se yksikin päivä tuntuu piiiiitkältä.

Siks vissiin yöllä suurelle osalle tulee lähtö, että synnytys alkaa paremmin rennossa kropassa joten ottakaa rennosti :-) Jostain luin, että rehkiminen ei käynnistä niin hyvin kun rentoutuminen!



Omaa napaa, ei se eilinen olotila mitään ollut, täällä ollaan. Mut mun äärimmäisen supistus-epä-herkkä kohtuni on ruvennut supistelemaan joten kai se jotain merkkaa...



Meil menee vedet poikki minuutin päästä joten äkkiä naamapesulle, I' ll be back



Sintagma 38+1

täällä ollaan kun ei muuta voida..Tietoakaan mistään synnytyksistä ;-) Nukkunu olen kun porsas, koko eilinen päivä meni toipuessa migreenistä eli enemmän ja vähemmän tuli koko päivä maattua ja yö perään, ihmeen hyvin tulikin nukuttua. Vauva oli eilen TOSI villillä tuulella, poras päätään ulos, niin että tuntu eri häijyltä ja muutenkin potki ja touhus tosi pitkiä jaksoja. Tänään aamulla kylkeä vaihtaessa vauva ei ole paljoakaan liikkunut, muutaman hennon räpinän saanut aikaan, nukkuiskohan sitten niin sikeään... Onneksi tänään neuvola, pistää tietty huolestuttamaan, kun tämä tyyppi on olut kova mesoamaan..



Tänään pitäis varmaan piipahtaa ne joulukortit hakemassa.. Ei mitenkään viimetingassa;-) Ja muutenkin ihmisten ilmoille eilisen kotipäivän jälkeen..



Mutta nyt koulutielle, palaan kyllä neuvolan jälkeen päivällä, mukavaa hautomispäivää mammoille!!



Ponnari ja Tonttunen 39+6 jo...

Kyyylmä tuolla ulkona, hrr..

Tulee sorkanhoitajakin tänään, " kiva" tällanen pakkanen.

No, ei noita hoidettavia onneki ole montaa, ihan vaan pahimmat tapaukset käy läpi.



Onnea vauvansa saaneille, Marica oli ainakin ison pojan saanut!

Aikamoinen synnytys, ainakin se loppuosa.. Toivottavasti pojalla kaikki hyvin ja ruokahaluthan ainakin tuntuu olevan kohdillaan=)



Mulla keskimmäinen(4590g) jäi hiukan kiinni hartioistaan, tai lähinnä kun syntyi käsiposkella niin sai kätilö taiteilla ja olla tosissaan, että sai tytön ulos. Vauvalle tuli erbin pareesi mutta onneksi vaan lievä ja parani kantosidehoidolla muutamassa viikossa mutta kyllä se kerkes pian synnytyksen jälkeen äitiä kylmätä kun huomas, että käsi on kipeä eikä nouse vaan roikkuu kylessä..Taustalla kun on mun pikkusiskon erbin pareesi joka otti kaksi vuotta parantuakseen ja vieläkin vaivaa(ensi kesän rippikoululainen) , lapaluut esim on erikorkeudella.



Oon nukkunut kyllä niin siki, ja niitä uniahan tuo nukkumatti näyttää taas mitä merkillisimpiä=)

Varmaan en ois edes vessassa käyny vaan havahduin kun kuopus kömpi tulemaan ja samalla silmänraotuksella käväsin hotelli helpotuksessakin varuuksi.



Vauva touhuilee masussa kovasti, mikään muu siellä ei liikukaan, kohtulihas lienee lakossa=). Mutta eipähän tuolla ole meikäläisellä merkitystäkään kun ulostuloaukkoa ei tarvii kypsytellä kuten ennen vanhaan=)

Mieli on nyt NIIN malttamaton, kun koko raskauden oon asennoitunut synnyttämään tammikuulla ja yliaikaishautomonemona ei ole tarvinut mitään oireita itessään kytätä eikä mahastakaan ole kiire päästä eroon, päinvastoin, ihana kasvatella.

