pysy kirkossa tai liity siihen

Miksi kuulua kirkkoon?

Kun kuulut kirkkoon ja olet käynyt rippikoulun

sinut voidaan vihkiä kirkollisesti

Kun olet rippikoulun käynyt ja konfirmoitu

sinut voidaan kutsua kummiksi

voit toimia luottamushenkilönä

Seurakunnan jumalanpalvelukset ja muut tilaisuudet ovat avoimia kaikille. Myös kirkkoon kuulumaton voi halutessaan saada henkilökohtaista sielunhoitoa seurakunnista. Kirkon jäsen voi myös osallistua kirkollisiin vaaleihin.





Helsinkiläinen maksaa kirkollisveroa keskimäärin 15 euroa kuukaudessa.

Kirkollisverolla huolehditaan, että

heikko-osaisia autetaan. Kirkon työmuotoja ovat mm. perheneuvonta, diakoniatyö, ruoka-apu, velkaneuvonta, päihdetyö, kriminaalityö, maahanmuuttajatyö, sairaalasielunhoito, lähetystyö, kehitysapu, katastrofiapu sekä lähimmäispalvelut.

päivystäviä pappeja tapaat mm. seurakunnissa, oppilaitoksissa, sairaaloissa ja vankiloissa

lapsille, nuorille, aikuisille ja ikääntyville on tarjolla toimintaa ja yhteisöllisyyttä

tarvittavat työntekijät ovat sinun ja muiden tarvitsijoiden käytettävissä elämän tärkeissä tapahtumissa: konfirmaatiossa, häissä, ristiäisissä ja hautajaisissa

kirkot ja muut seurakuntien tilat ovat kunnossa tilaisuuksia ja toimintaa varten

vainajat haudataan ja hautausmaat hoidetaan

Meistä jokainen kuuluu kirkkoon vähän eri syistä. Useimmille se on myös osa identiteettiä. Vaikka ei itse käyttäisikään kirkon palveluja, nähdään kirkon työ tärkeänä, koska se pitää esillä kristillisiä arvoja lähimmäisenrakkaudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Kirkko toimii lasten ja nuorten kasvattajana sekä sosiaalieettisen keskustelun herättäjänä.



Lapsille



Seurakunta tukee merkittävällä tavalla lasten kristillistä kasvatusta, auttaa ymmärtämään omaa kulttuuria ja siihen liittyviä perinteitä. Päiväkerhot tavoittavat enemmistön niistä lapsista, jotka eivät ole päiväkodeissa.



Nuorille



Suomalainen rippikoulu on luterilaisessa maailmassa ainutlaatuinen ilmiö. Rippikoulun käy 15-vuotiaista nuorista lähes yhdeksän kymmenestä.



Kirkon varhaisnuoriso- ja nuorisotyö tavoittaa vuosittain kymmeniä tuhansia nuoria. Lisäksi on iltapäivä-, kokki- ja näytelmäkerhoja, Saapas-ryhmiä ja muuta erityisnuorisotyötä.



Kriisissä



Seurakunnan työntekijät tukevat surussa läheisensä menettäneitä sekä palvelevat ihmisiä ja yhteisöjä äkillisissä onnettomuustilanteissa.



Uskossa, arjessa ja elämässä ¿



Kirkolliset toimitukset ovat suomalaisille tärkeitä. Jopa 88 prosenttia kirkkoon kuuluvista suomalaisista pitää tärkeänä lapsen kastetta. Miltei yhtä suuri joukko, eli 84 prosenttia, arvostaa avioliittoa ja kristillistä vihkimistä. Myös kummiudella on merkityksensä, sillä 84 prosenttia kirkkoon kuuluvista arvostaa kummin tehtäviä. Suurin osa eli 89 prosenttia kirkkoon kuuluvista kertoo yhdeksi kirkkoon kuulumisen syyksi kristillisen hautaan siunaamisen.



Monet kirkon työmuodot, kuten nuorisotyö tai perheneuvonta, tukevat kodin ja perheen hyvinvointia. Seurakunnasta löytyy apua, jos perhe tai yksin elävä ihminen ei selviä omin voimin.



Kirkolla on edelleen tärkeä paikka myös julkisessa elämässä, yhteiskunnallisessa keskustelussa ja suomalaisessa kulttuurissa. Kirkko hoitaa suurta osaa suomalaisesta musiikkielämästä ja on mukana monissa yhteisissä asioissa. Kirkkorakennuksiin liittyvät arvot ja muu kirkollinen kulttuuri ja taide pitävätkin monia ihmisiä kirkon jäseninä.



Sakramentit, kaste ja ehtoollinen, liittävät paikallisen seurakunnan maailmanlaajaan kristilliseen kirkkoon. Jokainen Helsingin seurakuntayhtymän seurakunnista on samalla osa Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa, joka on osa kristikuntaa