Lapseni on yksin kaikki välitunnit :-(.
Surettaa ja ahdistaa. Lapseni ei kelpaa muiden leikkeihin koulun välitunneilla. Viimeksi perjantaina oli ollut leikkimässä hevosta muiden kanssa, mutta oli kuulemma leikkinyt " väärin" , ja siksi vetäytyi pois leikeistä. Loppuvälitunnin oli sitten taas yksinään.
Miten ihmeessä voisin auttaa tässä tilanteessa? Olen koettanut rohkaista lasta menemään mukaan muiden leikkeihin, mutta sitten lopputulos on se, ettei hän kelpaa mukaan. Ja nykyisin lapsi on tosi arka pyytämään päästä mukaan (mikä ei liene ihme, kun kohtelu on tällainen). Temperamentiltaan hän on muutenkin hitaasti lämpiävä, joten ei ole suinpäin juoksemassa muiden leikkeihin.
Olen koettanut kutsua luokkakavereita meille leikkimään. Pyydettäessä kaverit tulevatkin meille ja äänistä päätellen lapsilla on kivaa yhdessä. Ja usein he suunnittelevat jatkavansa leikkejä sitten koulussa välitunnilla. Mutta miten usein onkaan käynyt niin, että kaverilla onkin ihan muut leikit menossa toisten kanssa, eikä oma lapseni pääse niihin mukaan.
Opettajasta ei toistaiseksi ole ollut suurta apua. Hänellähän on kahvitauko välitunneilla, eikä häntä tunnu välituntiasiat liikaa kiinnostavan. Vastauksena on ollut, että " pidän asiaa silmällä kun olen itse välituntivalvojana" . No joo, ei paljon lämmitä kun hän on valvojana 2 välituntia viikossa!
Mitä ihmettä tässä voisi tehdä?? Lapselle en asiasta tietenkään vaahtoa, jottei ota aiheesta enempää stressiä. Mutta miten lohduttaakaan, kun toinen toteaa koulupäivän päätteeksi, että " äiti, musta olisi kiva, jos joskus joku pyytäisi mua mukaan leikkiin.."
Kommentit (22)
Tämä äiti on lisäksi vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja, ja siten tottunut hoitamaan asioita mm. koulun rehtorin kanssa. Hänen kanssaan aion keskustella ensinnäkin tuosta oudosta säännöstä, ettei isompien oppilaiden kanssa saisi leikkiä. Tämä tosiaan sulkee pois lapseni kaksi parasta kaveria, joiden kanssa leikkii usein iltaisin meillä tai heillä.
Lisäksi aion keskustella enemmänkin välituntikäytännöistä, sillä tämä koulu on sellainen, johon lapset vaihtuvat enemmän kuin tavallisessa lähikoulussa. Siten heillä pitäisi olla kokemusta uusien oppilaiden vastaanottamisesta ja integroimisesta luokkaan, mutta näyttää siltä että tähän sopeuttamiseen ei ole sisällytetty pysyviä ja toimivia sääntöjä koskien välitunteja.
Minun lapseni on vaihtamassa koulua joka tapauksessa ensi vuonna. Mutta en missään tapauksessa halua, että hän joutuu olemaan yksin välitunneilla nämä viimeiset kuukaudet tässä koulussa. Lisäksi toivoisin hänelle positiivisia kokemuksia kavereiden kanssa olemisesta, jotta ne vahvistavat hänen itsetuntoaan, kun joutuu taas uudessa koulussa tutustumaan uusiin oppilaisiin.
Oma lapsi on vielä taaperoiässä ja onnekseni hänellä riittää paljon hyviä kavereita, mutta tulevaisuudestahan ei voi tietää.
Itselläni on tapana ottaa tällaiset asiat vähän turhan henkilökohtaisesti, joten en ehkä ole paras mahdollinen ihminen neuvomaan, mutta jos olisin ap soittaisin rehtorille heti huomenna ja puhuisin suuni puhtaaksi siitä millainen mielikuva ja mieli jäi keskustelusta opettajan kanssa. Ja ihan takuulla, jos mahdollista alkaisin miettiä onko mahdollista laittaa lapsi vaikka johonkin toiseen kouluun joulun jälkeen, jos tilanne ei muuksi muutu. Kyllä ne kaverit on sen verran tärkeitä pienille!