Vaan nyt kun on tuo sektiopäivä tiedossa niin ei malttaisikaan enää odottaa yhtään.. Luulempa, että nämä viimoset kaksi viikkoa tulee olemaan pitkät;O Vaikka touhua on kyllä piisalle asti ja mietin miten kaiken edes ennätän mutta eipä sitä osaa niin satasella keskittyä nyt..



Jeps vaan jos jotain koittas saada kuitenkin aikaan tällekin päivää...



Supparirikasta päivää kaikille!!

Lahjis ja masu 37+6

Kuinkakohan monelle on tullut yöllä lähtö? Aika monella on eilen illalla jo ollut aika lupaavan kuuloisia oireita =) Päkis aika varmasti yksi lähteneistä.

Onkohan se Himpula vihdoin päässyt lähtemään?



Piitu-Miina, harmi ettei lähtöä sitten vielä tullutkaan.



Totta muuten tuo, että synnytys taitaa alkaa usein yöllä. Muistan lukeneeni joskus, että silloin noita hormooneita sun muita alkaa erittymään paremmin kuin päivällä hereillä ollessa.

Kyllä se niin on, että vauva syntyy kun on siihen valmis. Ei meillä ainakaan mikään vippaskonsti auta. Eilen testattiin se viimeinen S, eikä mitään tapahdu. Nyt on oikeesti kokeiltu jo kaikkea, kaikki neljä S (shoppailu siis lisäksi), nännien hieronnat ja akupisteiden hieronnat. Eikä mitään.



Ponnari, tällä meidän vilkkaalla vauvalla on nyt loppuraskaudessa ollut aina välillä hiljaisia päiviä. Semmoista, että joudun koputtelemaan mahaan tosissaan jotta saan edes jotain pientä liikettä aikaiseksi. Neuvolassa totesi vain, että ei huolta kun jotain liikettä tuntuu kun koputtelee. Tilahan siellä alkaa varmasti olla vähissä ja vauva valmistautuu lähtöön (tai siis muut vauvat ainakin, tästä meidän en ole varma...)



Tänään tulee varmaan kasa vauvauutisia. Meistä on jo niin moni lähtenyt.



Iltapäivästä olisi neuvola. Soitellaan sitten sinne synnärille ja kysellään käynnistystä tai ainakin näyttäytymisaikaa. Rehellisesti mieli on kyllä edelleen aika maassa. Ja mieskin on alkanut miettimään onkohan sillä vauvalla kaikki kunnossa kun ei osaa ulos tulla... niinpä.



peppipiina 41+3

En suostunu lähtemään :). Otin panadolin ja painoin silmät tiukasti kiinni ja uni tuli. Heräilin kyllä monesti vessaan ja supistuksiin, mutta päätin että kun voin maata niin ne ei ole vielä oikeita. Esikoisen synnytyksessä makuuasento oli se kaikkein kamalin asento. Stressaa kamalasti toi yöllä lähteminen, lähinnä se että miten tuo 2v reagoi siihen ettei äiti ja/tai isi ole kotona kun se herää. Kummitädin kanssa ollaan sovittu että tulee yöllä ja tosi mukava kummi on tytönkin mielestä, mutta silti kaikki mietityttää...



Nyt aamulla on tullu vaan yks supistus, mutta lakanat pitää vaihtaa, joten toivottavasti pääsis päivällä lähtemään, hehheh ihan varmasti mitään ei tapahdu sillon ku toivoo. Resepti eilisiin suppareihin tais olla edellisen päivän sauna+peittojen heilutus ja eilinen koko päivän juokseminen kavereilla ja shoppaamassa ja sit levolle... Eli kaikki ässät kerralla käyttöön, siin on vaan se huono puoli että on ite ihan puhki, ei tosiaan sellanen olo että mielellään punnertaa pienen maailmaan keskellä yötä...



Omaa napaa vaan... Tuntuu olevan taas kaikkein rakkain... Vähän jännää mitä tämä päivä tuo tullessaan :)



paljon suppareita niitä toivoville!

