kuinka pitkään alle 2-vuotiaan pitää jaksaa kävellä?
Tyttömme täyttää helmikuussa kaksi vuotta. Sain päivähoidosta vihaista palautetta, kun tyttömme ei suostu kävelemään nätisti rattaiden vieressä ja pitämään samalla kiinni rattaista, vaan hän itkee, huutaa ja poukkoilee minne sattuu.
Sanoin kyllä mielipiteeni, että mielestäni on liikaa vaadittu alle 2-vuotiaalta, jos hänen pitää kävellä nätisti rattaiden vieressä n. puolen kilometrin matka, kun hän on jo väsynyt...hoitaja vielä sanoi, että " tässä tarvitaan nyt kodin ja päivähoidon yhteistyötä, että teidän vanhempien pitää opettaa lapsi kävelemään nätisti...hän ei ole mikään vauva jne..." " tämä on ryhmä" hän vielä puuskahti, ´" jopa puoli vuotta nuorempi lapsi osaa kävellä rattaiden vieressä" .
Kysyin sitten, että miksi tytömme ei voi istua rattaissa, jos kävely ei kerran suju, ja se haittaa koko ryhmää. Tähän hoitaja totesi, että kun kävely ei suju ollenkaan, edes menomatkalla...
Itselleni tuli paha mieli. Toki voimme harjoitella rattaiden vieressä kulkemista, mutta mielestäni on epärealistista odottaa että se sujuu kertalaakista. Teki pahaa nähdä hoitotäti kiukkuisena, epäammatillisena ja minusta hän olisi voinut joustaa, ja laittaa tytön rattaisiin (ja varsinkin kun heillä on kahdet tuplarattaat käytössä, joten tilanpuuttesta ei ole kiinni. Ja kun muutenkin tytön hoitoura on ollut takkuista, hän on itkuinen ja selkeästi ei viihdy hoidossa :(
Mtien tällainen pikkuasia voikin jäädä kaivertamaan. Olisi kiva kuulla teidän muiden mielipiteitä asiaan.
Kommentit (29)
tetty:
Valitatko sitten hoitajalle,että lapsesi jäätyy kun istuu kaksi tuntia rattaissa.Jos hän ei liiku nyt...niin taatusti ei liiku kun lunta on paljon.Ei millään pahalla..itse olen tyytyväinen,että juuri oma lapseni on opetettu kävelemään päivähoidossa ja hän on kehittynyt kovasti tämän syksyn aikana,Tulee kaksi vuotiaaksi huhtikuussa,eikä suostu enää rattaissa olemaan.
Pakko vastata APn puolesta: " Sanoin kyllä mielipiteeni, että mielestäni on liikaa vaadittu alle 2-vuotiaalta, jos hänen pitää kävellä nätisti rattaiden vieressä n. puolen kilometrin matka, kun hän on jo väsynyt.." Eli APn keskustelunavaus koski kävelyä puistoon (muistaakseni) EI ulkoilua tuntitolkulla rattaissa.
Ja oma mielipiteeni: Jos kerran ryhmiksessä on tuplat, ja istumapaikkojakin tarpeeksi, niin on aivan turha huudattamalla opettaa 2-vuotiasta kulkemaan tädin tahtomalla tavalla nätisti pitämällä kiinni vaunun sivuaisasta!
Meillä samanikäinen tyttö, jaksaa kävellä pitkiäkin matkoja ihan itse, ja nyt taas päällä villitys että pitää itse rattaita työntää. Mutta jos tyttö on väsynyt ja kiukkuinen, eli ole kenenjkään etu pakottaa häntä kävelemään, vaan silloin saa istua. SItäpaitsi pienelle lapselle voi olla erittäin epämukava kävellä käsi kiinni sivuaisassa. Lapsen kädet oontodella lähellä vartaloa, ja vaikka käden ojentaa, on koko kroppa todella lähellä rattaita ja jalatkin saattaa jäädä pyörien alle...
