EX-HAAHUJEN loppuvuoden pläjäys
Pirskatti huomasin, et tuo D.O laittama viimenen virallinen pinkkahan olikin jo menny vanhaks joten tälläsinpä tänne nyt samantien loppuvuodelle oman läjän!
Joten katotaan kuinka meiän käy, nyt meillä on ainakin pinkka missä toivotella hauskat joulut, jos ei muuta!
T, Helga07, vanhalta nikiltään Helga76
Kommentit (20)
Olen käynyt joka päivä lukemassa kuulumisianne ja on kyllä ollut ikävä teitä ja jutusteluja.
Meillä sujuu ihan hyvin alkukankeuksista huolimatta. Tyttöjen painot ovat nousseet ja enää heitä ei tarvitse herätellä syömään. Nukkuvat aika säännöllisesti 4 tunnin unia sekä yöllä että päivällä. Syöminen on vieläkin vähän vaikeaa ja lisämaitoa joudumme antamaan joka kerralla. Tytöt kyllä viihtyvät tissillä puolikin tuntia, mutta imeminen ei tod.näk. kovin tehokasta ole sillä joka kerta lisämaitoa uppoaa vielä noin 50 ml. Syöminen kestää tuon vuoksi ihan hirvittävän kauan, sillä pullon juomiseen menee puolesta tunnista tuntiin. Toivon kovasti että tilanne muuttuu ennenkuin mies lähtee tammikuussa töihin, sillä mulla ei vaan yksinkertaisesti ole mahista syöttää vauvoja niin pitkiä aikoja. Joko pelkkä rintamaito tai sitten pelkkä pullo. Mutta onhan tässä vielä aikaa muutama viikko ja kehitystä tapahtuu koko ajan.
Tytöt ovat tosi ihania ja varsinkin nyt kun painoa on tullut lisää, he ovat jo oikean vauvan oloisia. Kovasti tarkkailevat ympäristöä ja meitä vanhempia. Isosisko on suhtautunut hienosti, tosin kurittomuutta ja vallattomuutta on nähtävissä mitä ei ennen ole ollut. Meidän kiltti tyttö ei olekaan enää niin kiltti :O
Ultsi: Kiitos kauniista sanoistasi! Olette kaikki niin hengessä aina mukana Kolmen pienen kanssa on rankkaa, sen voin jo nyt sanoa, mutta onneksi niitä onnentunteita tulee ihan päivittäin. Täytyy yrittää pitää niistä kiinni ja ajatella kuinka meitä on siunattu näillä ihanilla lapsosilla. Jaksuja sinnekin 1-vuotiaan kanssa, ne osaavat tosiaan olla aikamoisia täystuhoja. Joskus mietinkin että onhan ikiliikkuja oikeasti keksitty: 1-vuotias lapsi. Aina kun äiti saa jonkun paikan korjattua ja siivottua, niin hetkessä on taas kaikki hujan hajan. Tätä meillä jaksetaan tehdä ikiliikkujan tavoin :)
Helga: Onnea kovasti odotuksen johdosta ja mahtavaa että masussa on kaikki hyvin! Voi vitsi teillekin tulee pikkusisar! Tsemppiä odotukseen, jaksuja ja hyviä vointeja!
Sani: Jaksuja sinullekin pahoinvoinnin kourissa! Joko olet ultrassa käynyt ja oliko hyviä uutisia? Toivottavasti kaikki sujuu hyvin, sillä sinuakin on koeteltu näissä jutuissa oikein olan takaa. Koitahan nauttia joulusta, haleja.
Kiitos vielä kerran teille kauniista sanoistanne ja myötäelämisestä. Meidän pitäisi ihan oikeasti järjestää ex-haahujen livetreffit, olisi niin mukava nähdä teitä kaikkia livenä!
Jouluja toivotellen D.O. kera tyttelin 1v 5 kk ja tuplatyttöjen 3 viikkoa
Siis ihan ensimmäiseks onnittelut D.O.lle!!
Ja hyvänä kakkosena onnitteluissa tulee Helga ja Sani!!! Jippiii teissä kasvaa uusi elämä. Ihanaa!
D.O. Onnea tyttärien syntymien johdosta. Tosi hienosti meni synnytys ja komean kokoiset olivat teidän tuplat : ) Takuulla on täysi työ teidän tyttökolmikossa, jos asuttais likellä voisin tarjota apua ainakin esikoisen ulkoilutusten suhteen. Muutenkin nuo livetreffit ex-haahuporukan kesken kuullostais mainiolta : )
Helgallakin on tomera taaperotyttö talossa ja massu kasvaa. Toivottavasti ens neuvolakerralla äänetkin kuuluvat ja saat varmuutta tuohon omaan oloon.
Levinialle vilkutukset, kiva kun kävit moikkaamassa!!
