Olipas turhauttava vauvan katsomis reissu

meneppä itseesi, älä tule tänne sättimään ystävääsi, jos olet itse ollut tahditon.

meille on kakkonen syntymässä millä hetkellä vaan (la meni jo). Esikoisen kohdalla ilmoitin kaikille ennakkoon että vain sairaalaan saa tulla katsomaan (juuri siksi ettei kukaan jää pesimään meille kotiin) No esikoisen kanssa oltiin melkein viikko sairaalassa mun huonon kunnon takia joten ehtihän ne kaikki käydä. Saas nähdä jos nyt kakkosen kanssa ollaan vaan pari päivää sairaalassa niin tuleeko kotona just tollasia ongelmia kun ap ilmoitti.



Mun kokemuksen mukaan tosin lapsettomat kaverit on ne hankalat vieraat pikkulapsiperheessä, jotka ei millään tajua että nyt pitäisi lähteä jo kotiin... Yleensä lapsiperheet tajuaa omasta kokemuksesta tilanteita paremmin.

Mutta kiitos hyvä av kaikkea uutta sitä oppiikin. Nyt tiedän ettei vauvoja saa mennä katsomaan vaikka lupa annettaisiin.



Muistan tämän tästä lähin.



Minä ihan oikeasti luulin tekeväni oikein kun kaksikertaa soitin että passaako tulla kylään, itse pyysivät kuitenkin jäämään kahville, vietiin rotinoita ja tuliaisia.

Ihasteltiin vauvaa, mitä nyt sitä vähän vilaukselta näki.



Ei annettu lapsemme, joka myös toivotettiin tervetulleeksi. Hyppiä tai riehua, vaan nätistä istui vieressäni ja halusi hänkin nähdä vauvan. Mutta ilmeisesti sekin oli jo liikaa, niin tämän äidin, kuin teidänkin mielestä.



Ja lähdettiinkin suht pian sitten.



Mutta anteeksi jos tämä äiti vaikka sattuu olemaan täällä. Nyt tiedän ettei saa mennä kylään vaikka lupa annetaan. En tee sitä toiste.

Menen vasta sitten jos kutsutaan. Ja jos ei kutsuta niin annan olla. En taida uskaltaa soittaakkaan etten häiritse.



Kaikkea uutta sitä oppii. Mutta nyt tiedän ja olen tästä lähin viisaampi.





t: ap

Hän näki vauvan, sai juotua kahvit ja juteltua muutaman sanasen vauvan vanhempien kanssa. Mikä tässä nyt ei sitten toiminut? Miksi vauva olisi pitänyt saada syliin?

Näytähän keskustelu miehellesi, niin ehkä tulee uusia ajatuksia.

Olet nimittäin keskustelun kuluessa osoittautunut jopa vielä ajattelemattomammaksi, itsekkäämmäksi ja moukkamaisemmaksi kuin alussa kuvittelin. Eli sääliksi käy sinua...

sosiiaalista tajua vaativissa tilanteissa, että et mene vastaisuudessa töpeksimään yhtä typerästi.

joka kirjoittaa: " kuka tässä kiireisessä maailmassa ikinä näkis yhtään ketään jos ei itseään kutsuis kylään. Joo, ehkä noin oli 30-luvulla kaupungissa!"



Niinpä. Mikä ihmeen kiire se pitää olla? Ja jos joku ei kutsu kylään, niin heidän kotihan se on. Ei kenenkään ole pakko tavata ketään.



Ja kuten tässä jo aiemmin on moneenotteeseen todettu, niin ihan yleisesti on kaunis tapa muistaa uuden tulokkaan vanhempia, mutta sen voi tehdä häiritsemättä. Voi lähettää kortin, voi ripustaa kukkia ovenkahvaan, voi tuoda tuoreita korvapuusteja ovelle jne. Mutta että tuppautuu vasta sairaalasta kotiutuneiden luo, on kyllä härskiä ihan lähimmiltäkin saati sitten joltakin kaverilta. Itsekästä.



Mutta hyvä tuokin tietää, että joillakin on nykyään niin kiire, että oma itse, omat mielihalut on niin tärkeät ettei kerkeä muiden tunteita paljon ajattelemaan. Elämäsi kuulostaa aika karmealta ihan tuon yhden lauseen perusteella. Tosiaan, aika laukkaa taidat viilettää....

niin kukaan kaverini ei todellakaan tuppaa meille heti kylään, tai soittele milloin voi tulla (lastensa kera tietenkin, niiden räkänokkien joilla aina kaikki taudit). En ainakaan vastaa puhelimeen, jos soittelevat, tai jos pihaan ajavat en päästä sisälle. luulis että sen verran tajuais että äiti haluu rauhassa parantua synnytyksestä ja totutella vauvaan. en tarvi siihen ympärille kavereiden lapsia riehumaan ja kiljumaan (ja kun mun kaverin 3 vuotias ei todellakaan osaa käyttäytyä asiallisesti!).