Omat lapseni ovat saaneet kävellä ilman rattaista kiinni pitämistä, eikä itse asiassa kumpikaan ole alle 2-vuotiaina suostunut pitämään kädestäkään kiinni. Nyt 1 v 9 kk ikäinen tyttö kävelee siis " vapaana" rattaiden ja penkan/nurmikon välissä. Jos yrittää mennä autotielle, joutuu samantien rattaisiin. Sama juttu oli esikoisella, mutta hänellä pidettiin valjaita 2-vuotiaaksi.
Päiväkodissa yms. on tietenkin vähän eri juttu, koska lapsia ei voi päästää kävelemään itsekseen. Auttaisikohan AP:n tapauksessa, jos lapsella olisi valjaat? Rattaita työntävä hoitaja pitäisi siis myös tytön valjaista kiinni. näin tyttö saisi kävellä " itse" , mutta pysyisi turvallisesti rattaiden vieressä. Olen monen kanssa kyllä samaa mieltä siitä, ettei ole kenenkään etu, jos väsynyttä, huutavaa lasta pakotetaan kävelemään. Kun kyseessä on alle 2-vuotias lapsi. 3-4-vuotiaat on jo eri asia, kun harvemmin istuvat rattaissa. Eli jos oma 4,5-vuotias lapseni alkaa kiukutella, ettei jaksa kävellä puistosta kotiin (½ km), joutuu silti kävelemään, koska muutakaan ei voi tehdä.
Kun itse olin päiväkodissa töissä, meillä oli yksi vajaa 2-v tyttö, joka ei olisi koskaan halunnut kävellä retkillä (oli oppinut kävelemään 1 v iässä). Retket olivat n. ½ km päässä. Vanhemmille sitten kerrottiin tästä ja pyydettiin, jos he voisivat vapaa-ajallaan (eli lähinnä viikonloppuisin) yrittää kannustaa tyttöä edes pieniin kävelylenkkeihin. Vanhemmat ottivat palautteen hyvin vastaan ja olivat samaa mieltä asiasta kuin mekin. Eli asioista pitää pystyä sanomaan, mutta asiallisesti. AP:n lapsen päiväkodin työntekijät toimivat siinä asiassa vähän huonosti, mutta ihmisiä hekin ovat ja joskus heilläkin saattaa olla huono päivä.
Toivottavasti AP saa asiat sujumaan ja lapsi alkaisi viihtyä PK:ssa. Jos äiti on vuorotyössä, ei voi mitään sille, että lapsi on epäsäännöllisesti hoidossa (tämä siis eräälle kommentoijalle tiedoksi).
Monesti ihan pienetkin haluavat mieluusti kävellä eivätkä istua rattaissa. Tälläkin hetkellä 2-vuotiaat joutuvat kävelemään, sillä nuorimmaiset ovat 1-vuotiaita ja he valtaavat rattaat. Toinen ei edes kävele vielä.
Jos lapsesi ei tykkää pitää rattaista kiinni niin olisiko mahdollista pitää hoitajan kädestä kiinni ja kävellä? Tai kiinnittää rattaisiin naru, josta lapsi voi pitää kiinni? Minulla oli yksi isompi lapsi, joka ei tykännyt pitää rattaista kiinni, joten viritin tupliksiin narun. Johan alkoi kävelyt sujumaan.
Mielestäni hoitajakaan ei ole kovin mukavasti asiaa sinulle ilmaissut. Mutta toki tarkoitus on, että noin " iso" lapsi jo vähän matkaa kävelisikin, koska jos jatkuvasti annetaan periksi ja nostetaan lapsi rattaisiin, ei hän kohta enää haluakaan kävellä. Varsinkin kun uhmaikä alkaa nostamaan päätään.