Sani, Ihanaa että sinäkin olet raskautunut : ) Täytyy myöntää että välillä kävin vaklaamassa kuulumisiasi tuolla neliapiloissa. Niin kovin toivoin että raskautuisit pian uudelleen sen km:n jälkeen. Itse kirjoitin kerran kolmosiin, mut en sit oiken osannut kuulua siihen porukkaan. Itsellä kun tuntuu tavallaan olevan jo kolme, mut sit ei kumminkaan...
Ultsi, teilläkin huisketta riittää! Tuuhan useemminkin linjoille jos ennätät. No se on hyvä mun sanoa, kun oon tässä jo hetken ollut tosi palstahiljainen.
Meillä elämä soljuu uomissaan. Pari kuukautta enää/vielä niin talo on valmis!!! Oon niin onnellinen. Raskautta on tässä yritetty, nyt taitaa olla neljäs kierto meneillään. Toivois tietty että tärppäis jo, mutta eihän tämä ole vielä aika eikä mikään. Omat asiat tuntuu hetkellisesti kovin pieniltä. Tuttavaperheessämme menehtyi kahden pienen lapsen isä äskettäin. Oli enemmän miehen kuin minun ystävä, mutta tämä puoliso oli kyllä minullekkin aika läheinen. On vaikeaa yrittää olla sopivalla tavalla yhteydessä perheeseen, kun ei tiedä onko parempi lähestyä vai pysyä etäällä. Tietty ois kauhee halu auttaa, mutta mikä on se sopiva tapa.
Pikkumies on nykyään varsinainen mister oma tahto. Sanoja ei vielä ole, mutta tekee kyllä halunsa tiettäväksi eri äänenpainoilla ja eleillä. Isoveikka on hieman ärsyyntynyt kun toinen on aina hänen tekemisiensä kimpussa, mutta kun se on vain niin idoli tälle pienelle. Ulkoilu on meillä nyt pop, kunhan ei vaan oo lunta, koska sitten on pikkumiehen mielestä liian vaikee liikkua ja homma menee huudoksi. Pääsääntöisesti elämä on kuitenkin perheellemme tällä hetkellä ihanaa ja nautimme yhteisistä hetkistämme : )
Oikein hyviä vointeja kaikille ja vielä erityisesti jaksuja ja halaus D.O.lle!
Kaisuli
vielä tuosta myomasta piti sanoa, että se oli suht pieni eikä ainakaan suurentunut silloin heinä-elokuisesta. Ja sitten se oli kohdun ylhäällä ulkopuolella, joten ei pitäis raskauteen kuulemma vaikuttaa..
D.O kiva kuulla teidän tuplavauvaperheen kuulumisia! Varmasti raskaita tulevat sinulle olemaan ensimmäiset kuukaudet, varsinkin kun miehesi on töissä. Mutta kyllä niitä ilonaiheitakin sitten aina onneks tulee ja teille varmasti tuplasti. :) Toivottavasti pikkuisten syöminen alkaa sujumaan. Jaksuja!
Kaisuli: ihanaa, että pääsettä kohta muuttamaan uuteen kotiin! Kiva kuulla, että oot ettinyt minusta tietoja.. :) Kauhea tuo pienten lasten isän menehtyminen! Oon joskus miettinyt, että mitä jos jompikumpi meistä kuolis kun lapset on pieniä, mutta ei sitä ajatusta oo tohtinut viedä sitä pitemmälle. Tosi surullista on, kun pienet lapset jäävät ilman äitiä tai isää. Ei kai sitä voi olla toisen tukena muuten kuin kuuntelemalla ja tarjoamalla apua esim lastenhoidossa tms, jonka vastaanottamisesta sitten tämä sureva päättää. Ja ehkä myös koittaa vetää toista normaalin elämän pariin esim kutsumalla syömään, ostoksille tms sitten tietenkin kun aikaa on jonkun verran kulunut. Kiva kuulla kuitenkin, että teidän elämä menee kivasti! Toivon kovasti, että saisit pian tulla kertomaan meille vauvauutisia! bd :)
D.O. tais kysyä, että oonko jo ultrassa käynyt.. Ja oonhan minä. Sain julkisen kautta ajan kohdunulkopuolisen, keskeytyneeen km ja sen silloin löydetyn myoman vuoksi. Ultra oli 7+5 tai jotain ja oikeasta paikasta löyty pikkuinen ihmisen alku ja sykekin näkyi! :) Eli lähtökohdat on hyvät. Mutta tokihan se vielä(kin) alussa on ja noiden kokemusten takia ei oikein taho tohtia iloita ennen kuin ehkä np-ultran jälkeen.. Se on sitten 21.1. Huono olo on vähän helpottanut, mutta kyllä varsinkin väsyneenä päivät ovat kurjia. Joten nyt täytyy lähteä nukkumaan, jos huomenna ois parempi päivä.. Oon vaan alkanut heräämään öisin enkä taho millään saada uudestaan unenpäästä kiinni.. :/
sani rv 10+3
Hitsiläinen mähän oon unohtanu kertoa ne np-kuulumiset!!