Enkä missään nimessä erityisesti halunnut vieraita ensimmäisten viikkojen aikana, mutta pakkohan niitä oli ottaa vastaan. Meillekin moni soitti ja kutsui itse itsensä kylään!

Turhaan ap esität marttyyriä, kyllä vauvaperheeseen voi mennä ennen kuin vauvat ovat puolivuotiaita, mutta ODOTA KUTSUA!

on toiminut kilpenä ja vastannut puhelimeen ja kyselijöille. Innostunein tunku oli hänen sukunsa puolelta niin mies sanoi vaan yks kantaan, me nyt täällä nautitaan vauvasta ja levätään ja vietetään tämmöstä ihmeellstä aikaa.... ollaan pyjamissa.... niin sisko jo siihen sanoi aijaa no me tullaan sitten kun ootte saanut rauhassa kotiutua ja äidilleen mies sanoi, että nyt me halutaan olla ihan keskenämme. sitten kun näitä vieraita sitten tuli luvallamme, niin näille ja muillekin mies sitten heti kotiovelta sanoi, täällä voi pestä kädet. Hösöttävälle tädilleen asettui tukoksi käytävälle, niin oli sitten pakko mennä pesemään ne kädet.

Ja on siis muitakin lapsia meillä kuin se ylisuojeltu esikoinen, kaikilla vauveleilla ollut samanlainen aloitus meillä. Rauhaa ja oman perheen kanssa oloa.

Miehen (lapseton) veli oli muuten tosi tahdikas: hän ymmärsi heti sanoa, että ilmoittakaa sitten, kun saa tulla kylään. No, hänpä saikin kutsun jo vauvan ollessa viikon vanha, kun monet itsänsä kylään tyrkyttävät saavat odottaa vielä kuukausitolkulla ;-)

ihana mies sulla!!:) Ei voi muuta sanoa. Olisin kyllä ikionnellinen, jos oma mieheni tuollain pitäisi " puoliani" . Sen näkee tulevaisuudessa(yhteisiä lapsia ei vielä ole).



Mutta joo ap, Itseään ei kutsuta kylään, vakitettavan harva ihminen sen tajuaa. Tällä palstalla on näköjään enemmän fiksuja kuin kuvittelinkaan, koska niin moni on sitä mieltä ettei vauvaperheen luo tarvitse änkeytyä kylään heti parin viikon sisällä. Sitä kutsua voi ihan kiltisti odottaa. Ei tarvitse olla niin itsekäs että pitää heti päästä katsomaan pikkuvauvaa saatika pitämään sitä sylissä. Minun mielestäni vanhemmilla on oikeus nauttia siitä vauvasta ihan rauhassa niin kauan kuin huvittaa!! Itse pistän varmaan seuraavan vauvan syntyessä puhelimen kiinni ensimmäiseksi kuukaudeksi!;) Siinäpä sukulaiset kärvistelee, haha.

halusin olla tuppautumatta, ja laitoin tekstiviestin synnytyksen jälkeen, että " ilmoitelkaa kun jaksatte ottaa vieraita vastaan." Oltiinkin sitten vasta kuukauden päästä tekemisissä keskenämme, mutta kaverini olisi mielellään ottanut minut katsomaan vauvaa aikaisemminkin - hän oli vain tekstiviestien tulvassa unohtanut viestini. Hänellä oli myös paha mieli erään toisen ystävämme vuoksi, joka ei myöskään ollut vielä käynyt katsomassa vauvaa - mikä tietysti saattoi johtua samasta syystä kuin se, miksen minä soitellut ja ollut tulossa käymään aiemmin.



Itse saan esikoiseni vajaan parin kuukauden päästä, enkä tietenkään kokemuksen puuttuessa tiedä, miten väsynyt sitten olen. Meiltä on kuitenkin nyt jo kysytty, haluammeko vieraita sairaalaan vai vasta kotiin. Mieheni kanssa lupasimme, että sairaalaankin voi tulla. Ei meillä ole mitään sitä vastaan, päinvastoin jos emme ole tuhottoman väsyneitä, haluammekin ylpeinä esitellä pienen aarteemme muille rakkaille ihmisille.