Kannattaa miettiä erilaisia ratkaisuja ja toivottavasti pääsette tuossa asiassa johonkin yhteisymmärrykseen ja keksitte molempia tyydyttävän tavan toimia. Hyväähän hoitaja ehkä tarkoittaa, mutta ehkä liian kärkkäästi esittää asian :/
tetty:
Ymmärrän hyvin päivä-hoitajaa.Hehän ovat lasten kanssa ulkona pari tuntia aamupäivisin.Heidän kasvatukseensa tänäpäivänä kuuluu,saada lapset liikkumaan.Mitä ulkona olemista se on,että istuttaa kohta pari vuotista lasta rattaissa.En ainakaan itse halua,että jo kävelevä lapseni istuisi rattaissa ulkoilu ajan.Kyllä lapsi tottuu päivähoidon rytmiin ja tapoihin kuukaudessa..Omani jo parissa viikossa..mikäli hoito on jokapäiväistä,normaalia hoitoa.On lapsia,jotka tuodaan kerran pari viikossa...ja silloinkin eriaikoihin...on turha ihmetellä,miksi lapsi ei pysy muiden mukana ryhmän järjestykseen ja rytmiin oppimisessa.Hoitopaikka ei ole koti...ryhmässä toimitaan eritavalla.Syksykautena on hyvä opettaa lapset liikkuviksi,koska talvi on tulossa...Valitatko sitten hoitajalle,että lapsesi jäätyy kun istuu kaksi tuntia rattaissa.Jos hän ei liiku nyt...niin taatusti ei liiku kun lunta on paljon.Ei millään pahalla..itse olen tyytyväinen,että juuri oma lapseni on opetettu kävelemään päivähoidossa ja hän on kehittynyt kovasti tämän syksyn aikana,Tulee kaksi vuotiaaksi huhtikuussa,eikä suostu enää rattaissa olemaan.
Tettyn lapsella on aika hurja hoitopaikka kun 2 tuntia kävelevät vain ympäriinsä. Luulisi siinä lapsella olevan aika tylsää kun ei muuta saa tehdä kuin kävellä.
Itse arvostan monipuolista liikuntaa. Eli lapsi saa ulkona touhuta muutakin kuin kävellä rattaiden vierellä.
Ihan varmasti ap:n lapsi sopeutuu päivähoidon rytmiin. Ei ole todellakaan mielekästä pitää lasta hoidossa joka päivä, jos itsellä on vaikka vapaapäiviä.
Asian oikaisemiseksi vain sanoisin,että sanoin lapseni ulkoilevan kaksi tuntia hoitopaikassaan aamuisin.Tosin kävelevät..puistoon..sitten lähimetsässä eväitten kanssa..Tutustuvat eri puistoihin.Pelaavat palloa kentällä.Tosi monipuolista liikuntaa.Ovat kuitenkin jaloillaan koko ajan.Keinuissa tietysti istutaan ja kannon päässä.Ihan normaalia ulkoilua.Ihan innostunut lapseni on ollut.Kävely on normaalia liikuntaa.Onko tämän aiheen aloittaja,edes keskustellut ja kysynyt kuinka pitkästä matkasta oli kysymys.En usko että hoitajat lapsineen tekee pitkiä lenkkejä.Jos niin olisi,varmasti jokainen pieni vuorotellen pääsee kyytiin silloin.Ei ainoastaan se yksi oma.Jos taas on pienestä lenkistä koti nurkilla kyse...ei se lasta rasita.Asian tietysti olisi voinut ottaa hoitajan kanssa puheeksi paremmin.Silloin olisit saanut kuvan tilanteesta paremmin.Tosihan on se,että jos lapsi aina pääsee rattaisiin heittäytyessään maahan..ei hän suostu koskaan kävelemäänkään.Kun hän huomaa ettei se onnistu..se loppuu.Jos lapsi kulkee vaan joskus hoidossa ja kotona saa sillä periksi...ei hän ole oppinut,että hoidossa ei auta se heittäytyminen ja parkuminen..Varmasti jos olisi ollut jokapäivä kokopäivä hoidossa...rytmi olisi tullut tutuksi ja kaikki jo onnistuisi.Tämä on vuorohoito lasten ongelmia...eivät totu rytmiin niinkuin kokopäivä lapset.Harmillista.