Joten siellä mahassa köllittiin kovin, kovin rauhallisena verrattuna tulevan isosiskon masu aikoihin...
Tulokas kerran heiluatti kättään ja jatkoi sitten unia. Eli summasummaruum: Tää tulokas on selkeesti synnyttyään adhd tapaus.
Meillä ainakin piti paikkansa vilkas mahassa=rauhallinen vauva... Eli kait se pätee toiseenkin suuntaan! =D
Muisti pätkii sen verran et turvotus mitta on unohtunut mut tais olla jotain 0,?
Nenäluu näkyi erittäin hyvin niinpä oletan tällä kertaa selvinneeni myös veriseulasta kuin koira veräjästä. Ainakaan puhelin ei vielä ole soinut... Viikot myös pitivät paikkansa täydellisesti +/-2pv.
ON: maha on pullea pallo kera roikkuvan nahan... paino tippuu taas näin alussa kuin edelliselläkin kerralla. Lämmin ruoka ei ole hyvää, voisin elää esim hedelmäsalaatilla oikein mainiosti.
Joulunajan suklaamässäilyjen seurauksena paino notkahti ainoastaan -200g.
Viimeksi tippui kilo viikossa.
Ja hampaat kettuilee..... Taas pullahti paikka irti ja ikenet vuotaa verta.
Taapero: Oppi viimeinkin kävelemään ilman tukea 25.12 ja nyt oppi myös nousemaan seisomaan ilman tukea!
Uhma on päällä enkä tiedä paheneeko vai helpottaako se kohtapuoliin. kaikki on ei ei ei ja jos hänet haetaan pois tuhmis tekemästä niin sittenpä lyödään hampaat irvessä ensimmäistä kohdetta. Vielä tää naurattaa, en osaa jotenkin suhtautua tähän uhmaan vakavasti? Siis kielletyt jutut on edelleen kielettyjä, mut ei mulla hermo pala lainkaan. ( kavereilla kun on päässy ekat perkeleetkin ilmoille uhman takia)
Tai sit mahalla on osuutta asiaan ja hermot on taas kun lehmällä, tiedä häntä?
Mutta nyt hyviä uusia vuosia kaikille!!!!!
T helga &Plikka 1,5kk & Sintti rv13 vai 14?? (apua lomailu on sekoittanut laskuni!)
En edes muista koska viimeksi olen täällä käynyt lukemassa, enkä kyllä tiedä että muistaako kukaan minua, mutta olipas kerrassaan upeita uutisia! =D
Onnea DreamOnen perheelle Prinsessojen syntymän johdosta! =D
Onnea Sanille ja Helgalle raskauksiin! Toivottavasti kaikki menee paremmin kuin hyvin loppuun asti!
Mä nyt kerron itsestäni sen verran (kun en tiedä muistaako kukaan), että meidän "kauan toivottu ja odotettu" tytär on syntynyt helmikuussa 2008. Sitä ennen mulla kerkes olemaan 3 perättäistä keskenmenoa...
Vuosi on mennyt todella nopeesti. Likka täyttää heti helmikuun alussa 1v. Sanoja ei vielä tule, tukea vasten kyllä kävelee. Aurinkoinen tapaus on ollut koko pienen ikänsä! Pari flunssaa sairastanut tässä syyskuun jälkeen, joten (kop kop) helpolla ollaan silläkin puolella päästy. Yöt nukkuu hyvin, joskin menee nukkumaan vasta n. 23 aikaan, ja meillä heräillään aamuisin n. klo 10 aikaan. Mut ollaan tälläsii yökyöpeleit!
Miehen kanssa tosin on otettu yhteen useamman kerran, en tiedä mistä johtuu, mutta eiköhän se parisuhde tästä, kun molemmat hoitaa sitä "omilla tietokoneillaan".. =/ (mies toisessa huoneessa läppärin kanssa, ja mä tässä pöytäkoneella "laatuaikaa viettämässä kun laps nukkuu").
