Käy äidillä vieraissa silloin

Käy äidillä vieraissa silloin,

kun äitisi elossa on.

Hän odottaa sinua, aina

on sinusta levoton.



Ei moiti, jos käyt niin harvoin,

vain hiljakseen huoahtaa.

Hän lahjaa ei muuta kaipaa,

kun sinut vain nähdä saa.



Ei iloaan ilmi tuo sanoin,

mut silmistä huomaat sen,

kun sinua kestittää teellä

hän hellästi hymyillen.



Ei utele sinulta mitään,

hän sydämin käsittää,

nyt riemuko paisuttaa rintaa

vai kipuko kirveltää.



Ei lohduta. Hänhän osaa

kuin äidit osaavat vain

sanoin arkisin keventää mielen

pois murheesi karkottain.



Hän ovelle saattaa sinut

ja kuuntelee huokaistuaan,

miten etääntyy askeleet tutut,

ja istuu taas odottamaan.



Ja taas hänen ikkunassaan

valo lepattaa levoton.

Käy äitisi luona silloin,

kun äitisi elossa on.