Lue keskustelun säännöt.
Kannataisko ruveta perhepäivähoitajaksi, kun tilanne on tämä:
19.11.2007 |
Olen aineenopettaja ja alle kouluikäisen lapsen äiti. Lapsi käy päiväkodissa.
Tykkään työstäni, mutta toisaalta olen usein aika väsynyt siihen, että iltaisin ja viikonloppuisinkin työt ovat mukana ja mielessä. Oppilaiden kokeita ja vihkoja on korjattavana pinkkoja, tuntisuunnitelmia täytyy tehdä (ja haluankin tehdä, jotta työ sujuisi mahdollisimman hyvin). Työtahti on aika tiivis, tuntuu ettei saa koskaan kunnolla vedettyä henkeä, kun aina on jotain uutta projektia ja kurssia ja muuta tulossa.
Työmatka on melko pitkä, melkein tunnin suuntaansa.
Pidän kasvatustyöstä. Olen alkanut haaveilla siitä, että saisin toteuttaa itseäni vähän leppoisammassa ja pienemmässä ympyrässä kuin nykyinen koulumaailma. Olen miettinyt perhepäivähoitajaksi ryhtymistä. En loppuiäkseni, vaan muutamaksi vuodeksi ainakin ensi alkuun. Palkka putoaisi, mutta saisinko vastapainoksi kiirettömämmän elämän?
Saisin olla kotona, tehdä työpäivän lähiympäristössä. Saisin ulkoilla työpäivän aikana. Saisin laittaa ruokaa työpäivän aikana (pidän ruoanlaitosta). Saisin toteuttaa myös haluani ja taipumustani, joka liittyy lasten kasvatukseen.
Onko idea ihan utopistinen vai kuulostaako järkevältä?
Onko joku tällaisen toteuttanutkin ja miltä on tuntunut?
Kommentit (25)
Erona vaan se, että olen edelleen omien lasten kanssa kotona (enkä ole opettaja), mutta kunhan kuopus tästä vähän kasvaa, haaveilen ryhtyväni muutamaksi vuodeksi perhepäivähoitajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla neljä kokopäivälasta hoidossa ja kuukauden bruttotulot 1820 euroa . (Joka on vähän paikallista kunnallista hoitomaksua korkeampi - kyllähän sen 500e/kk tai päällekin saisi laskuttaa per lapsi, mutta on asia erikseen, riittääkö asiakkaita, jos perheelle jää useita kymmeniä tai päälle satakin euroa enemmän maksettavaa kuin toisella hoitajalla... ) Tästä lähtee YEL ja muut pakolliset vakuutukset, verot, lasten ruoat, lelut ja askartelutarvikkeet ym (verovähennyksissä kylläkin saa huomioida könttäsummana lasten kuluja) että ei siitä hirveästi käteen jää asumiskulujen jälkeen, mutta olen tykännyt työstä niin paljon, että teen sitä mielelläni. Ja kun ei törsää turhuuksiin, niin jää siitä säästöönkin. :)
Myös yksityinen puoli on kaupungin tai kunnan valvonnassa, mutta periaatteessa sitä toimii yksinään, ei toisen palveluksessa. Yksityisellä ei ole lomarahoja eikä ylityölisiä (ellei niitä itselleen määrittele) mutta myös palkkaus määräytyy eri tavalla kuin kunnallisella puolella.
Yksityisenä hoitajana voit valita, ketä otat hoitoon (yleensä lapset silti tulevat päivähoitotoimiston kautta) mutta monesti se riippuu siitäkin, onko hoidontarpeessa olevia lapsia alueella. Täällä ei puolestaan meinaa riittää lapsia kaikille hoitajille. :(
Kannattaa ottaa yhteyttä päivähoitotoimistolle ja kysellä. Kunnan palvelukseen ei tosiaan välttämättä pääse tuosta vain, mutta voihan olla jos sielläpäin on pulaa hoitajista, että ottavatkin.
Tsemppiä ja toivottavasti pääset alalle, jos sitä toivot! Kuulostat kyllä kivalle ihmiselle. :)
a ja nykyään suunnitellaankin tiimeittäin :(. Eli työn vapaus on kadonnut. Ei päivästä ehdi nauttia kun lapset niin pieniä. Ei kahvi eikä ruokataukoja, edes vessaan et yksin pääse. Minäkin kuvittelin että ihanaa hommaa, mutta petymys oli valtava.
jolloin saat vuorottelukorvauksen lisäksi palkan pph:na. Vuorotteluvapaalla voi olla vuoden joten ei hullumpi vaihtoehto...
Siinä ajassa näet jo pidätkö hommasta ja olisitko valmis jatkamaan pienemmällä palkalla.
voi määritellä palkan? Onko vastaavasti enemmän jotakin muuta työtä, paperihommia ym. (joita sivumennen sanoen olen tässä opettajan työssä alkanut karsastaa, niitä kun on aina niin paljon!)
ap