Itse olen nyt hoitovapaalla, kevään korvaalla siirryn työttömyyden puolelle, kun mies pitää isäkuukauden (ja mulla ei oo duunipaikkaa odottamassa). Tuskin kuitenkaan töitä mistään löydän (tällä seudulla oman alan hommat vähissä), mutta mielelläni olen prinsessan kanssa kotona. En raaskisi pientä hoitoon viedäkään. =D
Ristiriitaiset tunteet on myös toisen lapsen toivomisen kanssa. Toisaalta toivoo, toisaalta pelkää keskenmenoja, toisaalta miettii kuinka kahden kanssa pärjää.. Ja kaikkea maan ja taivaan väliltä! Moneen kertaan on tullut mietittyä koko maapallon olemassaoloa ja maailman pahuutta, ja toisaalta sitä kuinka hienoa on kun itsellä on sisaruksia.. =D Kerrassaan vaikeita juttuja!
Mut nyt toivottelen ihanaa vuoden jatkoa kaikille! Ehkä tulen useammin vierailemaan tännekin pinoon, kun me helmetkin tuolta vauva-puolelta siirrymme kohta tänne taaperoihin... *haikeeta*
jonttu ja rinsessa reilut 11kk
Mukavaa varhaista torstai aamua täältä itä-helsingistä, ei tuu uni silmään taas, vaikka pitäisi!!!!
Helgalle hirmusti onnea plussasta ja nyt vaan onnea matkaan oikein kovasti ja tsemppiä!!!! Mahankasvatus ois niin ihanaa, nautiskele nyt, minkä huonolta ololtasi voit!!!!
Meillä Akseli 1 vee 5 kk on aika hankalassa vaiheessa nyt ja saa kaiken näkösiä uhma-kiukkukohtauksia ja on muutenkin hyvin vaativa ja ite alan olla jo ihan kuitti välillä, vaikka onkin niin kovin ihana poika, niin oma jaksaminen alkoi huolestuttaa ja ukot lupasivatkin lähteä viikonlopuksi maille ja äiti saa olla koko viikonlopun yksin kotona ja lepäillä ja nauttia hljaisuudesta, arvaatkapa vaan, odotanko innolla :-) NO JOOOOOOOOOO!!!!!!!!!!! Akseli ei ole mikään pieni poika viimeisimmät mitat olivat 15,2 kg ja 87 cm, joten, kun se keksii alkaa rettelöimään ja kiukkuamaan, niin on mamma ikas kovilla , kun se vääntää ihan tosissaan ja heittäytyy lattialle ja vetää ihan löysäksi ja multa hiki vaan valuu, huhhuijaa...Mutta onhan niitä hyviäkin hetkiä, nyt on vaan niin poikki, että niitä on vaikea hakea, tiiätte kyllä varmasti, mistä puhun ;)
Mitäs muuta tänne kuuluu?? Kovasti on DREAM ONELLAKIN JO VIIKKOJA, HIENOA!!! Ja tsemppiä loppuhuipennukseen!!!!
On vähän hatara olo, kun ajatukset harhailee täällä näin yön pimeinä tunteina ja haluis vaan saada miehen käsittämään, miten haluisin jo alkaa yrittämään sitä toista, jos siitä tulee samanlainen projekti, kun edeltäjästään...kovin nämä kaikki mietityttää ja vähän on tullut itkujakin tirauteltua....Mutta nyt lopetan tän ruikuttamisen ja toivotan teille KOVASTI ONNEA, JOTKA SAATTE SITÄ MASUA KASVATTAA ja saada sen pienen ihmeen, HIRMUSTI ONNEA TEILLE KAIKILLE MATKAAN!!!!!
Taidanpa tästä yrittää kömpiä nyt kummiskin tonne sänkyyn...oikein hyvää yötä ja mukavaa loppuviikkoa kaikille teille exille ja kirjotellaan taas, kun keritään!!
HIRMUSTI HALEJA!!!!!!!!!!
RAKKAUDELLA: Emunainen ja Akseli poika 1 vee 5 kk :x :x
Kävin eilen yksityisellä ultrassa ja siellähän sen pienen katkaravun sydän pompotti!!
Oih...Kyllä helpotti nähdä se syke ihan livenä! Naamakin on ollu taas ihan hangon keksinä siitä lähtien, ei vaan osaa lopettaa hymyilemistä.
Viikkoja oli aika lailla samalla tavalla, kuin kierrosta laskettuna, joten niillä mennään.
Emunainen olikin kirjoitellut uhmiksesta...Niin ja kiitos masun kasvatuksista!
Uhmaa alkaa meilläkin ilmetä enemmän ja enemmän, kaikki on ei, ei, ei, ei.... Pottaan ei suostu enää pissaamaan lainkaan, vaan alkaa kirkumaan jo potalle viedessä äänekkäitä vastalauseita. Tosin istuu sitten hetken ihan kiltisti ja kakan tekee edelleen pottaan nätisti.
Myös huomion hakeminen on outoo, likan lemppari on työntää sormet kurkkuun..
Nyt otan hänet nykyään vaan tiukasti syliin niin ettei pääse karkuun, eikä yletä puremaan ja kerron ettei niin voi tehdä, siitä tulee huono olo ja pipi.
