Puutuinko liikaa perhekerhossa? ov
Kerhossa käy äiti, jolla on 5-vuotias poika ja 2-vuotias tyttö. Koko kerhon ajan (2,5h) äiti istuu kahvipöydässä ja juttelee ystävänsä kanssa. Lapsiaan hän ei näe koko aikana.
Ongelma on hänen vanhempi lapsensa. Hän on erittäin aggressiivinen ja arvaamaton. Joka kerta satuttaa jotain lapsista tahallaan (vahinkojahan sattuu aina isossa porukassa) niin pahasti, että tulee verta/kuhmuja/naarmuja tms. Juoksee oikeastaan koko ajan, karjuu kovaan ääneen ja sotkee toisten leikkejä, tönii pieniä kumoon, haukkuu jne. Varsinkin noiden ryhmän pienten puolesta katselen touhua kauhulla, pienet taaperot lentelee kumoon ja vauvatkin on vaarassa. Onneksi omani on jo isompia...
Tänään tuo poika juoksenteli tapansa mukaan ja aina ohimennessään läpsäisi minua selkään. Muutaman kerran tyydyin vain katsomaan tiukasti, mutta sitten päätin tehdä touhusta lopun. Inhottavan tilanteesta teki se, että äitinsä istui siinä vieressä. Kun poika seuraavan kerran juoksi ohi ja löi minua selkään, nappasin poikaa molemmista käsistä (hellästi mutta varmasti), menin kyykkyyn ja sanoin napakasti, " sovitaanko, että se oli viimeinen kerta kun läpsäisit minua? Se ei tunnu kivalta."
Äitinsä käännähti kuin myrskyn merkki ja kivahti, että ei tarvii tulla tänne toisten lapsia komentamaan, kiitos vaan pidän kyllä omistani huolta.
Sanoin siihen, että aivan, jokainen pitää omistansa huolta, ajattelin vain, ettei hän nähnyt tilannetta.
Siihen hän totesi, että ei tiennyt mun olevan niin nipo.
Katsoin keskustelun loppuneeksi ja menin pelaamaan uunoa omieni kanssa. Olinko kohtuuton?
Kommentit (56)
enkä tuota käsistä kiinni ottamista pidä ollenkaan pahana juttuna. Kysyinkin vain mitä mieltä te olette, siis olenko yksin aatosteni kanssa.
ap
Kaikki kaiketi on ollut suht yksimielisiä, että oli oikein puuttua, mutta tapa arvelutti osaa. Osa hyväksyy ainakin teoriassa lapsen fyysisen pitelyn vieraan toimesta, en tiedä sitten miten suu pantaisiin kun omalle kohdalle sattuisi...
mitä olisko pitänyt kannella äidille että " sun lapsi lyö mua, tee jotain.." Eihän sitä nyt oikeesti viitsi katsella jos ämmä vaan istuu eikä kiellä lastaan satuttamasta muita. Ikävää jos kerhossa ei viitsi kohta kukaan käydä kun yksi riehuu ja terrorisoi. ei ap
vaan pidin häntä käsistä, niinkuin usein pidän lapsia kun haluan että he kuulevat mitä sanon. Saatan esim. ottaa usein omia lapsiani käsistä ja sanoa: mitäs sanotte jos tänään tehdään jotain tosi kivaa yhdessä. Tarkoitan sanoa, että otin lastan kiinni käsistä tarkoituksenani saada hänet kuuntelemaan. En suinkaan pitänyt väkisin käsivarsista tms.
ap
Meilläpäin ohjaajat puuttuivat vastaavaan asiaan ja ne isommat sitten jäivätkin omiin kerhoihinsa.
Mutta tälläistä on varmaan joka kerhossa. Pitäisi kyllä olla sovittuna yhteiset pelisäännöt, niin ei ainakaan kukaan asutuisi kenenkään varpaille ja kaikki osaisi toimia samoilla linjoilla!
Siis jos joku aikuinen näkee jonkun epäkohdan niin siihen saa puuttua ilman mitään ongelmia.
mä aina nappaan huonosti käyttäytyvät mukulat syliin ja vien ne jäähylle miettimään. Jäähyn aikana etsin vanhemman käsiini ja kerron, miksi bein jäähylle ja kun menen armahtamaan lasta jäähyltä, kerron myös lapselle mitä hän teki väärin. Äidit ovat usein pyöritelleet minulle silmiään, mutta kukaan ei ole uskaltanut sanoa mitään päin naamaa. Ja yleensä ovat ottaneet itselleen jäähytavan käyttöön.