Yöllävalvoin kaksi tuntia edelleen vain pieniä lyhyitä ja heikkoja supistuksia. Kuitenkin en saanut nukuttua, niihin vissiin heräsinkin. Samanlaisia kuin synnytyssupistukset, mutta tarvitsisi potenssiin 10, että olisi niitä. Ei siis leppoisia harjoituksia vaan jossain tuolla syvällä ihanoikean oloisia, mutta tosiaan aivan liian heikkoja ja lyhyitä.

Kohdunsuuta nippaili aikalailla välillä. Nyt onkin selkä kipeänä.

Jatka vaan samaan malliin kohtu!!!



Mutta kummatkin tytöt on syntyneet kakkosella alkavalla päivämäärällä. Esikoinen 23.pv ja kakkonen 22.pv eri kuita kylläkin. Itse olensyntynyt 22.pv. JOten syntyisiköhän tämäkin vaikka 21.-24.pv.? ;)



Palaillaan, pitää vähän selkää venytellä.



Doshijas ja Nuppupuppu 39+3 (39) ... olen tainnut merkkailla päiviä miten sattuu...

hyvin nukuttu yö takana. Illalla jonki verran supisteli, semmosia et tuntu mut ei edes hyvällä tahdolla voinu kipeiks sanoa...

Nyt aamusta tullu yks tuntuva (pisti vatsan toimimaan) mut EI kipeä.

Päätään vauva vissiin eilen pyöritteli tuolla alhaalla ku niin " mukavasti" tuntu. : )



kummasti vaan tuo synnyttämään lähteminen pyörii päässä... Niinku varmasti valtaosalla tässä vaiheessa. : )



Jospa tää syntyis isin kanssa samana päivänä, (18.12) ei tartteis miehelle enään lahjoja miettiä, sanois vaan että tuossahan tuo on, ole hyvä. ; )



No kaipa tuo syntyy ku on siihen valmis...



Edelleen vaan tsempitykset yliaikasille, jaksamista!!!! Ja muille kans.



Nyt kaikki sitten vaan rentoutumaan täksi päiväks, jos saatais niitä supistuksia, niitä kunnollisia ja lisää lähtijöitä. : )

Jos kerta se rentoutuminen toimii paremmin ku rehkiminen, kannattaa ainaki kokeilla; Sohvalle hyvän lehden/kirjan/elokuvan kanssa ja vähän jotain hyvää naposteltavaa viereen. (vaikka jotain oikein kanelista) ; ))



Taas supisti, sillai pikkasen nipisti. Hyvä hyvä, harjotusta tarvitaan.



Nyt tämä mamma lähtee ulkoilemaan tonne kirpakkaan pakkaseen koiruuden kanssa.



Odottelija ja viikot paukkuu, nyt kasassa tasan 38!!!!

Keittelin mutteripannulla tupla-annoksen espressoa ja 3+dl maitoa mikrossa ja reippaasti kanelia sekaan ;-) Eli tässä tollasta puolen litran kanelilattea siemaillaan josko vaikka pistäis massun toimimaan ja kaneli lisäis suppareita... Juu varmasti... :-P

Vaikka sitä tietää kokemuksesta että kaikki mahdolliset keinot on ~*_turhia_*~ niin silti sellainen naiivi usko/toivo säilyy, josko tämä nyt käynnistäisi...

Mulla kävi viimeks silleen että annoin periks kun mikään ei auttanut ja sit käynnistyi ilman poppaskonsteja 41+6.



Peppipiinalle jaksamisia, muistan itte ton epätoivoisen olotilan vaikka pari päivää sit kirjoittelin asiasta vähän alentavasti, anteeksi.

