Lue keskustelun säännöt.
1-vuotiaan jättäminen hoitoon isovanhemmille loman ajaksi
22.07.2013 |
Meillä vanhemmilla olisi mahdollisuus lähteä viikoksi-kahdeksi lomalle ulkomaille tuttujen pariskuntien kanssa, jotka myös jättävät lapset kotiin. Meidän lapsemme on hieman yli yksivuotias, reipas tyttö. Mummo ja pappa ottaisivat lapsen mielellään hoitoon loman ajaksi ja lapsi viihtyykin heidän kanssaan todella hyvin, on ollut yön yli hoidossakin muutaman kerran ilman mitään ongelmia. Mummo ja pappa ovat tytölle tuttuja ja turvallisia, he ovat olleet paljon mukana perheemme arjessa.
Mitä mieltä olette? Onko kokemuksia 1-vuotiaan hoitoon jättämisestä, onko sujunut hyvin vai onko 1-vuotias vielä liian pieni olemaan erossa vanhemmistaan viikon-kaksi? Olemme vähän kahden vaiheilla lähdemmekö vai emme. Toisaalta tekisi kovasti mieli lomalle ja uskomme että lapsella menisi isovanhempien hoidossa oikein hyvin, mutta toisaalta pelottaa että jos ikävä sitten iskeekin (lapselle tai meille vanhemmille).
Kommentit (132)
Pienen lapsen paikka on vanhempiensa luona - EI isovanhemmilla! En luota siihen, että isovanhemmat osaisivat ja jaksaisivat hoitaa pientä lasta ikätasoisesti. Nykyaikana monet isovanhemmat ovat myös iäkkäitä. Suomessa perheet perustetaan myöhään ja ensisynnyttäjät ovat keskimäärin jo noin 30-vuotiaita. Osa ensisynnyttäjistä on jo noin 40-vuotiaita ja ylikin. Pienellä vauvalla voi siis olla nelikymppiset vanhemmat ja noin 70-80-vuotiaat isovanhemmat. Iäkkäät ja sairaat isovanhemmat eivät jaksa ja pysty hoitamaan lapsia, koska he ovat jo itse hoidon tarpeessa.
Äitinä en luota siihen, että iäkäs ja mahdollisesti jo monisairas ihminen kykenisi hoitamaan pientä lasta ikätasoisesti ja turvallisesti. Lapsen turvallisuus tulee aina ensin. Isovanhemmuus ei tarkoita automaattisesti sitä, että isoäiti ja/tai isoisä olisi luotettava ja turvallinen lastenhoitaja. Isovanhemmuus ei tee ihmisestä hyvää ja luotettavaa lastenhoitajaa.
On isovanhempia, jotka eivät huolehdi esimerkiksi lapsen päivärytmistä. Ruokailut ovat mummoloissa mitä sattuu ja koska sattuu. Ulkoillessa lapsi voi karata ja joutua vaaraan. Jos lapsi sairastuisi äkillisesti, en luota isovanhempien kykyyn arvioida lapsen vointia ja terveydentilaa. Eli milloin lapsen vointia voi seurata kotona ja milloin lapsen kanssa tulee lähteä lääkäriin tai päivystykseen. Yksivuotias lapsi ei tarvitse "karaisua", jossa vanhemmat häviävät lapsen luota eivätkä kanna hoitovastuutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lomailkaa myöhemmin kun lapsi edes 3 tai 4. Noin pientä en ilman pätevää syytä ( sairaus, muu katastrofi) jättäisi kenenkään hoiviin viikoksi. Humputtelun takia. Matkustaa ehtii.
Eikö se ole yö per ikävuosi minkä voi olla turvallisesti erossa vanhemmistaan.
Vierailija kirjoitti:
Pienen lapsen paikka on vanhempiensa luona - EI isovanhemmilla! En luota siihen, että isovanhemmat osaisivat ja jaksaisivat hoitaa pientä lasta ikätasoisesti. Nykyaikana monet isovanhemmat ovat myös iäkkäitä. Suomessa perheet perustetaan myöhään ja ensisynnyttäjät ovat keskimäärin jo noin 30-vuotiaita. Osa ensisynnyttäjistä on jo noin 40-vuotiaita ja ylikin. Pienellä vauvalla voi siis olla nelikymppiset vanhemmat ja noin 70-80-vuotiaat isovanhemmat. Iäkkäät ja sairaat isovanhemmat eivät jaksa ja pysty hoitamaan lapsia, koska he ovat jo itse hoidon tarpeessa.