Yleensä tuo tepsii, mut katotaan et kuinka kauan....
ja jos erehtyy jotain kieltämään niin sitä kielletyä juttuahan pitää sit tehdä just eikä heti.
Niinpä pitää nykyään miettiä tosi tarkkaan mihin puuttuu, mitkä on ne ehdottomat ei jutut mistä taistellaan hamaan tulevaisuuteen asti.
Mun mielestä ei oo hyvä juttu sekään, et sit sais kulkee perässä kokoajan ja vaan kieltää kaikesta.
Muuten likka on loistava pakkaus! Oikein ihana mussukka, joka saa mut hymyilemään tosi herkästi. On se vaan kasvanu niin isoks tytöks, ettei vauvasta oo tietookaan!
Emunainen, en muista sun historiikkiä, mut miten teillä esikoinen sit sai alkunsa?
D.O Voimia loppurutistukseen!!
T Helga &sintti rv6+5 &Plikka 1v3kk
Voi vimpula sentään, kyllä pääs jotenkin niin paljo helpommalla ulkoilussa, kun oli lunta maassa... Likka pulkkaan ja menoks, välillä mäkeä ja välillä hangessa tutkimusmatkailua jne.
Mitäs tuolla märällä nurmikolla nyt riehumaan?
Nooh, toivottavasti tän talven lumet ei sit vaan tullu ja menny jo!
ON: pahaolo palasi, erittäin epämääräisenä. Aamulla/päivällä ei juurikaan syödä mitään, mutta kun ilta koittaa niin johan se napa vetäis vaikka mitä... Ei hyvä juttu.
Neuvola on perjantaina, joka jännittää jonkun verran. Ehkä tää odotus muuttuu jotenkin realistisemmaks kun kuulee ne kopsutukset?
kaverin luona hyppäsin vaa´allekkin, mutta yhtään ei oo tullu lisää painoa, mikä on pirun hieno juttu!
Mutta nyt taas sohvalle pötköttämään, on maha täynnä herkkuja ja ahdistaa istua tässä koneella napa piukeena.
"Talvisin! terkuin,
Helga & Sintti rv9+1 &Plikka 1v4kk
Tuplamme ovat maailmassa :)
Tytöt syntyivät perjantaina 28.11.2008 klo 16.25 ja 16.40 käynnistetyllä synnytyksellä. A-tytöllä painoa 2980 g ja pituutta 48 cm, B-tytöllä painoa 2455 g ja pituutta 46 cm. Synnytys kesti yhteensä 3 h 20 min, eli kiire näköjään tytöillä oli! Tytöt voivat hyvin ja pääsivät heti ihokontaktiin.
Kylläpäs siis oli jännittävä perjantai! Perjantaiaamuna lähdin normaalisti autolla kontrolliultraan vietyäni esikoisen mummolaan hoitoon. Aamulla minulla oli ollut huonovointisuutta ja näköhäiriöitä, mutta en osannut epäillä mitään ja rohkenin autollakin ajaa. Lääkärin vastaanotolle päästyäni lääkäri kauhistui heti massiivista turvotusta joka minulla oli ja oireet kuultuaan totesi minulla olevan paha raskausmyrkytys. Hän konsultoi synnytyslääkäriä ja lääkäri päätti että synnytys käynnistetään välittömästi. Sen verran sain luvan liikkua että kävin auton ajamassa pois 4 tunnin parkista pitkäaikaisparkkiin. Soitin miehelle töihin ja sanoin että alkaa tulla sairaalaa kohti. Kalvot puhkaistiin, jonkia jälkeen tunnin verran odoteltiin supistuksia. Olivat niin lieviä että oksitosiinlla autettiin kovenemaan. Pari tuntia kärsin kovista supistuksista jonka jälkeen olin 3 cm auki. Sain spinaalipuudutuksen, jonka laittoon meni puoli tuntia. Kätilö sanoi tarkastavansa kohdunsuun tilanteen ja samantien kun sängylle pääsin makaamaan, kätilö sanoi pään näkyvän jo ja voisin ponnistaa. En ollut uskoa korviani ja kyyin monta kertaa että nytkö jo?! Ponnistin 2-3 kertaa ja A-tyttö oli maailmassa. Tänä aikana lääkärit ja joukko kätilöitä oli tullut saliin ja heidän avustuksellaan B-tyttö syntyi 20 minuuttia myöhemmin muutamalla ponnistuksella.
