SuurPERHEodottajat vk 47
Kommentit (49)
No eihän se mennytkään joulukuulle sullakaan!!!
Onnea pikkuprinsessan koko perheelle!
Minjuska ja poika 2vk
Pikkuprinsessan johdosta paljon onnea!! Ihanaa!! :)
Ja pikkukakkonen kyseli sukupuoliasioista.. Juu, meillä on siis tässä raskaudessa AAVISTUS vauvan sukupuolesta. En menisi vannomaan enkä täyttäisi kaappeja pelkällä pinkillä, mutta aavistuksenpoikanen on. En ole siitä muille kertonutkaan kuin teille, eikä mies liioin. Mutta mehän ei olla siis koskaan kysytty vauvan sukupuolta etukäteen! Ja tuleva vauva on jo viides ylläri.. ;) Oikeastaan asiaa ei ole koskaan edes mietitty, että kysytäänkö vai ei. Ollaan kumpikin miehen kans oltu sitä mieltä, että kumpi vain on tervetullut ja että jännitys on hienoa pitää loppuun saakka. Ensimmäisellä kerrallahan meille syntyi kaksospojat. Hetken olin pettynyt, koska salaa toivoin nuoruuttani ja hölmöyttäni tyttöä ja poikaa... ;) Mutta heti sairaalassa tuntui jo hienolta, että molemmat olivatkin poikia ja arvasin, että heistä tulee upeat kaverukset. ja niin kävi! Nyt ovat 9-vuotiaita ja toistensa parhaat kaverit, hyvässä ja pahassa.. ;) Poikien jälkeen aloin haaveilla pikkuprinsessasta pojille kaveriksi. Ja kun tulin raskaaksi toivoin NIIN lujaa tyttöä, olihan meillä jo kaksi poikaa. Vauvan sydänäänistä ja masun muodosta ja kaikesta kaikki veikkailivat poikaa. Ja varmoja oltiin pojasta. Oli aivan kerrassaan loistavaa saada yllätystyttö synnärillä!!! :) Sittenhän meillä oli kuuden vuoden luova tauko, kunnes vauvakuume taas voitti. Ja minä salaa toivoin toista tyttöä... Piilotin mekonkin sängyn alle kun ovispäivät koitti.... ;) ;) ;) Mies oli rakenneultrassa näkevinään pippelin ja taas oltiin varmoja pojasta (Mulla tosin oli tyttöolo...). Yllätys olikin taas hieno kun tyttö syntyi! :) Eli tällä haluan vain kertoa, että on ollut ihan verrattoman ihanaa odottaa h-hetkeen asti kumpi tulee!! :) Ja vaikka nyt on aavistus tytöstä, voihan olla, että saammekin ylläripojan! Sopisi meidän " kaavaan" ;) Tämä aavistushan piinasi mua pitkään. Kun rakenneultrassa oltiin näkevinämme tyttömäisiä juttuja, olin monta viikkoa kuin kipeä kissa... muistanette kai... ;) Mutta nyt tunne on mennyt enimmäkseen ohi ja hyvä näin. Vauva on kuitenkin sylissäni neljän kuukauden päästä, tyttö tai poika, yhtä rakas on. :)
Ja pitkän sepustuksen jälkeen haluan vielä sanoa, että tämä sopii meille, mutta jos joku haluaa tietää tulokkaan sukupuolen etukäteen, se sopii parhaiten heille. Enhän minä voi edes tietää, miltä varmuus tuntuu. Helpottaahan se vaatteiden ja vauvanhuoneen suunnittelua, nimen miettimistä jne.. :) Mutta pikkukakkonen, säilytetään me jännitys ja katsotaan mitä tuleman pitää! :) hyviä vointeja sinulle!
Annlinn, onnea koiranpennusta! ja vau-talokaupat tulossa! Varmasti upeaa!! :)
Meillä päin on luminen pakkasaamu. Lasten kans ollaan menossa tänään ulos syömään ja mummulaan kylään. Pojat jäävät ehkä yöksikin.
Nautitaan masuistamme! Itse vedin just uuden äippäpaidan eka kertaa päälle ja olen niin ylpeä kasvavasta masusestani ja etenkin masunasukista!! :)
Halauksin, Omppis
ensin kuitenkin Onnea Sedikselle suloisesta tyttövauvasta ja kyllä sen pitkän synnytyksen unohtaa kun pääsee nautimaan vauva-arjesta.
