Onko suhteellamme enää toivoa?
Periaatteessa kaikki ok, hellyyttä (pusuja&haleja) riittää, mutta seksiä ei. En oikein tiedä miksi? Seksi on hyvää silloin kun sitä on. Yhdessä olemme olleet jo monta vuotta, ei lapsia.
Olen miettinyt johtuuko tämä seksittömyys;
-Olin sairaana vuoden, silloin seksi ei kiinnostanut.
-Miehelläni oli tuosta n. vuoden kuluttua lääkitys, joka väsytti häntä ja seksikään ei napannut.
-Suhteemme alussa sanoimme molemmat todella pahoja asioita toisillemme suuttuneena. Osaksi siitä syystä että emme ensin ajatelleen seurustelevamme, pitävämme vain hauskaa, mutta rakastuimme toisiimme.
-Olemme päättäneet, että vauva saa tulla jos on tullakseen. Mutta olemekko sittenkään valmiita? Vaikka me molemmat toivomme kovasti lasta, niin ehkä jokin alitajunnassa ei haluakkaan, ja välttelemme seksiä ettemme saisi lasta.
Tilanne on kamala, kaikki on hyvin ja nautimme toistemme seurasta, mutta jotenkin seksi ei onnistu. Tuntuu, ettemme osaa enää kumpikaan tehdä aloitetta, kun rakkautta on. Seksi, joka siis aina on ollut ja edelleen niinä harvoina kertoina on, hyvää:)
Kommentit (6)
Siitä että pitäisi rakastella useammmin, ja myös vauva asia on puitu kunnolla läpi. Olemme miettineet tarkkaan miten elämä tulee muuttumaan (vaikka eihän sitä etukäteen varmasti tarkkaan tiedä;) eli ei enää spontaaneja ravintola illallisia, ehkä vuoden tauko matkusteluun, senkin jälkeen kohteet valittava lapsen ehdoilla, ei enää päikkäreitä silloin kun huvittaa jne.
ap
Miten voisitte herätellä itseä ja toista seksuaalisesti? Vaalia omaa viehättävyyttä, nähdä seksikkyyttä ja erotiikkaa ympärillänne, katsella eroottisia elokuvia, lukea eroottisia kirjoja, flirttailla ja kiusoitella toista? Mitä muuta?
Seksissä tehkää yllättäviä asioita, eri tavalla normaalirutiineista. Se voi vähän auttaa.
Tehkää yhdessä muutakin, mistä pidätte. Sellainen lähentää. Tehkää myös Väestöliiton nettisivuilta löytyvä parisuhdekartoitus, löytyy Toimivan parisuhteen sivuilta. Sieltä löytynee teille muutakin sopivaa luettavaa.
Lapsi tosiaan muuttaa elämän. Mutta enemmän saa kuin menettää. Jos oikeasti rakastatte toisianne, niin suosittelen kyllä! Mutta vauvaa ei kannata tehdä korjaamaan suhdettanne. Miettikää, mikä on motiivinne.
Hullutelkaa enemmän. Parisuhdeterapeutin sanoin: Hankkikaa elämäänne enemmän ilmapalloa. Tämä terapeutti jakoi ihmiset kiviin (järkevät, harkitsevat) ja ilmapalloihin (impulsiiviset, monessa mukana, helposti menossa). Jokaisessa ihmisessä on toki sekä kiveä että ilmapalloa. Mutta jos molemmat puolisot ovat kiviä, on vaara kuolla tylsyyteen. Silloin voi välillä tehdä jotakin impulsiivista, ja yllättää toisen. Ja toisen on hyvä lähteä tähän hullutukseen mukaan. Asiasta voi puhua etukäteen.
Oletteko kiviä vai ilmapalloja?
Sitten kun homma etenee, niin se on ihanaa:) Mutta en ymärrä miksi alkuun pääseminen on niin vaikeaa.
ap
ehkä vielä vähän sitä samaa tunnetta.
nro 4
Jälkikirjoitus:
Teillä oli sairautesi ja miehen lääkekuuri. Takana siis kriisejä. Ne ehkä vielä painavat suhdettanne. Ja seksin vähyyskin voi jäädä päälle, tavaksi. Itsellänikin on tästä kokemusta. Seksi lisää seksiä. Koettakaa nyt jotenkin päästä vaan alkuun. Osta vaikka liukuvoidetta.. Sillä hyväily tuntuu hyvältä. Googlaa sanalla hellyysharjoitukset, tehkääpä niitäkin. Päättäkää, että toinen saa vain olla ja toinen tekee mitä tämä haluaa. Vaihtakaa osia.
Hullutelkaa. Hankkikaa seksileluja. Omasta mielestäni niistä ei kuitenkaan ole pitempiaikaista iloa, mutta joskus voi olla sopiva piriste. Paras teho on mielestäni ollut mustalla korsetilla, sukilla ja korkokengillä. Tunsin itsekin itseni tosi kauniiksi. Miehestä puhumattakaa. :)
Ja hyväksykää myös se, ettei aina tarvitse olla seksiä. Kaikenlaisia kausia on. Pääasia, että molemmat olette tyytyväisiä.
Vauva-asioita ja muitakin pitää mielestäni käydä yhdessä läpi todella huolellisesti ennen kuin tekee päätöksiä suuntaan tai toiseen. Ja seksin suhteen, mikset vain tekisi enemmän aloitteita?