Aivan mielettömän helppo ja nopea synnytys! Yksi tikki laitettiin ja pystyn hyvin istumaan ja olen muutenkin hyvävointinen :)
Nyt olemme olleet pari päivää kotona ja päivät ovat aikataulutettuja. Kaksoset syövät kolmen tunnin välein, joista kaksi tuntia kuluu vaipanvaihtoon, imemisharjoitteluun ja lopuksi pulloruokintaan. Siihen jää tunti aikaa nukkua ja tehdä muita toimenpiteitä. Toivottavasti imeminen lähtee käyntiin ja tuo syömisaika vähenee. Mies on onneksi kuukauden nyt kotona meidän kanssa.
Isosisko on ottanut vauvat hyvin vastaan ja ihailee ja taputtelee heitä. Omat leikit ja jutut tuntuvat kyllä enemmän kiinnostavan, mikä on ihan hyvä juttu :)
Voikaa hyvin te odottajat ja terkut kaikille meidän viisihenkiseltä perheeltä!
D.O. ja tyttö 1 v 4 kk sekä tuplatytöt 9 vrk
Tulin tänne ihan sattumalta kurkkimaan ex-haahujen viestejä (jossain vaiheessa syksyä siirryitte kirjoittamaan tänne, siksi osasin viestit täältä puolelta etsiä!) ja olipa ihania uutisia!
DREAMONELLE ihan mielettömän paljon onnea tuplista! Olen ihaillut viesteistäsi hehkuvaa positiivisuutta, kiva kuulla, että synnytys meni hyvin ja vauvelit ovat jo kotona! On se varmasti iso muutos olla 3 pienen lapsen äiti, kaikki vaativat osansa :-) Toisaalta on se varmasti palkitsevaa! Been there done that :-) Ihanaa, että miehesi on kotona noinkin pitkään -hänestä on varmasti korvaamaton apu näin alussa ja varmasti myöhemminkin. Voi että, ihan tulee kyyneleet silmiin, niin onnellinen olen puolestasi!
HELGALLE myös onnea odotukseen! Mites pitkällä odotuksesi on ja milloin on laskettu aika?
Muillekin odottajille onnea! Ainakin Sani oli plussannut!
Omaa napaa sen verran, että meidän ex-haahu Lukas on JO 1v3kk! Varsinainen duracell ja täystuho. Kiipeää joka paikkaan ja etenee juoksemalla. Muuten on varsin helppo pakkaus; syö ja nukkuu hyvin. Kasvutkin on tasoittuneet alun ongelmien jälkeen, enkä enää edes jaksa stressata niitä neuvolan käyriä. Muutenkin elo menee ihan hyvin, lapset kyllä huolehtii siitä, että aika ei käy pitkäksi :-)
Mutta nyt täytyy lopetella, voikaa hyvin!
-Ultsi
Pakko oli töiden lomasta tulla onnittelemaan D.O.:ta! Paljon paljon Onnea koko perheelle ja kaikinpuolin hyvää vauva-arkea teille tyttärien kanssa!!! Vaikea oli pidättää kyyneleitä ihanaa synnytystarinaasi lukiessa.. :´)
Omaa napaa vielä nopeasti: pahoinvointi on alkanut ja on koko päiväistä ja kahvia ei enään pysty juomaan, tuskin haistamaankaan. Torstaina meen neuvolaan ja täti lupas tehdä sillon lähetteen ultraan.. Toivottavasti aika tulisi sitten mahd. nopeasti! Sitä odotellessa..
Nyt töiden pariin..
Hyvää joulun odotusta kaikille!
sani rv 6+4
Ja D.O Hirmuisesti onnea ja haleja ja kaikkea muuta ihanaa vaaleanpunaista hattara kivaa!!!!!!!!!!!!!!!
Hieno homma, et synnytyskin meni sujuvasti loppujen lopuksi ilman isoja bropleemia! Helpottaa sekin varmasti osaltaan arjen sujumista kun äitikin pääsee "helpohkosti" liikkeelle. =)
Sit ON:
Nii... Huomenna sitä sit taasen mennään kuuntelemaan uudelleen niitä ääniä, jos vaikka tällä kertaa ne kuuluiskin.
Ajatukset on varsin ristiriidassa, kauhusta kankeana toivon että olisin onnellisesti raskaana .... Ja samanaan aikaan välillä mieleen luikahtaa pelko, et "tyhmä, jos ei enää oksetakkaan niin kyllähän sä tiiät et km on taas edessä"
Tosiaankin ällötys fiilis on kaikonnut vähin äänin takavasemmalle ja edellisen kerran kunnolla ällötti juuri sinä aamuna kun oli edellisen kerran neuvola.
Mutta jospa tää raskaus meniskin nyt niin ettei ällöttäis rv15 saakka...?
Sekavaa, niin sekavaa. Mut olettaisin et jos huomenna ei saada ääniä kuulumaan niin saan lähetteen ultraan sillä perusteella kun oireet on kaikonnu. ja jos se pahin on taas edessä niin onneks tässä on jouluun aikaa niin kerkeän työstää ajatuksen kaikessa rauhassa. ja ehkä jopa nauttimaan vielä joulustakin.