Jos 3 viikkoa (alkaen rv 38-39) joka päivä toivoo ja miettii ja pähkäilee että josko tänä yönä... Ja joka aamu herää yhdessä kasassa... Niin rv 42 sitä alkaa toivo hiipua. Ja muistan tosiaan tuon tunteen että tuleekohan se vauva sieltä ollenkaan, kun on yli 20 päivää ja yötä toivonut ja mietiskellyt niin alkaa toivo hiipua, vaikka päinvastoin pitäis toivo voimistua kun joka sekunnilta tulee lähtö todennäköisemmäksi... :-) joten piristystä mieleen!! (Helposti sanottu :-P)



Yhdellä hyvällä kaverilla tänään 40+3, esikoinen tulossa, ja hän alkaa myös olemaan aika kypsä... Ei pysty öisin nukkumaan ja turvotus vaivaa (painoa hänelle lyhyeen varteen tullut jo 25kg) aika ikävä tilanne tosiaan. Kaikki sympatiat siellä. Mulle ei oo tullu kun 8kg ja pituutta on 173cm niin tosi helpolla olen päässyt, ei tunnu missään. Ihmettelen tätä turvotuksen puutetta mutta olen melko varma että helppo olo johtuu siitä, että tämä vauva on aika pieni mun keskivartalolle ja sille tilalle, joka on " varattu" kasvavalle kohdulle, niin ei aiheuta mitään ongelmia. Mahtuu vielä hyvin.



Täytyy mennä haukkaamaan jotain ennen kun haen ipanat kohta. Huomenna tarttee ottaa tuo 3,5v poju mukaan hammaslääkäriin (ajattelin vielä vikan kerran uskaltautua... Pitäis hioa yksi kohta joka repii kieltä, jäi viime kerralla.) Saa nähdä mitä siitäkin tulee.

Lisäksi sunnuntaina sekä tiistaina on typykän 6v synttärit, ekat sukulaisille ja tokat sit kavereille. Eli aikamoista rumbaa tulee olemaan. Mulla on kaverisynttäreille värvättynä kyllä kaksi " leikkitätiä" et vaikka tuliskin lähtö just silloin tai vähän sitä ennen niin ei tartte perua. Sukulaissynttäreille on leipomukset jo aika hyvällä mallilla, pakastimessa odottelee... Vielä tarttis vääntää kyllä jotain mutta onhan tässä pari päivää aikaa.



Hauskaa päivää, kaunis ilma ainakin :-)

Sintagma 38+1

Ihana pakkanen ulkona, vaikka meinasinkin jäätyä kuoliaaksi kun mikään takki ei mene enää kiinni.



Ensin mentiin neuvolaan. Kaikki vallan mainiosti, sf mitta oli puolentoista viikon aikana laskenut sentin pienemmäksi, eli tosi hyvin on laskeutunut. Tuntu, että kunnon laskeutuminen tapahtui ihan pari päivää sitten kun sitä ennen närästi kovasti ja yhtäkkiä huomasin että mihin se maha oikein katosi, närästyskin loppui siihen. Terveydenhoitaja epäili, ettei olisi monesta päivästä kiinni, mutta niinhän se on epäillyt joka kerta.



Neuvolan päätteeksi käytiin syömässä hesesä kana-ateria:-P oli aivan älyttömän hyvää. Ei ole pitkiin aikoihin niin hyvältä maistunutkaan.



Sitten vielä leikkipuistoon tunniksi mentiin, sai pahimmat energiat kuopus purettu, ettei tarvitse tihutöitä tehdä niin paljoa. Mutta Suppareita ei tälle aamua ole taas kuulunut, ehkäpä tuo kohtu on tosiaan lakossa;-)



Paleltaa ihan kauheasti, täytynee teetä keitellä ja villasukat jalkaan vetää. Ja kieltämättä ihan päikkäreiden tarpeessa tässä on. Pitää tulla myöhemmin kommentoimaan



P-M

nyt saa sitten stressata toksemian takia. verenpaineet taivaissa, turvotus hieman laskenu mut prot ++, odotan tässä aikaa labraan pissänäytettä antamaan. muuten kätilön mielestä synnytys voisi vaikka olla lähellä, vauva laskeutunut ja kiinnittynyt. että mitähän vielä.



palaan paremmalla ajalla

Tamatulle jättitsempit sinne muuttohässäkän keskelle, nyt rentoutumista peliin, jos vaan pystyt! Kamala rumba ollut teillä.



Himpula ja peppipiina ainakin jo lasketun ajan yli - teille varsinkin kamala kasa synnytykseen johtavia suppareita!!



