Onko lähipiirisi uusperheet onnistuneita?

Erityisesti äitipuolen asemassa olevilla näyttää olevan suuria vaikeuksia pitää, saatikka rakastaa miehen ensimmäisestä liitosta olevia lapsia.

ns. "kahden kerroksen väkeä" , toisinsanoen toisen lapset eivät koskaan saa lähellllekään sitä asemaa jonka omat biologiset jälkeläiset saavat. Se ilmenee lukuisin eri tavoin. Käytöstavat, kotiintuloajat, harrastuksiin ohjaaminen, viikkorahojen määrä jne. voivat vaihdella rajustikin eri lapsien välillä.



Muutekin omat lapset ovat aina (sinänsä täysin luonnollisesti) ekalla sijalla, ja siten rakkaimpia kuin toisen puolison liittoon tuomat lapset.



Oma lukunsa on perintötilanteet. Mikäli toinen puolisoista on köyhä ja toinen varakas, niin perintötilanteessa viimeistään eri arvoisuus näkyy. Tämäkin on mielestäni täysin luonnollista, mutta silti poikkeaa taatusti ns. perusperheen kuvioista.

Lapsia miehellä yksi, jonka äiti kuollut lapsen ollessa vauva.

Yhteisiä lapsia yksi, ja tämä uusioäiti on äiti molemmille.

Erityisesti äitipuolen asemassa olevilla näyttää olevan suuria vaikeuksia pitää, saatikka rakastaa miehen ensimmäisestä liitosta olevia lapsia.

Itse tiedän juuri tälläisia uusperheitä kolme. Väittäisinpä, että naiset olevat onnellisimpia jos uudella miehellä ei ole lapsia "rasitteena". Näissä tapauksissa miesten lapsia käy ihan oikeasti sääliksi!

Jos ei, niin mikä mättää? Lapsiluku- omat ja yhteiset?

perhe 1: lapsia 3 äidin ja 4 isän puolelta, ei yhteisiä

perhe 2: lapsia 2 äidiltä, isällä ei lapsia, ei yhteisiä

perhe 3: lapsia 4 äidillä ja isällä 2, yhteisiä 1



Kaikki nämä uusioperheet hajosivat alle vuodessa :( Sääliksi käy lapsia.

toki on sumplimista joskus - mutta ymmärtääkseni ovat hyvinkin onnellisia. Näitäkin on.

Perhe: Lapsia 3, yksi äidin ja kaksi yhteistä.

Toisessa perheessä naisella lapsia kahdesta liitosta ja ekan liiton lapset ja uus mies ei tule toimeen keskenään ja lapset oireilee

Jotenkin tuntuu, että toinen ero on paljon helpompi ratkaisu kuin ensimmäinen ero.



Uusin on vasta pari kuukautta vanha ja lapset jo kouluikäisiä, joten katsotaan miten käy.

onneksi ei ole kakaroita kummallakaan.

(naapurit- joten en tiedä ihan syntyjä syviä)



1 lapsi äidin- 2 yhteistä ja vaikuttvat suorastaan kukoistavilta kaikki.

Tunnen kyllä monia joilla ei ole.



Meidän perhe on tällainen:



Mies, jolla kolme aikuista lasta, kukaan ei asu kanssamme.

Minä, siis Rouva, kaksi lasta 7v ja esikoinen joka on jo maailmalla. 7v asuu kanssamme

Ei yhteisiä tenavia, eikä tule

Esim.



Lähipiirissä tapaus Pekka. Pekka meni naimisiin Riitan kanssa, Riitalla oli ennestään yksi lapsi. He saivat kaksi yhteistä lasta, ja yhteiseloa jatkui noin 10 vuotta, kunnes Pekka rakastui toiseen naiseen ja erosi.



Nyt Pekalla on uuden naisen kanssa yhteinen lapsi ja myös uudella naisella oli yksi lapsi edellisestä liitosta.



Kenllä mättää pahiten? No Riitan ensimmäisellä lapsella. Lapsi tottui siihen, että oli uusi isä 10 vuotta hänen elämässään. Mutta kun ero tuli, kyseinen lapsi menetti isäpuolensa ja kaikki isäpuolen sukulaiset, joiden luona oli tasavertaisena vieraillut aina aiemmin. Myös hänen velipuolillaan on nyt uusi puolisisarus, johon hänellä ei ole mitään kontaktia. Se tietysti tuntuu oudolta ja hämmentää, Omilla veljillä, joiden kanssa on aina asunut ja elänyt onkin yht ´äkkiä uusi sisarus, joka on ihan yhtä paljon sukua näille pojille kuin hän itse, mutta tämä vanhin lapsi ei saa koskaan mitään kontaktia tähän pienimpään.



Tapaus Pekka on mun arvoasteikossa sijalla -27.

Vierailija:

Tunnen kyllä monia joilla ei ole.

Meidän perhe on tällainen:

Mies, jolla kolme aikuista lasta, kukaan ei asu kanssamme.

Minä, siis Rouva, kaksi lasta 7v ja esikoinen joka on jo maailmalla. 7v asuu kanssamme

Ei yhteisiä tenavia, eikä tule

Mä olen myös päättänyt, että mä en lapsiani tule tässä elämässä uusperheeseen ronttaamaan. En ole niin heikko ihminen, että olisi pakko lasten kustannuksella ryhtyä leikkimään perhettä tilanteessa joka on lähes aina vahingollinen jollekulle. Ja tarkoitan nimenomaan tilannetta jossa on näitä sun mun ja meidän ja ehkä naapurin Pirkonkin lapsia.

selviytyä hyvin, mutta se uusperheen ero on kammottava tragedia lapsille. Niin surullista. Ja tuota ei tule ihan heti ajatelleeksi miten ne edellisten liittojen lapse jotka selviävät erosta ja uskaltavat uudestaan uskoa perheeseen- voivat laakista menettää melkein kaikki läheisensä.

Näinhän ei olis- jos ne exät ymmärätis että myös ne ei-biologiset voi kaivata heitä. Mutta vissiin liian suuri vaatimus tän päivän aikuiselta.

Mä tiedän yhden tosi onnellisen uusperheen, siinä 1 äidin lapsi ja 3 yhteistä. Tuon ekan lapsen isä hylkäsi lapsensa, koska tämä on erityislapsi, eikä ole vuosikausiin pitänyt mitään yhteyttä. Uuden rakkauden kanssa äiti eleli useampia vuosia ennen kuin hankkivat yhteisiä lapsia.



Kaikkein älyttömimmiltä tuntuu nää ussperheet, jossa on liuta sun ja mun pieniä lapsia ja siihen päälle on pakko heti pusata se yhteinenkin. Yhteen on menty siinä vaiheessa kun edellisestä liitosta on vielä harkinta-aika käynnissä eikä mistään osata oikeasti keskustella.

ihan kamalalta tuntuu lukea, että lapset kärsisivät jotenkin tästä tilanteesta, väitän kyllä että ei ainakaan meillä kärsi, päinvastoin.

Okei, ei varmasti tilanteessa, jossa äitillä on ollut yksi lehtolapsi, ja mennty uuden miehen kanssa yhteen kun lapsi 2-v ja lapsi kasvanut tämän uuden miehen tasavertaisena lapsena. Mutta just tilanne jossa on niitä sun, mun ja meidän lapsia on sellainen, että jokaisella on oma näkemys siitä, kuka kuuluu perheeseen ja kuka ei.



Ja mikä perhe se sellainen on? Huono perhe.

Olen itse uusperheen lapsi ja kyllä se vaikeaa oli. Ja isän perinnönjako oli hirveä.