Onneksi on tuo likka olemassa jo! Raukkaparka ihmettelee, et mikä äitillä on kun se vaan halii kokoajan. =)
Mutta nyt, nukkumaan unetonta yötä...
T Helga rv 10+4? (hitto mitkä mun viikot taas onkaan...?) LA3/7.7
Äänet ne vaan puuttui edelleen, mut onneks (ONNEKS!) neuvola täti sai koneensa kanssa napattua kumminkin sykelukemat masiinan näyttöön niin onhan sekin selkee todiste, et mahassa elellään ja voidaan hyvin.
Iso huokaus siis! Ja seuraavask odottelemaan sitä np-ultraa!
T Helga rv10+4 (tai jotain?)
empa todellakaan muista koska olisin taalla viimeks kayny????? Ja nytkin halusin pikavastata ainoastaan talle palstalle!
Onnea Helga uudesta sintin alusta!!!
Pitanee lukea viela nuo edeliset kaks palstaa, etta kuulis jotain uutisia ex haahuista!
Meilla taa loppusyksy alko niinku yleensakin flunssilla; Allikin jo vaikka kuinka monetta antibioottiaan napsii...
Samalla tulee noita poskihampaita ja kovimman kautta.
Muuten elo ulkomailla on aivan kuin ennenkin; joten voikaa hyvin ja viettakaa mukavaa ulkoilua lumimaisemissa!
Levinia ja Alli 1v2kk ( kera neljan isonsiskon).
Levinialle piti toivottaa parempia vointeja talveksi. ;) Vaikka toki voimiakin tarvitaan arjen pyörityksessä ja erityisesti lasten sairastaessa..
Alkaa jännittämään D.O.:n tilanne pikku hiljaa.. Eikös sielä jo la oo aikas lähellä? Tsemppiä kovasti, jos täälä käyt lukemassa! Toivottavasti ees sen verran käyt, että kaksosten syntymäuutiset käyt kertomassa. :)
Emunainen: jaksuja pikku uhmiksen kanssa sinne! Täälä samanikäinen neitokainen, jota kans välillä kiukuttaa kovasti, kun ei jotain saa. Mutta ei kuitenkaan kauhean pahaa uhmista oo päällä. Toivottavasti miehesi taipuu vauvayrityksiin pian! bd
Levinian perheelle parempia voimia talveksi! Meillä kans on nuhaflunssia sairasteltu, erityisesti tuo 1v 5kk:n ikäinen kuopus. Toisesta nuhasta pääsee, niin toinen jo on odottanut nurkan takanas..
Helga: oon samaa mieltä noista kielloista. Välillä kyllä tuntuu, ettei paljon muuta viljelekään kun ei ei ja ei.. Joskus luin hyvän vinkin, että miettii ennen kieltoa, että että kieltääkö pienen turvallisuuden vai oman mukavuuden takia.. Oon sitä koittanut noudattaa, vaikka ei se ihan aina onnistu.. ;)
ON: Meikäläinen plussasi! La ois heinäkuun lopussa.. En kuitenkaan tohi iloita ennen kuin ultrassa on todettu elämää oikeasti olevan.. Aion jostain saada ajan tuonne johonkin reilun parin viikon päähän. Oireita ei vielä pahemmin oo, niin ei senkään takia tunnu todelliselta. Vaikka toisaalta kauhulla odotan pahoinvointia, mutta sitten ehkä vois olla vähän rauhallisemmalla mielin.. Niin ristiriitaisia ajatuksia!
Hyvää talven jatkoa! Ainakin täälä on tällä hetkellä täys talvi, lunta varmaan 20cm maassa.. :)
sani rv4+1 kait
Ihanaa kun olitte kaipailleet! Kyllä minä täällä melkein päivittäin pyörin ja käyn lukemassa, mutta kun aika on rajallinen ja olotila alkaa olla aika tuskallinen, niin en vain jaksa/pysty kirjoitella.
TUHANNESTI ONNEA Helga ja Sani! Ihanaa ihanaa. Te ansaitsette onnenne. Toivotaan että kaikki menee hyvin loppuun asti :)
Levinialle halit myös!
Tänään on sitten keskosuuden raja ylitetty, eli viikkoja kasassa jo 36! Enpä olisi uskonut näin pitkälle pötkiväni. Raskauden kanssa kaikki on mennyt loistavasti, mutta sen mukanaan tuomat lieveilmiöt ovat inhottavia. Olen sairastanut viimeisen neljän viikon aikana keuhkoputkentulehduksen, poskiontelontulehduksen, antibiooteista saadun allergisen reaktion, hiivan ja kaikenlisäksi kärsin ikävistä peräpukamista. Ja kaikki oikeastaan siitä syystä että kyseessä on kaksosraskaus. Vastustuskyky on heikko kun kaksi vauvaa vie virtaa ja nuo pukamatkin johtuvat siitä kun paine alapäässä on aika kova.