Ja tietty kaikille muillekin niitä toivoville! :) Hyvinhän teitä jo siellä nippaileekin useita! Täällä ei taas niin mitään... Ainoostaan sitä menkkamaista kipua alaselässä ja tänä aamuna vatsankin puolella, mutta ei mitään mahan kovenemista tai aaltomaista tunnetta.. siis että alkaisi ja lakkaisi. Tasaista jomotusta vaan.



Olisi nukuttanut niin maan kamalasti aamulla, mutta piti lähteä neuvolaan. Kivahan siellä oli käydä, mutta meinasin nukahtaa siihen laverille, kun kuunneltiin sydänääniä :)

Kaikki ok, paitsi painoa tullut yli kilo viikossa TAAS! Turvotus ihan älytön, mutta ei tuo kaikki voi turvotustakaan olla... Ennemminkin suklaata ja joulutorttuja... Kokonaispainonnousu pian 20 kg :/ Ei paljoa naurata, vaikka itse oon tän itselleni tehnyt... huh huh.



Paineet ok ja pissa puhdas, sf-mitta sen kun kohoaa, vaikka terkka oli sitä mieltä, että piiperö on taas laskeutunut ja nyt ei saanut enää edes sen päätä heilumaan. On jo menossa tuonne lähtöasemiin kovasti kiinnittymään. Huuteli siinä vielä lähtiessä, että jos ei ensi viikolla enää tavatakaan, mutta epäilenpä sitä suuresti. Kun ei ole mitään supistuksiakaan ilmassa, eikä tule limoja ei mitään. Liitoskivut vaan pahenee taas, se ei ole kiva homma. Neuvolan jälkeen otin taas parin tunnin tirsat, jospa sitä nyt jaksaisi taas ihmetellä päivää silmät auki.



Uusi viikko vaihtui taas, samoilla päivillä mennään odottelijan kanssa :D



Gaiole ja piiperö 38+0

..voi hitto tuota toksemiaa! Palaahan kertomaan mikä oli tulos testeissä..

Tsemppiä!

Kun hain lapset päiväkodista, menin vähän pidempää lenkkiä (vaan jotain 300m) jossa yksi ylämäki ja rupes sattumaan mahaan... Tohon navan yläpuolelle. Ja sit alavatsaan myös ja nyt selkäänkin. Pelottaa, heti tulee mieleen et apua, istukka irtoo :-( kun se on mulla tossa edessä. Polttaa oikein, muttei mitenkään pahasti. Suppareita ei oo nämä kun ei massu kovetu. Tuntui että rasituksesta kipeytyi...

Voi hitto jos tää on joku pysyvä haitta, huomennakin olis edessä se hammaslääkärireissu Helsingin keskustaan ja siellä tulee kävelyä vähintään pari kilsaa... Ja käydään vaikka missä kaupoissa samalla, hankkimassa lähinnä lastenjuhliin ongintapalkintoja jne.

Eli toivottavasti huomenna parempi eikä mitään tällaista kipuhumpuukia...



Tamatulle edelleen jaksamista, kaikkea sullekin " sattuu" ... Jos yrität nyt oikein ottaa löysästi niin ehkä arvot paranee?



Sintagma jälleen 38+1

Vihdoinkin kotona, Kaupassa ja neuvolassa vaan käyty ja neljä tuntia saatiin tuhrattua.. Jouluostokset melkosen hyvällä mallilla ja neuvolassa kaikki niinkun pitikin, paino=turvotus aavistuksen laskenut, sf mitta vauvan asennosta riippuen laskenut, verenpaine hyvä niinkuin aina jne.

Sain lopulta tämän vauvelinkin liikuskelemaan aamupäivällä, alkuun jo vähän meinas alkaa hirvittää, mutta ilmeisesti eilinen megajumppa päivä aiheutti pientä väsymystä toisessa ;-) Lähetteenkin sain nyt äitipolille, että saas nähdä menenkö sinne huomenna vai maanantaina ja mitä sitten tapahtuu. Tälläkin hetkellä koko alalantio on pienessä tulessa, ei varsinaista supistelua, mutta ilkeetä tekee.

