Mihin irtisanoutuvat hoitajat menevät töihin?

Näkee,että ette anna paskanpuhujien lannistaa teitä!

Palkan ei tarvitse olla parempi kuin sh:n työssä, kunhan se vain vastaa työn vaativuutta paremmin.

Sh:n työtä en enää suostu tekemään alle 2000¿ palkalla.

jos puhutaan hoitotyön laadusta, ei siihen pakkolaki sovi.

Työt hoidetaan, mutta kun sh:n työ on oikeasti melko paljon " omalla persoonalla työskentelyä" . Täytyy osata huomioida potilaasta ne sanatomatkin viestit ja mikäli töissä ollaan pakolla, niin motivaatio ei kyllä riitä enää ns. hyvään hoitoon kun takaraivossa ottaa päähän ja niin vietävästi.

Vierailija:

Olen todella aina säälinyt ihmisiä, jotka kehtaavat rivien välistä vihjata (eli piilovittuilla) ihmisille asioista, joista eivät tiedä mitään, jotka eivät heille kuulu, mutta se suuri sanomisen tarve, kateus ja sairaalloinen tarve puuttua ihmisten asioihin laittaa louskuleuat kommentoimaan " julkisesti" .

En ole piilovittuillut kenellekään. Jos niin luulet, olet väärässä. Arvostan hoitajia suuresti ja olen sen useasti ääneen sanonutkin. En tietääkseni ole täällä anonyymistikään haukkunut yhtään hoitajaa.

Tuntuu kuitenkin siltä, että monella alalla valitetaan surkeita palkkoja ja raskasta työtä. Omaa alaani pidetään mukavana, mutta silti meillä ei ole työntekijöitä. Ilta-, yö- ja viikonlopputyöstä ei makseta mitään ylimääräistä. Työ on ikävää. Se ei ole fyysisesti raskasta, mutta henkisesti kyllä. Jatkuvasti saa olla tekemässä ylitöitä työntekijäpulan, ilman ylimääräisiä korvauksia luonnollisesti. Työntekijät kaikkoavat. Mieheni ei saa palkkaa varmaan kolmasosasta tekemästään työstä. Yllätys yllätys heilläkin on kova työntekijäpula, koska niillä ehdoilla ei työntekijöitä löydy.

Naapurissa on erityisopettaja. En ymmärrä, miten hän tekee työtään sillä palkalla, mitä hän siitä saa. Miehensä matkustaa paljon, mutta ei saa matka-ajasta mitään korvausta. En tekisi kummankaan työtä mistään hinnasta. Yrittäjäksikään en suostuisi millekään alalle. Vaikka palkka saattaa jollain onnekkaalla olla hyvä, niin työ vie paljon aikaa ja on epäsäännöllistä.

Pointtini pohdinnoissani siis on, että ikävää työtä on vaikka kuinka paljon. Mielekkään työn löytäminen kohtuullisella korvauksella on lottovoitto.

Ap

pitäisikö sanoa, että monissa (melkein kaikissa) töissä on omat huonot puolensa. Kuitenkin noissa kaikissa luettelemissasi töissä on myös suuret plussansa. Opettaja: pitkät lomat, osittain joustava työaika (suunnitteluntyön voi ajoittaa haluamaansa ajankohtaan). Yrittäjä: tekee työtänsä suoraan itselle, voi kehittää omaa toimenkuvaansa hyvin vapaasti.



Jos sinä olet alalla, josta ei saa viikonlopputöistä mitään korvausta, sinulla on luultavasti melko joustava työaika. Se on suuri plussa.



Sairaanhoitajan työssä ei useinkaan ole mitään näistä edellä mainituista hyvistä puolista. Palkka on vain yksi osa-alue, joka vaikuttaa työviihtyvyyteen. Sekin on surkea hoitoalalla.

Jos hoitoalalle ehdotettaisiin, että unohdetaan palkan korotukset, mutta tuplataan lomat, niin sopu varmasti syntyisi. Pointti on, että huonommallakin palkalla voi kyllä tehdä töitä (ja viihtyä työssä sekä pitää ala vetovoimaisena), mutta jotain etuisuuksia alalla on hyvä olla.



On toki joitakin muitakin aloja, joissa melkein kaikki asiat on huonosti (palkkaus, omat mahdollisuudet vaikuttaa toimenkuvaan, työajat, etenemismahdollisuudet jne.) Esim. siivooja, mutta siivoojien kompastuskivi on se, ettö heidät on niin helppo korvata kouluttamattomalla työvoimalla. Lisäksi siivoojien on hankala mennä lakkoon, kun ovat niin köyhiä. Köyhät eivät pysty lakkoilemaan. Tästä samasta syystä lääkärit pystyivät olemaan 6kk lakossa, mutta sairaanhoitajat eivät samaan pysty.

Vierailija:

Tällä hetkellä sairaanhoitajista 40% on muissa kuin oman alansa töissä.

Alalta pakeneminen kiihtyy. Yksi osa lähtee opiskelemaan, yksi osa ulkomaille, yksi osa omiin yrityksiin, yksi osa ns. hanttihommiin, yksi osa pidentää kotiäitinä oloa ja yksi osa jää hoitoalalle. Alalta pakeneminen tapahtuu vähitellen ja ihmiset tekevät erilaisia ratkaisuja. Samaan aikaan paljon ihmisiä siirtyy eläkkeelle. Tilanne on täysin kestämätön. Ulkomaalaiset työntekijätkin menevät mieluummin muihin maihin, joissa on parempi palkka ja helpompi kieli.

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan 20 % hoitajista on muussa kuin hoitotyössä. Tähän lukuun kuuluu myös perhevapailla olevat, joten todellinen luku on huomattavasti pienempi. Ulkomaille on lähtenyt n. 250 hoitajaa vuosittain, ja samaan aikaan vuosittain Suomeen palaa n. 200 hoitajaa. Eli nettomäärä on 50. Tähän lukuun kuuluu myös miehensä mukana ulkomaille lähteneet, jotka eivät välttämättä tee edes alan töitä.

tilastossa käsitetään hoitotyö? Minulla on ainakin ex-sh kavereita, jotka ovat opiskelleet yliopistossa esim. terveyshallintotieteen maistereiksi tai terveyskasvatuksen maisteriksi tms. Nyt tekevät erilaisia projektitöitä, eivätkä käytännön hoitotyötä. Kuitenkin heidät saatetaan laskea hoitotyön tekijöiksi. Ovatko nuo Suomeen palanneet hoitajat palanneet hoitotyöhön?



Huomioon pitää ottaa myös se, että väestön vanhenemisen vuoksi hoitajia tarvitaan kokoajan enemmän. Eläkkeelle jää koko ajan enemmän porukkaa. Ala menettää kokoajan vetovoimaansa ja nuoriso on valveutuneempaa kuin ennen. Ala ei houkuttele. Kutsumus on out ja urakehitys ja raha in.