Motivaatiopula. Jatkanko sosiaalityontekijan opinnot loppuun, menis ehka n. 2,5-3 vuotta vai vaihdanko alaa... Ikaa tosin jo 32 vuotta ja varsinaista ammattikoulutusta

Tingi vaikka arvosanavaatimuksista ja yritä saada tutkinto pakettiin. Sen jälkeen sulla on varmasti töitä ja jos vielä haluat vaihtaa alaa, on sekin mahdollista. Jonkinnäköinen tutkinto pitäisi kuitenkin saada kasaan varmuuden vuoksi.

jatkat!

eli jos aijot vaihtaa, vaihda nyt

Jos aliarvostettu ja alipalkattu, mutta erittäin raskas ja välillä suorastaan vaarallinenkin sosiaalityöntekijän työ ei oikein nappaa, saisitko vaihdettua pääainetta tai sopivilla sivuaineilla suunnattua tutkintosi toisenlaisiin työtehtäviin sopivammaksi?

Mikä vei motivaation?

Jos se on sama kuin minulla eli en todellakaan halua tehdän päivääkään töitä sossuna. En halua kuunnella ihmisten elämän sotkuja ja pelätä samalla oman turvallisuuteni ja pahimmassa tapauksessa perheeni turvallisuuden puolesta, niin siitä vaan vaihtamaan.



Minä olen jo 40v ja nyt opiskelen luokanopeksi. Tuleva ammatti on ollut unelmani jo kauan, mutta en ole uskaltanut sinne koskaan aikaisemmin hakea. Otin kandinpaperit ulos ja opisskelin kasvatustieteen aineopinnot avoimessa. Sen jälkeen on enää opetettavat aineet sekä syventävät eli noin 2-3 vuotta.



Onko sulla jo kandinopinnot tehtynä? Nehän saa luettua hyväksi uuteen tutkintoon.



Et siis mielestäni ole millään tavalla liian vanha vaihtamaan, mutta tosiaan kannataa miettiä tarkaan miksi sitä motivaatiota ei ole. Mulla motivaatio on ollut nyt ihan huipussa kun vihdoin olen oikealla alalla. Opiskelut sujuu todella hyvin, vaikka tosi rankkaakin on.