Mullahan eilinen oli todellinen lepopäivä, josko se auttais johonkin ;-) Nyt supistaakin, auts!





Tsemppiä mammat, kukahan lähtee seuraavaksi...



Ponnari ja Tonttunen edelleen 39+6

niinku ei olis muuten koeteltu niin vielä pitää toksemian iskeä:-/ No jos vaikka käynnistävät tai levolla helpottais.



Ponnari: ettei vaan sinulla ole nyt lähtö edessä??? Tai sitten Sintagmalla??



Lepo tuntuu kyllä auttavan tuossa suppareiden tulossa. Nimittäin kun aamupäivän olin menossa kovasti, ei tullu yhtään niitä, nyt sitten kun join teetä ja päikkärit otin, niin monta kertaa piti ihan herätä supistuksiin, ei kipeitä ole, mutta napakoita, nyttenki supistaa....Harmi kyllä, ei mitään semmoista millä pääsis lähtemään. Tänään on vihlonu mahaa kummallisesti. Vihlaisu lähtee tuolta alhaalta ja etenee ylös, ihan kumma, oiskos jotain kohdun venymistä? vai mitä??



Taas paleltaa, kuhan ei nyt mitään flunssaa taas olis tulossa



P-M

Kuten tiesinkin sain ajan äitipolille maanantaille 17. päivä klo 8.00. Käynnistystä siis, toki ensin käydään kaikki läpi, mutta sitten varmaankin aletaan käynnistelemään kuten täällä on tapana 42+0 päivänä. Toivottavasti eivät anna pidemmälle mennä. Tai tietysti mikä toivottavampaa, tulisipa jo ennen sitä, onhan tässä vielä muutama päivä jäljellä.

Tuo 17.12. olisi hyvä päivä vauvan syntyä kun silloin on vanhempieni 30-vuotis hääpäivä =) Olisi oiva lahja.



tamatulle stemppiä toksemia epäilyihin! Tule kertomaan tuloksia kun tiedät.



Gaiole, et ole ainoa, mulle on tullut myös +20kg! Ja tässä 155cm pitkässä varressa se kyllä tosiaan näkyy... Osasin tuota odottaa kun esikoisesta tuli samat 20kg, tosin alkuraskaudesta sanoin, että olisin tyytyväinen jos painonnousu jäisi alle 15kg. Mutta minkäs teet, näyttää tuo 20kg nousu olevan vakio minulle. Tosin kyllähän minullakin tuo herkuttelu vaikuttaa asiaan. Normaalia enemmän maistuu suklaa sun muut herkut =)



Sintagma, en ole kirjoitteluistasi mitenkään pahoittanut mieltäni tms. Itse asiassa itseäni lähinnä hävettää tämä ainainen ruikutus täällä, mutta kaikki kai sen ymmärtää kun päiviä on niin pirun paljon.



Onko se Himpula nyt päässyt synnyttämään kun ei ole kuulunut koko päivänä vielä mitään?



peppipiina + Titi-tassu edelleen 41+3

Varoituksen sana! Lähentelee sotakertomusta, aikamoista vali-vali-tekstiä!!!!!



Eli mun synnytysreissu oli kaiken kaikkiaan 10 päivää pitkä. Ensin jouduin toksemia-epäilynä sairaalaan sisälle seurantaan, seuraavana yönä sairaalassa meni vesi, mutta supistukset olivat ottaneet aikalisän ja kadonneet. Bakteerinäytteessä agalaktia oli positiivinen, joten kun vuorokauden sisään ei synnytys käynnistynyt, se käynnistettiin. Tämä siis 29.11 aamulla klo 9. Jo klo 11 mulla oli säännölliset supistukset 5 min välein puolentoista min kestoiset. Olin vielä odottavien äitien osastolla, en siis vielä synnärissä. Tarmoa täynnä siinä sitten miehen kanssa kohkattiin valokuvia ja suihkua sekä viljapusseja. Mies oli hyvin mukana ja toimi tarkasti mun ohjeiden mukaan. Klo 14 pyysin sitten päästä synnärille, kun kivut olivat sitä luokkaa, että kaasua halusin hengittämään.