Mutta muuten kaikki on ok ja vauvojen painot olivat viime viikolla 2377 ja 2469 g, eli hyvänkokoiset ovat jo. Mitään esteitä vauvojen syntymiselle ei kuulemma enää ole. Kaksi viimeistä yötä on supistellut ja juilinut ikävän tuntuisesti, joskohan kohta pääsisi tositoimiin...! (Ai niin, viimeistään kun viikko 38 on täynnä, kuulemma käynnistelevät sitten mikäli mitään ei spontaanisti tapahdu)
Ilman muuta pidän teidän ajan tasalla ja tulen kertomaan kuulumiset! Nyt vaan täytyy joka hetki tytön nukkumisaikaan käyttää omaan lepoon.
D.O. ja pikkuiset tyttelit rv 36+0
........ja lumityötkin vielä menee hymyssä suin!
Esikoinen on oikea pulkka fanaatikko, nyt pitäisi vaan laskea koko ajan mäkeä! Hassu tyttö kun ei ymmärrä että alamäen jälkeen tulee väkisin ylämäki ja hetken kestää ennenkuin pääsee taas vauhdin hurmaa kokemaan...
ja jos pulkalla häntä vetää lenkillä niin koko ajan kuuluu kamala älämölö, vinkkinä siitä,että tyhmä äiti ei taas ymmärrä etsiä alamäkeä. =)
Levinialle piti toivotella leppoisaa joulun odotusta sinne vieraaseen maahan ja pikaisesti puhkeavia poskihampaita!
Sanille onnittelut myös täällä plussasta, jee meitä on siis ainakin kaksi taapertamassa masut kaakossa!
D.O: Hui apua, sullahan on siis viimestään n. kahden viikon päästä nyyttejä kainalossa kaksin kappalein!!
Ja pötköttele ahkerasti heti kun vaan tilaisuus sallii. Mites ymmärtääkö teillä esikko jo että on saamassa parikin siskoa?
Itse oon yrittäny jutella tytölle, että äitin "navassa" kasvaa vauva ja hänestä tulee isosisko... Kovin likka tökkii mua napaan, mut siinä kaikki. =)
ON: Multa on hävinny pahoinvointi totaalisesti. Onko se sitten hyvä juttu vai huono juttu? Välillä tulee mieleen, et jos tää ois niinku normaali raskaus johon ei sit enää vaan yksinkertaisesti kuulu yökätä joka hajulle...
Mutta jos 5.12 olevassa neuvolassa ei saa sydänääniä kuulumaan niin mut saa viiä samantien pöpilään. ja ainakin pistän kovan kovaa vasten, et saan heti jonkun lähetteen ylimääräseen ultraan, jos noin käy.
Tissit on onneks vähä hellänä sentäs, et jotain oiretta löytyy,muuten ois todella, todella pitkä aika odotella neuvolaa!
T Helga kera sintin rv 8+3 & Plikka 1v4kk
Nostelenpa tätä ylemmäs, et osuu muittenkin silmiin kuin omiini!
Omia kuulumisia:
Yököttää, välillä enemmän välillä vähemmän..... Mutta ärsyttävintä on taas se polte mahan pohjalla, josta tietää mahan keräävän seuraavaa yökötystä.
Nyt tää kyllä alko niin aikaisilla viikoilla, et mahtaakohan tässä odotusessa ihan joutua tervehtimään ystäväämme wc-ankkaa?
Likkaa odottaessa en oksentanut kertaakaan, mut läheltäpiti tilanteita oli lukemattomia määriä....
Kovin mietityttää onko siellä mahassa tyttö vai poika.
Ja haluan sen tällä kertaa etukäteen selvittää, nyt ei auta miehen rutinat tipan vertaa.
Synnytys tapakin mietityttää jonkun verran, mä oon sen verran outo lintu etten välttämättä halua edes kokea alatie synnytystä.
Ellei kohdalle satu lääkäri/neuvolatäti joka osaa puhua mut pyörryksiin ja saa mua innostumaan asiasta.
No onneks tässä on kuitenkin se 9kk aikaa miettiä moisia!
Isänpäiväkin on tulossa ja lahja ostettuna. Meillä mies saa neulepaidan ja vien hänet syömään vielä itse haluamaansa paikkaan.
Korttikin tuli askarteltua jo tytön kanssa, vaikka neiti olikin hieman erimieltä sormiväreillä sutimisesta ja väriä oli enemmän pöydässä/naamassa/vaatteissa/lattialla, kuin paperissa...