Niin me asutaan Malmössa (tai siis noin 35km päässä siitä maalla) eli aivan etelä-Skånessa, tässä on lähellä Lundin yliopistokaupunki jos on jollekin tuttu. Niin sehän tässä se huonopuoli on että tämä talo on täällä Ruotsissa eikä Suomessa mutta ilmasto on mulle mielyttävämpi kun on niin lämmintä verrattuna Helsingin talveen eli olen aika vilukissa verrattuna teihin muihin jotka siellä Pohjoisessa asuu. Meidän suunnitelmat on myydä nyt Helsingistä meidän koti ja ostaa Helsingin läheltä esim. mies puhui juuri Espoosta että sieltä ostettais omakotitalo tai sitten rakennutettais sellainen lammikivitalo joita taas Espoossa on paljon. Eli me asuttais molemmissa paikoissa kun miehen molemmat firmat kuitenkin tarvii tätä Ruotsissa olo aikaakin. Niin me saatais olla maalla ja kaupungissa.
nyt täytyy sitten kertoa miten vauvahauvan kanssa eka yö meni:
Mulla oli aivan kauhea ongelma että kun ei niin pientä voi yksin koriinsa jättää ja sänkyyn viereen taas ei voi ottaa jos vauveli tipahtais niinpä keksin että kaksi lapsista nukkuu patjojen päällä lattialla jolloin vauveli voi olla heidän kainalossa. Lapset oli aivan onnessan ideastani ja niin he toimivat hauvelin sijäisäiteinä siinä lattialla, muutaman kerran vauveli itkaisi yön aikana mutta juoksin heti silittämään Märtaa ja siitähän hän tykkäsi.
Sukulaissuhteita on myös selvitetty eli mä olen koiravauvan mummi ja mun tyttö on sen äiti, yksi pojista on sen veli ja yksi on sen eno ja mun pienin poika on sen isä ja ison poika ei ole kuulemma mitään sukua " rotan näköiselle" otukselle. Eli näin meillä.
Mun piti myös osallistua anoppikeskusteluun mutta nyt mä oon liian onnellinen pahoittaakseeni taas mieltäni...ihanaa kun nyt mullakin on päivisin joku hoidettava eli sittenkun vauva syntyy mulla on melkein kaksoset Märta ja oikea vauveli voi miten odotan jo sitä. tuntuu jotenkin hölmöltä ettemme ole tätä koiraa hankkineet jo aiemmin mutta kaipa se nyt on niin helppoa kun voi tohon pihalle pissattaa ja siinä sitä irrallaan leikittää. Mieheni vaan hymyilee ja puristelee päätänsä kun kaikki on aivan sekaisin tästä söpöliinistä ja tän koiran äitiyspakkauksessa tuli useita leluja, vaatteita ja muuta TOSI tarpellista tälle hauvalle eli sitä mun tyttö on nyt tutkiskellut aivan innoissaan eikä tosiaan tarvitse lähteä hankkimaan yhtään mitään kun täältä löytyy jopa kolme koira-kirjaa.
Heippa taas Annlinn
... eli Sydämelliset onnittelut Sedikselle perheineen pienen tytön johdosta!
Hyvä, että Annlinnin koiravauva selvisi ensimmäisestä yöstään hienosti. On ne koiranpennut vaan niin suloisia. Ja se tuoksu!
Me ollaan aina tiedetty lasten sukupuoli etukäteen aika varmaksi. Olen joutunut käymään äitipolilla niin tiuhaan, että asiasta on saatu monen lääkärin mielipide. Mulla on kyllä ollut se " fiilis" kaikista. Sillon kun mentiin ekaa kertaa klinikalle niin oli Onnin nimipäivä ja raskaustesti tehtiin Helmin nimipäivänä. Oli siis jo nimetkin valmiina! Hertasta toivoin tyttöä ja kuulin ehkä puolessavälissä, että tyttö siellä köllii. Nyt on ihan Sulo-olo, mutta ans kattoo nyt. Taidan ennen joulua kysäistä rakenneultrassa että kumpaa pukkaa tällä kertaa. Nyt mulla on semmoinen olo tosissaan, että kumpikin on yhtä tervetullut. Kumman vaan otan niin ilolla vastaan! Jos se on tyttö, niin ehkä sen nimeksi voisi tulla Lempi tai Taimi. Mulla toi loppuraskaus on niin hermostuttava muutenkin, että en tiedä kestäisinkö moisen lisäjännityksen sukupuolesta. Ihailen kyllä tuota tapaa ja se kuulostaa aivan ihanalta. Taidan olla vaan vähän turhan hätki panttaamaan tietoa!