Minulla ei juuri ole kokemusta kuin omasta pojasta. Mutta jotenkin on aika paljon vaadittu, että alle 2-v. kävelisi itse ja vielä nätisti rattaista kiinni pitäen. Joku lapsi varmaan jo tuossa iässä osaa toimia niin kuin päivähoitaja haluaa, mutta ei todellakaan kaikki.
Tuon ikäisenä meidän poika ei pysynyt rattaissa ollenkaan, vaan halusi itse kävellä ja ennen kaikkea juosta. Mutta mistään vieressä kulkemisesta ei ollut puhettakaan! Hän ei suostunut edes pitämään kädestä kiinni, vaan käveli " minä itte" . Mitähän hoitajanne olisikaan meidän pojasta sanonut?
Nyt, kun on ikää 2v 9kk, hän osaa jo kulkea rattaiden tai kauppakärryjen vieressä nätisti - vähän aikaa.
Mupsi
Oma tyttöni siirtyi ryhmikseen pikkuisen alle 3-vuotiaana ja oli kotona saanut ihan päättää koska kävelee ja koska kipeää rattaisiin ja rattaista kiinni pitämistä en katsonut tarpeelliseksi, jos ei itse halua, kun kädestäkin voi pitää kiinni. Ryhmiksessä, jossa muuten ovat aika helisemässä tytön uhmakohtausten kanssa, opettivat kuitenkin tytön (ikää on toki enemmän kuin ap:n lapsella) heti ilman ongelmia pitämään rattaista kiinni, niin, että nykyään haluaa minunkin kanssani aina kauppareissulla ulkona pitää rattaista kiinni kävellessään.
Tuollaiset tavat, jotka ovat välttämättömiä ryhmän toiminnan kannalta, kuten, että ' isot' kävelee ja pitää kiinni joko rattaista tai kädestä on kyllä mielstäni hoitajien vastuulla, olematta itse hoidossa paikalla ei voi tehdä enempää kuin, että kannustaa lasta toimimaan sääntöjen mukaan, mikä sekin on aika haasteellista noin nuoren kohdalla.
Tuli yhden tuttavan kanssa puheeksi... hän kertoi lapsen astman oireilleen vain niin, että lapsi ei jaksanut liikkua, vaan vaati kantamista tai rattaisiin. Kun lääkitys saatiin kuntoon, niin lapsi reipastui silmissä. Tällaisessa tapauksessa asenne " kyllä se kävelee, kun tarpeeksi huudattaa" on julmuutta.
Ymmärrän hyvin päivä-hoitajaa.Hehän ovat lasten kanssa ulkona pari tuntia aamupäivisin.Heidän kasvatukseensa tänäpäivänä kuuluu,saada lapset liikkumaan.Mitä ulkona olemista se on,että istuttaa kohta pari vuotista lasta rattaissa.En ainakaan itse halua,että jo kävelevä lapseni istuisi rattaissa ulkoilu ajan.Kyllä lapsi tottuu päivähoidon rytmiin ja tapoihin kuukaudessa..Omani jo parissa viikossa..mikäli hoito on jokapäiväistä,normaalia hoitoa.On lapsia,jotka tuodaan kerran pari viikossa...ja silloinkin eriaikoihin...on turha ihmetellä,miksi lapsi ei pysy muiden mukana ryhmän järjestykseen ja rytmiin oppimisessa.Hoitopaikka ei ole koti...ryhmässä toimitaan eritavalla.Syksykautena on hyvä opettaa lapset liikkuviksi,koska talvi on tulossa...Valitatko sitten hoitajalle,että lapsesi jäätyy kun istuu kaksi tuntia rattaissa.Jos hän ei liiku nyt...niin taatusti ei liiku kun lunta on paljon.Ei millään pahalla..itse olen tyytyväinen,että juuri oma lapseni on opetettu kävelemään päivähoidossa ja hän on kehittynyt kovasti tämän syksyn aikana,Tulee kaksi vuotiaaksi huhtikuussa,eikä suostu enää rattaissa olemaan.