Jos puoliso kuolee eikä kummallakaan ole perillisiä kuka perii vainajan omaisuuden?

Jos avoliitto, vainajan perivät vanhemmat tai sisarukset. Siis tilanteessa, ettei ole testamenttia.

jos perillisiä ei kerran ole.. vai tarkoititko lapsia?

Puolisot eivät ole toisilleen mitään sukua, joten he eivät myöskään peri toisiaan. Perimysoikeus perustuu verisukulaisuuteen tai adoptioon, ei avioliittoon.



Jos kummallakaan ei ole rintaperillisiä eli lapsia, perijöitä ovat kuolleen vanhemmat, jos he ovat elossa. Jos he eivät ole elossa, sisarukset perivät kuolleen. Jos sisarukset eivät ole elossa, heidän lapsensa perivät.



Tämän takia lapsettomien kannattaa tehdä keskinäinen testamentti.

Vierailija:

Puolisot eivät ole toisilleen mitään sukua, joten he eivät myöskään peri toisiaan. Perimysoikeus perustuu verisukulaisuuteen tai adoptioon, ei avioliittoon.

Jos kummallakaan ei ole rintaperillisiä eli lapsia, perijöitä ovat kuolleen vanhemmat, jos he ovat elossa. Jos he eivät ole elossa, sisarukset perivät kuolleen. Jos sisarukset eivät ole elossa, heidän lapsensa perivät.

Tämän takia lapsettomien kannattaa tehdä keskinäinen testamentti.

siis todellakin aviopari perii toisensa jos ei ole lapsia.. siinä tapauksessa puoliso ei peri vaan saan ns. tasinkoa jos on lapsia ja lapset saa loput.



Mutta siis avioliitossa elävät puolisot on todellakin etusijalla perimysoikeudessa ennen vanhempia tai sisaruksia.

Ensimmäinen perillisryhmä:

rintaperilliset ja heidän jälkeläisensä



Ensimmäiseen perillisryhmään kuuluvat rintaperilliset, mikä tarkoittaa vainajan lapsia. Lapset voivat olla syntyneitä joko avioliitossa, sen ulkopuolella tai olla ottolapsia. Periäkseen isänsä avioliiton ulkopuolella syntyneiden lapsien tulee kuitenkin olla isänsä tunnustamia, tai isyyden tulee olla vahvistettu tuomioistuimen päätöksellä.





Ottolapsi ei peri biologisia vanhempiaan. Toisaalta ottolapsen biologiset vanhemmat eivät myöskään peri lastaan. Sen sijaan ottolapsi on ottovanhempiinsa nähden täysin verrattavissa ottovanhempien mahdollisiin biologisiin lapsiin. Tässä kohden on kuitenkin syytä huomata, että ennen 1.1.1980 adoptoidut lapset saattavat periä sekä ottovanhempansa, että biologiset vanhempansa.





Rintaperilliset ovat aina ensisijaisia perijöitä. Perintö jaetaan heidän kesken pääsääntöisesti tasan. Mahdollinen ennakkoperintö on kuitenkin huomioitava sen saaneen perillisen jako-osuudessa.





Poikkeustapauksen muodostaa tilanne jossa jäämistöön kuuluu maatila, jonka pitämistä yksi perillisistä olisi jatkamassa. Tällöin noudatetaan omia erityissäännöksiä.





Mikäli yksi tai useampi rintaperillisistä on kuollut, hänen sijaansa tulevat hänen perillisensä, eli ensisijaisesti hänen lapsensa. Sijaantulo-oikeus on rajaton. Perimysoikeus etenee sukuhaarassa siten, että kuolleen perillisen sijalle tulevat hänen lapsensa.





Jos sukuhaarassa ei kuitenkaan ole perillisiä, jaetaan osuus tasan muiden perillisten kesken.



2. Lesken asema



Rintaperilliset, eli lapset ohittavat lesken perimysjärjestyksessä. Leskellä on kuitenkin oikeus hallita jäämistöä jakamattomana. Tällöin pesänjako tehdään vasta lesken kuoltua.

Rintaperilliset voivat kuitenkin vaatia pesän jakoa heti. Tällöin lesken hallintaan on kuitenkin jätettävä puolisoiden yhteinen koti tai muu jäämistöön kuuluva lesken asunnoksi soveltuva asunto, ellei sellaista jo sisälly lesken henkilökohtaiseen varallisuuteen. Lesken hallintaan on myös jätettävä tavanomainen koti-irtaimisto.

Mikäli rintaperillisiä ei ole, perii leski yksin kuolleen puolison. Näin siitä riippumatta onko puolisoiden välillä ollut avioehtoa vai ei.





Lesken kuoltua hänen jäämistönsä jaetaan tasan ensiksi kuolleen puolison ns. toissijaisten perillisten sekä lesken omien perillisten kesken. Leski ei voi testamentata puolisoltaan perimää osuutta siten, että ensiksi kuolleen puolison ns. toissijaiset perilliset menettäisivät perimysoikeutensa lesken kuoltua. Sen sijaan leski voi elinaikanaan vapaasti määrä omaisuudesta; myydä, vaihtaa tai lahjoittaa sitä.





Mikäli leskeltä ei ole jäänyt perillisiä, perivät ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset myös lesken. Vastaavasti jos lesken kuollessa ei ole olemassa ensin kuolleen puolison toissijaisia perillisiä, saavat lesken perilliset koko jäämistön.





Säädökset lesken perimysoikeudesta koskevat aviopuolisoita, sekä henkilöitä, joiden parisuhde on virallistettu syyskuussa 2001 eduskunnassa hyväksytyn parisuhteiden virallistamista koskevan lain perusteella. Avopuolisot eivät peri toisiaan, eikä heitä koske lesken oikeus hallita jäämistöä. Avopuolisoiden keskinäinen perintö on erikseen turvattava testamentilla.



3. Toinen perillisryhmä:

perittävän vanhemmat, sisarukset ja näiden jälkeläiset



Mikäli perittävältä ei ole jäänyt lapsia eikä perintöoikeuteen oikeutettua puolisoa, siirtyy perintöoikeus toiselle perillisryhmälle, eli perittävän vanhemmille. Mikäli toinen vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän sisarukset hänen puoliskonsa. Mikäli molemmat vanhemmat ovat kuolleet, siirtyy perintö kokonaisuudessaan perittävän veljille ja sisarille. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat aina hänen jälkeläisensä. Myös tässä perillisryhmässä sijaantulo-oikeus on rajaton.



4. Kolmas perillisryhmä:

perittävän isovanhemmat, sedät, enot ja tädit



Mikäli perittävällä ei ole ensimmäiseen tai toiseen perillisryhmään kuuluvia, eikä perittävä ollut avioliitossa tai virallistetussa parisuhteessa, siirtyy perintö kolmannelle perillisryhmälle, eli vainajan isovanhemmille tai näiden ollessa kuolleet heidän jälkeläisilleen. Käytännössä kolmas perillisryhmä tarkoittaa lähes aina setiä, enoja ja tätejä. Tässä perillisryhmässä sijaantulo-oikeus rajoittuu isovanhempien lapsiin. Serkut ja pikkuserkut eivät enää peri.



5. Valtio

jos ei kerran lapsia ole.

Etkö tosiaan huomaa kuinka siellä lukee, että leski perii kaiken, jos rintaperillisiä ei ole.