Klo 15 sitten pääsin synnärille, ilokaasu oli kuin taivaan lahja!!! Mieskin sitä imutteli mun suppareittein välissä, tuntui hänkin rentoutuvan ihan eri malliin :) Mulla oli tässä vaiheessa aivan ihana kätilö sekä hänellä mukanaan opiskelija, mukava hänkin. Kätilö selitti kaiken perusteellisesti ja vastaili kysymyksiin asiallisesti. Meillä oli kaiken lisäksi hyvin samanlainen huumorintaju, joten olin enemmän kuin tyytyväinen, koska kaikki tämä synnytyksen käynnistys arvellutti mua.



Klo 18 sain epiduraalin, koska vauvan pää ei ollut laskeutunut ja arvelivat, että jos rentoudun vaikutusajaksi niin pää pääsee laskeutumaan. Epiduraalin vaikuttaessa kävelin reippahasti pitkin synnärin käytäviä, nämä olivat neuvot, jotta pää laskeutuisi. Tehosteannoksen epiä sain klo 20, kun vauvan pää oli laskeutunut ja supparit palasivat kivuliaampina. Samaan aikaan aloitettiin oksitosiini-tippa, jonka annosta nostettiin yön aikana.



klo 21 vaihtui työvuoro, yöksi tulleen kätilön ja mun kemiat eivät sitten kohdanneet kertaakaan yön aikana. Supistukset tuohon aikaan olivat kamalia. Epiduraali oli pysäyttänyt synnytyksen, joten oksitosiinia annettiin täydellä teholla. (Ei mikään kiva tunne.) Klo 01 yöhön mennessä mitään ei ollut tapahtunut, olin edelleen auki kahdelle niinkuin koko päivän. Oksitosiini laitettiin tauolle, kätilö kehoitti ylevästi minua nukkumaan, tauosta huolimatta supistukset jatkuivat läpi yön, ainoastaan terä poissa. Viiden aikaan aamuyöstä jatkettiin oksitosiinia, rukoilin ettei sitä laitettaisi enää, koska oli fyysiseti aivan loppu. Kätilö tiuski, ettei tässä nyt muutakaan voisi tehdä. Tyyliin " kerää itsesi nainen" . Ajattelin, ettei minusta ponnistamaan olisi, jos siihen nyt joskus päästäisiin. Ja koko ajan tiesin, ettei synnytys edistyisi yhtään mihinkään. Kolme tuntia täyttä tuskaa, ilman kipulääkitystä, keinotekoiset supistukset nostivat varpaan kynnet pystyyn... Kunnes sitten klo oli seitsemän ja vuoronvaihto.



Sain mukavan ja empaattisen kätilön. Jatkoin rukoilua, että oksitosiini lopetettaisiin. Pyysin sisätutkimusta, ja yllätys-yllätys, kaiken tuskaisan supistelun jälkeen oli edelleen kahdelle auki. Pettymys oli niin suuri, että pyysin tai no pikemminkin vaadin tässä vaiheessa lääkäriä paikalle. Tämä tapahtui tuntia myöhemmin. Lääkärille selitettiin tilanne, mulla muistikuvat hatarat tässä vaiheessa, kivut olivat aivan sietämättömät. Sanoin miehelle itku silmässä, että jos multa taas lähtee taju tässä vaiheessa niin sano niille että mä haluan sektion. tässä vaiheessa lääkäri teki sisätutkimukset, kahdelle auki ja kohdunkaulaa ilmestynyt maagisesti kaksi senttiä! Alkoivat epäilemään tarkonta virhettä, ja siinä sitten mamma selälleen (joka oli tuskallista) ja ultraääni kehiin. Eihän siellä mitään tarjontavirhettä ollut. Ja puoli tuntia tämän jälkeen olin leikkaussalissa. Kaikkein ihaninta oli, että mies pääsi sektioon mukaan vaikka olikin päivystyksellinen. Iskä oli sitten heti ensiminuuteilla tyttelin kanssa touhuamassa.