Äitinä en luota siihen, että iäkäs ja mahdollisesti jo monisairas ihminen kykenisi hoitamaan pientä lasta ikätasoisesti ja turvallisesti. Lapsen turvallisuus tulee aina ensin. Isovanhemmuus ei tarkoita automaattisesti sitä, että isoäiti ja/tai isoisä olisi luotettava ja turvallinen lastenhoitaja. Isovanhemmuus ei tee ihmisestä hyvää ja luotettavaa lastenhoitajaa.
On isovanhempia, jotka eivät huolehdi esimerkiksi lapsen päivärytmistä. Ruokailut ovat mummoloissa mitä sattuu ja koska sattuu. Ulkoillessa lapsi voi karata ja joutua vaaraan. Jos lapsi sairastuisi äkillisesti, en luota isovanhempien kykyyn arvioida lapsen vointia ja terveydentilaa. Eli milloin lapsen vointia voi seurata kotona ja milloin lapsen kanssa tulee lähteä lääkäriin tai päivystykseen. Yksivuotias lapsi ei tarvitse "karaisua", jossa vanhemmat häviävät lapsen luota eivätkä kanna hoitovastuutaan.
Suuri osa ikääntyneistä on nykyään paremmassa kunnossa, kuin moni 30-40-vuotias. Jos 60-70-vuotias isovanhempi on lisäksi eläkkeellä, ei paina työkiireet, vaan on aikaa pienellekin lapsenlapselle.
Eivätköhän lapsen vanhemmat tunne omat vanhempansa riittävän hyvin ymmärtääkseen kykenevätkö he hoitamaan lapsenlastaan.
Sikäli jos isovanhemmat itse haluavat ja suostuvat. Ja tuntevat myös ihan itse omat voimavaransa.
Vierailija kirjoitti:
Pienen lapsen paikka on vanhempiensa luona - EI isovanhemmilla! En luota siihen, että isovanhemmat osaisivat ja jaksaisivat hoitaa pientä lasta ikätasoisesti. Nykyaikana monet isovanhemmat ovat myös iäkkäitä. Suomessa perheet perustetaan myöhään ja ensisynnyttäjät ovat keskimäärin jo noin 30-vuotiaita. Osa ensisynnyttäjistä on jo noin 40-vuotiaita ja ylikin. Pienellä vauvalla voi siis olla nelikymppiset vanhemmat ja noin 70-80-vuotiaat isovanhemmat. Iäkkäät ja sairaat isovanhemmat eivät jaksa ja pysty hoitamaan lapsia, koska he ovat jo itse hoidon tarpeessa.
Äitinä en luota siihen, että iäkäs ja mahdollisesti jo monisairas ihminen kykenisi hoitamaan pientä lasta ikätasoisesti ja turvallisesti. Lapsen turvallisuus tulee aina ensin. Isovanhemmuus ei tarkoita automaattisesti sitä, että isoäiti ja/tai isoisä olisi luotettava ja turvallinen lastenhoitaja. Isovanhemmuus ei tee ihmisestä hyvää ja luotettavaa lastenhoitajaa.
On isovanhempia, jotka eivät huolehdi esimerkiksi lapsen päivärytmistä. Ruokailut ovat mummoloissa mitä sattuu ja koska sattuu. Ulkoillessa lapsi voi karata ja joutua vaaraan. Jos lapsi sairastuisi äkillisesti, en luota isovanhempien kykyyn arvioida lapsen vointia ja terveydentilaa. Eli milloin lapsen vointia voi seurata kotona ja milloin lapsen kanssa tulee lähteä lääkäriin tai päivystykseen. Yksivuotias lapsi ei tarvitse "karaisua", jossa vanhemmat häviävät lapsen luota eivätkä kanna hoitovastuutaan.
Onpas sinulla huono ja ikävä käsitys ja yleistät kaikki ikääntyneet monisairaiksi, väsyneiksi, huonoiksi ymmärtämään lasten parasta.
Eivätkö he, nykyiset lapsesi isovanhemmat kuitenkin ole sinutkin kasvattaneet? Vai siitäkö kasvatuksesta tuo ajatusmaailmasi kumpuaakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa lapsi mukaan.
Meillä lapset olivat joka lomalla mukana niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kaikki lähtee tai ei sitten kukaan.