Mulla on tänään vuoden ainoat pikkujoulut! Jee! Hallituksen kokouksen jälkeen mennään ihanaan ravintolaan meksikolaiseen buffettiin nauttimaan. Meidän koko perhe on kasvissyöjiä ja tiedän, että tuosta ravintolasta saa ihanaa kasvisruokaa. Anoppi on luvannut kyytiä mut tänne maalle jos bussit ei enää kulje kun kekkerit loppuu. Tosissaan tuntuu, että elämä alkaa taas voittamaan. Olen jopa saanut meikit naamaan. Luksusta. Seuraava rentoutumishetki on 8.12, jolloin olemme olleet Panun kanssa 10 vuotta yhdessä. Lähdemme aivan kahdestaan Turkuun kylpylään ja jouluostoksille. Tekis mieli ostaa uudet alusvaatteet tapahtuman kunniaksi, mutta kannattaako tähän möhömahaan satsata? Mitä olette mieltä? Kannattaisko raha säästää kunnollisiin imetysliiveihin...
Aurinkoista päivää,
Noora ja " Sulo" 15+4
Täälläkin on ihana pakkasaamu. Taivas on ihan selkeä ja aurinko pilkistää taivaanrannasta. Ei olla vielä pihalle ehditty, kun kova siivoustouhu käynnissä huomisia synttäreitä varten. Tytötkin oikein ahkerasti siivosivat oman huoneensa. Läheisellä kyläkoululla olis menossa sellainen hyvän olon tapahtuma. Siellä sais pientä korvausta vastaan kokeilla intialaista päähierontaa, energiahoitoja ja mitähän siellä olikaan. Taidan kohta lähteä käymään siellä ja sitten pääsen jatkamaan synttärikakun ja mansikkaleivosten tekoa.
Eilisillasta sen verran, että kyllä todellakin huomaa, että äiti ei oo paljoa poissa kotoa, varsinkaan missään iltamenoissa. Ensin eskarilainen rupesi itkua tuhertaen nukkumaan (sanoi että tulee ikävä), sitten ekaluokkalainen lähti nukkumaan, mutta kävi kahteen kertaan itkien halaamassa ja 9 v. poika halasi minut kahteen kertaan ja isänsä moneen kertaan juuri ennen kuin lähdettiin. Huominen synttärisankarimme oli suhteellisen tyytyväinen jäädessään mummin kanssa kotiin ja kuopus ehti onneksi nukahtaa ennen kuin lähdettiin. Mutta kyllä tuntui, että onko tässä mitään järkeä, kun omasta lähdöstä nousee niin suuri " haloo" , että viisainta olis olla kotona. No, sen verran ravintolassa käytiin, että oltiin se aika kun Peer Gynt esiintyi ja heti lähdettiin kotiin. Juuri kun lähestyttiin kotia 5 km päässä, niin äitini soitti, että kuopus itkee eikä rauhoitu vaikka sai maitoa ja vaikka on tutti. Onneksi oltiin jo niin lähellä. Ja hetihän se neiti rauhoittui, kun pääsi äitinsä syliin :-). Seuraava iltariento on kentis joskus vuoden päästä tai silleen ;-).
Mutta nyt täytyy jatkaa touhuja. Hirmu hätäisesti olen teidän viimeisimpiä viestejänne lukenut. Anoppi ja appiaihekin olisi mielenkiintoinen, mutta kun ei oo ehtinyt keskittyä ja hätäisesti senkin vain lukenut. Anteeksi.
neronja rv 29+6
Päivällä tuli kokeiltua intialaista päähierontaa. Oli kyllä ihanan rentouttavaa, taisin ihan jonkunlaisessa horroksessa käydä välillä. Sen jälkeen onkin tullut touhuttua. Alkoi jo vihloa/jomottaa varsin ikävästi alamasuun ja välilä vihlaisi muutaman kerran alakertaankin. Mulla ei oo koko raskauden aikana ollut mitään kipeitä suppareita, joten nyt taitaa olla sen merkki, että syytä olis vähän levätä. Touhukas päivä huomennakin tiedossa, kun tulee niitä synttärivieraita ja siihen vielä tuo 1-vuotias touhuaa. Jos ei oo syliin pyrkimässä, niin sitten hakee vessasta wc-harjan ja ei kun lähde käsiä pesemään jne.