30 tuntia valvomista, 22 tuntia aktiivista supistelua, tuskaa ja hammasten kiristelyä! Voin sanoa, että traumat jäi...



Tämän kaiken jälkeen tyttö joutui seuraavana päivänä teholle. Verensokerit lähtivät laskuun, ja sitten vielä mun agalaktia-postiivisuuden vuoksi ja synnytyksen pitkittyneisyyden vuoksi epäiltiin verenmyrkytystä. Se nyt ei ollut kaiken tämän ruljanssin jälkeen tuoreelle äidille mikään helppo pala. Kolme päivää meni tehohoidossa ja sen jälkeen tyttö pääsi takaisin. Näytteissä ei ollut verenmyrkytykseen viittaavaa.



Kirsikaksi kaiken päälle tyttö hylki rintaa tämän jälkeen, koska teholla ruokittiin pullosta kolmen tunnin välein massu täyteen. Sitten tehtiin töitä PALJON, että saatiin vauva rinnalle. Nyt imetä rintakumilla, muuten ei touhusta tule mitään.



Että tällainen tarina. Ei kovin positiivinen, mutta monia kokemuksia rikkaampi. Ja nyt onnellisesti vauvan kanssa kotona. Suoraan sanottuna sairaalassa mikään ei mennyt putkeen.



Meikku ja " Irmeli" 13 pvää vanha

Voi teitä, ku halutte kiduttaa itteänne supistuksilla! En tietty tiiä kui paljon noissa käynnistyskikoissa on perää, mut mulla ainakin kova rassaaminen, esim muutaman tunnin shoppailu kipeyttää kaikki paikat niin pahasti,et en tunne sen olevan suppareita väärti. Viimekskin synnytys käynnistyi spontaanisesti ja heti tuli jalat-alta -kivuliaita suppareit, niin vähän ootan samaa asiaa tälläkin kertaa. Sen takia, en oike osa odottaakaan synnytyksen alkamista. Mut toivotaan nyt et ENNEN JOULUA!!! niin varm moni muukin täällä:) Toivottasti yliaikaiset nyt ainakin pääsis mahasta pian! Ois se ihana nauttia joulusta pieni tuhisia sylissä!!! ;)



Gaiole valitti kiloistansa, sama juttu täällä. Mul oli tänään neuvola ja mitä mitä: yli kilo oli tullut lisää painoa viikossa - eiks tässä vaiheessa pitäis painonnoussu tasaantua jo?!

Mulla on ollut raskauden aikana verraten pieni maha, nyt täs lopussa se vast on ruvennut tosissaan pullistuun, ja sen kyllä tuntee. Sf-mittakin on kasvanut kuukaudessa 5cm.

Esikoinen oli pieni tyttö syntyessä, saas nähä mikä jässikkä täst tulee. En neuvolassakaan saanut kokoarviota.

Mut siis tosiaan tottakai joulusuklaata täälläkin on vedelty:D ja kun aineenvaihdunta tuntuu olevan pysähdyksissä niin kaikki massahan se kertyy kroppaan - lähinnä kinttuihin:( snif



LÄhetn tästä hakeen tyttöä tarhasta.

toiv viikonlopun aikana moni jo pääsis nyyttiä hakeen!!! mukaan lukien mä:)



crobin rv 38+3

Ensin paljon onnee tontusta!! Hurjalta kyl kuulosti sun synnytystarina:O Onneks selivisitte kaikki siitä, olet kyl rautainen nainen!

Ihmetyttää kyl noiten kätilöiden/lekureiden touhu, luulis et synnytystä ei viedä noin pitkällä tollaisissa tuskissa - luulis siinä 12 h jälkein jo tosissaan miettivän jotain tehokkaampaa ratkaisua vauvan saattamiseksi maailmaan!!?? Kävittekö muuten läpi kätilön kanssa sen synnytyksen? Miten sitä uskaltaa sit seur kerran..



Onnee muuten muillekin babyn saaneille!!



crobin