Mun tuttavat ottavat taas siitä itseensä, jos heille vanhempana huomautetaan, että voisitko katsoa lapsesi perään kun teki taas sitä ja tätä. He toivovat mieluummin suoraan ojennettavan lasta.
Tapansa kullakin, minusta teit todellakin oikein. Mene vaan pää pystyssä seuraavaan kerhoon ja järjestä tuon mamman kanssa vaikka kunnon kohtaus, jos hänen ja muiden vakkareiden mielestä ko. lapsen käytös on suotavaa.
Itse irrotin yhtä pirulaista kerran oman taaperoni hiuksista. Olisiko pitänyt antaa kiskoa hiukset irti vai? Meidän kerhossa on muuten yhteinen sopimus, että koko kylä kasvattaa. Toisten lapsia saa ja pitää kieltää.
Monesti meno on aikuisten puolelta aika selkärangatonta. Minusta ainakin tuntuu, että olen ainoa " pahisäiti" joka komentaa lapsia.
Istuin lattialla vauva sylissä ja samalla suojelin vauvaa ja leikin esikoisen kanssa, kun tämä pari vuotias heilui siinä vieressä. Sitten yllättäin otti ja heilautti lelua mun naaman edessä niin, että huuleen tuli haava. Ensin en edes huomannut mitä tapahtui, sitten katsoin, ettei vauvaan sattunut. Sen jälkeen otin lelusta kiinni ja sanoin, että pitää olla varovaisempi, ettei tule vahinkoja.
Tämän jälkeen lapsen äiti kehotti lastaan pyytämään minulta anteeksi. Ja niin 2 vee sitten tekikin.
Ilman muuta pitää puuttua!
Eikä sinne perhekerhoon menemistä tarvitse seuraavalla kerralla jännittää. Kyllä äidin piittaamattomuus on muitakin häirinnyt.
Ja saa ottaa kiinni, myös minun lapsestani jos hän tekee pahojaan.
Itse olisin sanonut kyllä lapsellekin pahemmin (" Hei! Ei saa lyödä muita! Se sattuu!" ) Sain ap:ltä hyvän vinkin kuinka sanoa neutraalimmin mutta napakasti (" Sovitaanko että...." )
äidit on ihan samaa mieltä niistä, joiden kakarat on niitä puistojen/kerhojen kauhuja, mutta eivät vaan uskalla sanoa tai tehdä muuta kuin juoruta sitten selän takana, kuinka se ja se on niin kamalia kasvattajia.
Mä en anna esim. 4-vuotiaiden vieraiden lasten pompottaa omaa 2-vuotiastani, kuten en antaisi 6-vuotiaiden pompottaa 4-vuotiastanikaan. Suunnilleen saman ikäisten kanssa saavat treenat omia selviytymistaitojaan niin kauan kun meno on edes jonkinlaisessa hallinnassa. JA tietysti kaiken ikäisten kanssa saa olla tekemisissä. Mutta kun joillain lapsilla se ainoa tapa leikkiä on alistaminen ja kiusaaminen, ikävä kyllä.
Puutun itse aika herkästi vastaaviin juttutihin, vaikka oma lapseni ei olisi edes mukana tilanteessa. Mielestäni noissa kerhoissa kuten puistossakin kaikki vanhemmat voivat asialliseti huomauttaa lasta, jos hän tekee jotain asiatonta.
En yhtään ihmettele, jos muksuista kasvaa tyranneja kuvitellen, ettei heille kukaan mitään voi.
Totta ihmeessä vieraitakin lapsia saa fyysisesti rajoittaa.
ap veti rajat sille, millaista käytöstä hän sietää ja mitä hän ei siedä. Hän toi lapsen tietoisuuteen, että vaikka äiti antaisi hänen hakata koko naapuruston, häntä ei lyödä.
Ap:lla on oikeus äidin mielipiteistä huolimatta määritellä omat rajansa ja hyvin hän osasi tuoda ne lapsen tietoisuuteen
Teit ihan oikein, ja hillitsit itsesi melkein liiankin täydellisesti. Minulta olisi tullut siinä tilanteessa vielä pari valittua sanaa äidille :)
Jos joku tässä ketjussa on sitä mieltä, että ap ylireagoi, niin veikkaan että hänellä itsellään ei ole taustalla kovin hyvää kotikasvatusta - ja tuskin ovat silloin omatkaan lapset kovin hyvin kasvatettuja.
Toimit oikein, kakarahan testaa rajojaan, joita ilmeisesti oma äiti ei älyä asettaa:(