Jos olisit lapseton, työssäkäyvä, perheenlisäystä suunnitteleva nainen,
niin lyhentäisitkö massiivista asuntolainaa työssä käydessäsi niin isoilla summilla kuin mahdollista? Mietiskelen tässä, että lyhentääkö lainaa maltillisesti, jotta voisin keskittyä miehen kanssa matkusteluun ja muihin mukaviin asioihin, vai lyhentääkö lainaa nyt niin paljon kuin suinkin mahdollista, että sitten perheenlisäyksen tultua olisi resursseja perheelle eikä tarvitsisi kitkuttaa rahan suhteen? Nimim. Olen köyhyydestä lapsuutensa kärsinyt mutta minulla on taipumuksena unohtaa itseni ja omat tarpeeni ja nautintoni.
Kommentit (4)
Eli siis ei ole laitettu kaikkia mahdollisia rahoja lainanlyhennyksiin.
Jos siis omistusasunnossa asuminen ei ole sinulle pakkomielle.
Mä itse nautin hirveästi siitä, kun voin lyhentää lainaa ja vähentää siten maksettavien korkojen määrää ja muutenkin kokea olevani vakaammalla pohjalla. Nautin siitä niin, että jos mies ei toppuuttelisi, niin olisin jo laittanut kaikki mahdolliset pennoseni ylimääräisiin lainanlyhennyksiin.
Samaan aikaan tiedän, että en yleensäkään painota omia hedonistisia tarpeitani juuri yhtään. Me emme juurikaan matkustele, en käytä itseeni rahaa, en osta vaatteita enkä meikkejä ja elän muutenkin varsin askeettisesti. Eli nyt ehkä toivon jotain hyvää ravistelevaa kommenttia tai kompromissiehdotusta tämän elämäni kokonaisuuden suhteen..
ap
niin sinulla ei ole mitään tarvetta nyt miettiä sitä että millä joskus monen vuoden päästä lainaa lyhennät.
Teet nyt ihan niin kuin hyvältä tuntuu.
Elämä ei ole yhtään sen parempaa tai helpompaa jos kaikkea koittaa hirveästi suunnitella.