Juu, täytyis lähteä saunaan ja sit pitäis vielä kakku kuorruttaa valkosuklaalla. Ja siitä pätkis-juustokakusta tuli muuten sen makuinen, että se varmasti jakaa mielipiteet. Toiset tulee tykkäämään tosi paljon ja toiset ei tykkää ollenkaan, näin veikkaan. Meilläkin kaksi tykkäsi tosi paljon, yksi ei tykännyt ja päivänsankari ei uskaltanut edes maistaa sitä tuorejuusto-pätkis-vaniljakastike" seosta" ... Pohjana on minttu-Dominoita murskattuna. Netistä löysin ohjeen.
Rattoisaa lauantai-illan jatkoa kaikille!
neronja rv 29+6
pikkuisesta prinsessasta :)
Olen käynyt kurkkimassa koska saadaan lisää vauvauutisia..
Neppis ja Wilhelmi 12 vrk
En ole aikoihin ehtinyt tänne edes lukemaan, hirveää kiirettä pitää koko ajan ja ylimääräistä aikaa ei paljoa ole.
Lämpöiset onnittelut kaikille vauvansa saaneille! Itselläni on nyt menossa se vaihe, kun synnytys ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta onneksi mieli muuttuu sitten loppuvaiheessa.
Oma vointi on pysynyt hyvänä. Sokeritestin jouduin tekemään nyt toista kertaa ja tällä kertaa tein sen kotona, koska labraan meno olisi ollut täysi mahdottomuus. No läpihän se meni liput liehuen - taas.
Neuvolassa kävin alkuviikosta ja ensimmäistä kertaa unohdin kortin kotiin. Tuli niin kiire juosta ovesta ulos, kun kuulin kuopuksen heräävän :D Kaikki oli ihan hyvin, lääkäri vähän motkotti painosta, sitä kun on parilla viime kerralla tullut, mutta kokonaisuudessaan vasta kahdeksan kiloa. Ja sama kaava on ollut joka raskaudessa. Lisäksi minulla kilot lähtevät imettämällä, joten asia ei minua itseäni vaivaa pätkääkään.
Vauva liikkuu hurjasti, kuten kaikki edellisetkin, joka ilta vatsa heiluu ja lapsia naurattaa :) Enimmäkseen pikkuinen on rt:ssa. Kantapäät on ilmeisen terävät, joskus pääsee melkein älähdys, kun toinen oikein antaumuksella potkaisee.
No juu, tämän enempää en nyt taaskaan ehdi, mies lähtee aamuyöstä työreissuun ja me ollaan lasten kanssa kolme päivää keskenämme. Viime viikolla iski flunssakin, mutta onneksi keskimmäinen selvisi pelkällä säikähdyksellä, omani jäi pieneksi ja vain kaksi lapsista poti vähän enemmän. Esikoinen vielä yskii ja kuopuksella vuotaa nenä.
Ihanaa uutta viikkoa kaikille ja hyvää vointia!
Porenn, tyttöset ja Pikkukulta rv 27+1
Onnea Sedikselle pikku-prinsessasta!!! Noi vauvauutiset on niiiin ihania, tulee haikea olo kun ajattelee kuinka pitkä aika on vielä huhtikuuhun!!
Annlinn: Onnea talokaupoista!! Ihanko te nyt aiotte sinne Ruotsin puolelle kokonaan jäädä? Ne kääpiömäyrikset on tosi sulosia, mun opettajalla on sellanen, tai siis kaniinimäyris, Pikku-Myy!! Se oli joutunu ekana päivänä uudessa kodissa hukkaan, olivat koko perheen voimin kääntäneet huonekalut ja kaikki nurin, löytyi sitten isännän lattille pudonneen kylpytakin taskusta=)) Luonoahan siltä pikkuotukselta löytyy, pitää kuulema isot hirvikoirat ruodussa!!
Voi mulla on ihan kamala talo-kuume, olis ihana päästä muuttamaan omaan taloon!! Ollaan käyty muutamia kattelemassa, muttei oo vielä tullu se oikea vastaan!
Sterilaatiosta on käyty keskustelua. Mä olen ajatellut sen hoitaa pois päiväjärjestyksestä synnytyksen yhteydessä, kun on suunniteltu sektio edessä, niin avataan se massu muutenkin ja lapsiluku (4 siis) on kyllä sitten jo ihan sopiva omaan mieleen!
Ette muuten arvaa mihin tämä mamma on huomenna menossa! Kaveri oli ilmottanut meidät sellaseen aikuisten " lelujen" esittelytilaisuuteen=))) Saapas nähdä minkälainen ilta tulossa!!
Lumista viikonloppua kaikille!!
Tuija + hippunen rv 21 tasan