Olen saanut aina pitää vastasyntyneitä sylissä, ja kyllä minunkin vastasyntynyttä saa pitää. Minulla on aika paljon kokemusta vauvoista ammattini puolesta, eivätkä ne nyt niin helposti rikki mene. Yleensähän vieraat sitä paitsi pitävät vauvaa ihan luonnostaan kuin jotakin helposti särkyvää nukkea. Ja ne jotka eivät pidä, ovat itse jo olleet äitejä, ja tietävät miten vauvaa voi käsitellä :)



Minä ainakin toivon, että kaikki jotka haluavat tulla vauvaa katsomaan kotiin syntymän jälkeen, uskaltavat tulla. Pakastimeen voi ostaa hirveän pinon vaikka valmiskorvapuusteja valmiiksi, niiden lämmittäminen vieraille ei monen minuutin vaivaa vaadi.. :)

itse olen hienotunteinen, enkä esikoisen aikana kehdannut kieltäytyä vierailuista. En halunnut loukata. meillekin tuli sukulaisia jopa kysymättä, siis kaukaisia sellaisia, enkä tosiaankaan jaksanut hymyillä aina.



Nykyään ihmiset ovat oikeasti vähän ajattelemattomia. Ainakin meillä vauva ängettiin heti vieraiden omien lasten syliin yms. Osa vieraista tuli kylään kunnon flunssassa. He sanoivat vielä, että mä vaan vähän katon. Anoppikin oli laittamassa vauvaa milloin kenenkin syliin. Kyllä harmitti.



No, kakkosen aikaan sitten ajattelin ihan toisin. Olin virkeä, luotin rintamaidon antamaan suojaan jne.

siitä vasta nokkiinsa otetaan. Jos olet elämässäsi vauvoja nähnyt, miksi ihmeessä pitää edes yrittää ensimmäisen 2 kk aikana tulla?



Itse ilmoitin jo raskausaikana, että meille EI tulla ilman että pyydetään. Oven taakse saa tulla soittelemaan, mutta sisälle ei pääse.



Ja sitten kun tullaan, odotetaan että äiti keittää kahvit ja laittaa pöydän notkumaan herkuista. Eikö sen verran tajuta, että äiti ja vauva tutustuvat vasta toisiinsa. Itkevä vauva ei rauhoitu sinun vaan äitinsä sylissä.



ja sitten ne tyhmät kysymykset:

Kyllä, olen väsynyt, minulla on vauva, joka herää yölläö 2-5 kertaa ja imee puolisen tuntia kerrallaan

On kiltti, ei tuhmia vauvoja ole olemassakaan.



Ja mikään mikä liittyy kiloihini tai parisuhteeseeni EI kuulu sinulle, kuten ei kuulunut ennen raskauttanikaan.

Ei vauvansaanti muuta minua miksikään tietopankiksi, josta voit kysellä ihan mitä sielu sietää.



Ja miksi luulet minun olevan kiinnostunut sinun työ ja baariseikkailuista yhtään sen enempää kuin sinäkään olet kiinnostunut minun vauva-arjestani??

Aina valitetaan ettei osata muusta kuin vauvasta puhua, ettehän tekään osaa kuin omasta elämästänne!?!?

siinäkin voi olla työtä

Kuten edellä on useaan otteeseen kirjoitettu hormonimyrskystä, et osaa kuvitella miten vahvoja tunteita tulet elämään. Siteesi vauvaan on niiin vahva, samoin kuin suojeluvaisto, että sydän tuntuu särkyvän jos vauva on vieraassa sylissä.

Vierailija:

Olen saanut aina pitää vastasyntyneitä sylissä, ja kyllä minunkin vastasyntynyttä saa pitää. Minulla on aika paljon kokemusta vauvoista ammattini puolesta, eivätkä ne nyt niin helposti rikki mene. Yleensähän vieraat sitä paitsi pitävät vauvaa ihan luonnostaan kuin jotakin helposti särkyvää nukkea. Ja ne jotka eivät pidä, ovat itse jo olleet äitejä, ja tietävät miten vauvaa voi käsitellä :)

Ei ainakaan minun kavereista kukaan. Kaikki ystävät on sanoneet, että ilmoitelkaa kun voi tulla katsomaan ja sitten parin-kolmen viikon päästä olemme kyselleetkin katsomaan, kun olemme jaksaneet tarjota kahvia ja jutella. Viikko synnytyksestä äiti on hormonihuuruinen, voi olla täysin toipilaskin (esim. rankka synnytys, menettänyt paljon verta tms.), imetyksen kanssa on opettelua, varsinkin jos kyseessä esikoinen, ei siinä tuntikausia vieraita viihdytellä...

Tekstistäsi päätellen et edes ole kovin hyvä tai läheinen ystävä, muuten et haukkuisi täällä ettei sinua viihdytetty tarpeeksi.

Meillä on mies pitänyt isyyslomaa, joten kyllä siinä on aina kahvit ehditty keittää; pakastimesta pullaa, jos vieraat eivät ole tuoneet tullessaan. Minusta on hauska tavata ihmisiä. Olen kyllä myös pesinyt vauvojen kanssa kotona - mutta siksikin on kiva, että kaverit tulevat sinne kotiin.



Se kuuden äiti (joka muuten on töissäkin)