Vuoden vanha sitoo valtavasti isovanhemmilla viikon aikana. Koko ajan pitää olla metrin läheisyydessä. Ja jos ei ole ihan tuttu paikka sitä ikävää ja itkua tyynnytellä
Oma lastenlapsi oli 2, 5 kun oli eka kerran meillä vajaan viikon. Äidin sytostaatit. Olin silloin alle 60 joten jaksoin heitä vaikeassa tilanteessa auttaa. Myöhemmin sitten lomilla tms mutta pikku koululaisen kanssa ihan eri juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, lähdittekö v. 2013 matkalle ja menikö kaikki hyvin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienen lapsen paikka on vanhempiensa luona - EI isovanhemmilla! En luota siihen, että isovanhemmat osaisivat ja jaksaisivat hoitaa pientä lasta ikätasoisesti. Nykyaikana monet isovanhemmat ovat myös iäkkäitä. Suomessa perheet perustetaan myöhään ja ensisynnyttäjät ovat keskimäärin jo noin 30-vuotiaita. Osa ensisynnyttäjistä on jo noin 40-vuotiaita ja ylikin. Pienellä vauvalla voi siis olla nelikymppiset vanhemmat ja noin 70-80-vuotiaat isovanhemmat. Iäkkäät ja sairaat isovanhemmat eivät jaksa ja pysty hoitamaan lapsia, koska he ovat jo itse hoidon tarpeessa.
Äitinä en luota siihen, että iäkäs ja mahdollisesti jo monisairas ihminen kykenisi hoitamaan pientä lasta ikätasoisesti ja turvallisesti. Lapsen turvallisuus tulee aina ensin. Isovanhemmuus ei tarkoita automaattisesti sitä, että isoäiti ja/tai isoisä olisi luotettava ja turvallinen lastenhoitaja. Isovanhemmuus ei tee ihmisestä hyvää ja luotettavaa lastenhoitajaa.
On isovanhempia, jotka eivät huolehdi esimerkiksi lapsen päivärytmistä. Ruokailut ovat mummoloissa mitä sattuu ja koska sattuu. Ulkoillessa lapsi voi karata ja joutua vaaraan. Jos lapsi sairastuisi äkillisesti, en luota isovanhempien kykyyn arvioida lapsen vointia ja terveydentilaa. Eli milloin lapsen vointia voi seurata kotona ja milloin lapsen kanssa tulee lähteä lääkäriin tai päivystykseen. Yksivuotias lapsi ei tarvitse "karaisua", jossa vanhemmat häviävät lapsen luota eivätkä kanna hoitovastuutaan.Onpas sinulla huono ja ikävä käsitys ja yleistät kaikki ikääntyneet monisairaiksi, väsyneiksi, huonoiksi ymmärtämään lasten parasta.
Eivätkö he, nykyiset lapsesi isovanhemmat kuitenkin ole sinutkin kasvattaneet? Vai siitäkö kasvatuksesta tuo ajatusmaailmasi kumpuaakin?
Kyllä ne jokaisen omatkin vanhemmat vanhenevat. On realismia nähdä se. Se mihin pystyin 60 v en enää 80 v pysty. En luottaisi jaksamiseeni, en pienen lapsen kohdalla ees tarkkaavaisuuteen leikkikentillä tai pihassa.
Nyt on isot yli 10-vuotiaat nuirimmat lastenlapset, he ovat joskus pari päivää mutta ovat kykeneviä soittamaan kotiin tai jopa 112 jos mulle jotain sattuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvatusopiiasiantuntijat/ l. lääkärit_ ohjesääntö:
1 vuotias on yhden vuorokauden hoidossa, kaksivuotias kaksi vuorokautta, komevuotias kolme vrk jne.
Enempää ei erossa vanhemmisttaa- vakituisesta huoltajasta johon symbioottinen side.
Itse lähtisin tästä.
Aloituksesta on jo aikaa. Mutta pohdin että voisivatko pikkutaaperon vanhemmat lomailla lyhyemmän ajan? Tai vastaavasti ottaa sieltä kaveripariskunnan läheltä majoituksen ja ottaa lapsen mukaan? Noin pienen lennot ja majoituskaan ei maksa mitään ja se on ihan siitä syystä että tiedostetaan varhaisien vuosien tärkeys.
Se että joku on nukkunut sikeämmin mummolassa kuin kotona ollessaan vauvana siellä kaksi viikkoa ei ole hyvä merkki vaan merkki siitä että lapsi on luopunut toivosta että tuttu rakas vanhempi vielä hänet hakisi ja ottaisi syliin. Parempi vain horrostaa pois. Tuo on suojautumisreaktio ja voi kertautua teini- tai aikuisiässä masennuksena. Kannattaa tutustua kehityspsykologiaan. Kiintymyssuhteessa rakentuu koko elämän hermostollinen vakaus ja säätelykyky ja niitä asioita on hidasta ja hankalaa myöhemmin paikata. Ei toki mahdotonta mutta ei sama asia ollenkaan.
Ottakaa lapsi mukaan.