Katri ja Kaitsu uusintana..

dokumentista, oli hyvin tehty.



Alku oli minusta liikuttavampi kuin loppu. Nuoret olivat niin välittömän tuntuisia, synnytystä oli jännittävä katsoa, ja tuo vauvaperheen arkikin tuli elävästi esiin. Tuommoiset pienet yksityiskohdat kuten onneton auto ja ankea ähinä talvisäässä vaunujen, pikkulapsen ja koirien kanssa oli liikuttavaa katsottavaa. Ei minulla säälin tunteita siitä köyhäilystä tullut, minusta oli päinvastoin hienoa että jaksoivat yrittää ja suhtautuivat positiivisesti tulevaisuuteen.



Amerikanpätkä jätti vähän kylmemmäksi, vaikka hyvin siinäkin kuvattiin sopeutumista uusiin oloihin. Kuten joku kirjoitti, niin tuntui että Kaitsu oli hyvin pärjännyt elämässään mutta Katri jäänyt vähän sivustakatsojaksi. Kaitsun hieman väkivaltaiset otteet hämmensivät, jännä että käyttäytyi muutamassa kohdassa siten vaikka kameratkin olivat läsnä.

jossa on hyvä. Lapset ja koti yleensä kuitenkin " kaatuvat" enemmän naisen niskaan. Luin ilokseni heidän nettisivuiltaan (Katrin tekemät muuten), että hän on alkanut kiinnostua valokuvauksesta. Ehkä se olisi hänen juttunsa. Mielestäni hänellä on silmää!

Vierailija:

Amerikanpätkä jätti vähän kylmemmäksi, vaikka hyvin siinäkin kuvattiin sopeutumista uusiin oloihin. Kuten joku kirjoitti, niin tuntui että Kaitsu oli hyvin pärjännyt elämässään mutta Katri jäänyt vähän sivustakatsojaksi. Kaitsun hieman väkivaltaiset otteet hämmensivät, jännä että käyttäytyi muutamassa kohdassa siten vaikka kameratkin olivat läsnä.

Poika oireili, jotain outoa siinä perheessä oli.



Raivarit oli järkkyä kuunneltavaa ja katseltavaa siis sen pojan, äiti yritti mennä sinne huoneeseen niin isä tarttui äitiä kovin ottein ja pisti oven kiinni ja raivopoika jäi huutamaan, kusi lattialle yms.



Miten tällaista kuvataan - halusivatko näyttää elämänsä huippuhetket ja herra varjele minkälaista heillä silloin on kun kamerat ei käy.



Lähettäkää tämä viesti sille naiselle kun pyysi kommentteja.



Huomasin niistä kuvista että vanhemmat eivät olleet niissä yhdessä vaan olivat kuvia aikuinen ja lapsi tai lapset yhdessä.

Hohhoijaa, sellaista se arki välillä on.

Miksi et itse laita viestiä kun on noin paljon kommentoitavaa. Täällä on kyllä pokkaa huudella, mutta ei uskalleta käydä sanomassa itse kohteelle. Säälittävää.

heittäkää linkki omasta postistanne

alku oli ihnaa katsottavaa niin realistista nuorten perhe-elämää

mäkin kattelin hymy huulilla kun työnsi niitä vaunuja lumihangessa ja veti koiria mukanaan myös



mä ihmettelin kans miten se mies ei päästänyt äitiä sen pojan luiokse kun se poika kieri lattialla ja kiukkus ja huusi

outoa minusta

ja miks se lapsi jo sio poika kouluikänen ehkä jo 10v huusi silleen ja kiereskeli lattialla jotain vikaa oli siinä lapsessa

ja sit mua hiritsi et tyttöä ei kuvattu juuri lainkaan ja sen tekemisiä

miksi

ei edes tytön nimeä tullut selville



ja miks ne lähti sinne amerikkaan

muutoin oli milenkiintoinen