Lue keskustelun säännöt.
Luokkakokous - kannattaako vai ei - pilaako kouluaikojen muistot, jos ne ovat hyviä?
Kommentit (6)
meillä oli taannoin luokkakokous. 20 vuotta oli kulunut. ihmiset solahti täysin samoihin rooleihin, joita heillä oli kouluaikana. Mulla on ihan hyvät koulumuistot, ei kiusaamista tai muuta. Mulle ei tullut kyllä yhtään tunnetta, että olisipa kiva pitää yhteyttä enemmän tai että jostsin ihmisestä olisi löytynyt joku uusi puoli.
Ihan mukava tilaisuus se oli, mutta mä olin jotenkin ehkä naiivisti odottanut jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 10:14"]
meillä oli taannoin luokkakokous. 20 vuotta oli kulunut. ihmiset solahti täysin samoihin rooleihin, joita heillä oli kouluaikana. Mulla on ihan hyvät koulumuistot, ei kiusaamista tai muuta. Mulle ei tullut kyllä yhtään tunnetta, että olisipa kiva pitää yhteyttä enemmän tai että jostsin ihmisestä olisi löytynyt joku uusi puoli.
Ihan mukava tilaisuus se oli, mutta mä olin jotenkin ehkä naiivisti odottanut jotain muuta.
[/quote]
En ole käynyt kokouksessa mutta ihan samalta on tuntunut vanhoja tuttuja tavatessa. Heillä ei ole mitään annettavaa. Jotkut jopa vähän taantuu hissukoiksi eivätkä uskalla sanoa oikein mitään kiinnostavaa, lähinnä vaan lapsiensa nimiä ja työpaikkaansa toistelevat. Työpaikka on kiinnostava kuulla yhden kerran, lasten nimet eivät sitäkään.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 10:23"][quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 10:14"]
meillä oli taannoin luokkakokous. 20 vuotta oli kulunut. ihmiset solahti täysin samoihin rooleihin, joita heillä oli kouluaikana. Mulla on ihan hyvät koulumuistot, ei kiusaamista tai muuta. Mulle ei tullut kyllä yhtään tunnetta, että olisipa kiva pitää yhteyttä enemmän tai että jostsin ihmisestä olisi löytynyt joku uusi puoli.
Ihan mukava tilaisuus se oli, mutta mä olin jotenkin ehkä naiivisti odottanut jotain muuta.
[/quote]
En ole käynyt kokouksessa mutta ihan samalta on tuntunut vanhoja tuttuja tavatessa. Heillä ei ole mitään annettavaa. Jotkut jopa vähän taantuu hissukoiksi eivätkä uskalla sanoa oikein mitään kiinnostavaa, lähinnä vaan lapsiensa nimiä ja työpaikkaansa toistelevat. Työpaikka on kiinnostava kuulla yhden kerran, lasten nimet eivät sitäkään.
[/quote]
Minua taas muiden työpaikat ei vois vähempää kiinnostaa muu elämä hitusen enemmän ei toki paljoo sekään
Itseäni jollain sairaalla ja lapsellisella tavalla ilahdutti nähdä ne kaikki vanhat kiusaajat ja mitä niistä oli tullut - tai oikeastaan ei tullut. Kävin kääntymässä ja se oli siinä. Jotkut ihmiset sieltä ajoilta ovat jääneet ystäviksi, muut eläkööt omaa elämäänsä rauhassa.
Ikävä huomata jos ketään ei kiinnostakaan sun jutut. Toisilla vanhat kaverit on mielessä usein ja toisilla ei.