Lue keskustelun säännöt.
Haittaako se, jos mies ei osta koskaan lahjoja?
19.07.2013 |
Ei siis edes pyöreiden vuosien kohdalla, eikä hääpäivänä? Haittaax se?
Kommentit (51)
Yhteiset rahat, joten mies ostaa minulle turhuuksia minun rahoillani. Harmittaa valtavasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itse kaipaa lahjoja emmekä mieheni kanssa ostakaan niitä toisillemme. Mutta jotain muistamista toki kaipaan. Joskus vie ulos syömään, joskus nuotiokahveille, joskus kokkaa illallisen tai tuo töistä tullessaan kakun.
Mieheni ostaa lahjoja vain pakon edessä. Esim synttäri-tai joululahjan niin että ensin kerron mitä haluan ja sitten hän ostaa sen mutta usein vasta juhlapäivän jälkeen. Ei ole ikinä vapaaehtoisesti ostanut mitään yllärilahjaa vaan aina vasta kun on ns. pakko. Kyllä vähän harmittaa kun kaverit saavat lahjoja extempore tai ainakin oikeana päivänä jotain josta ovat vihjailleet sivulauseessa.
Meillä on suhteessa oma rahat ja uskon että tämä on perimmäinen syy lahjattomuuteen. Että miehen mielestä minä voin ostaa rahoillani mitä lystään ja hän tekee samoin joten ylimääräistä ei siihem tarvita. Rahasta tämä juttu ei ole kiinni vaan mielentilasta. Kyllä ketuttaa ja joskus kun olen vihjaillut että jokin lahja olisi kiva niin mies sanoo että voit mennä itse ostamaan. Kun se lahja itsessään ei minulle olisi tärkeä vaan ennemminkin ajatus, että kumppani on miettinyt minua ja haluaisi muistaa ja saada minut hyvälle tuulelle.
Haittaako?
No toisia haittaa ja toisia ei.
Kuinka usein naiset ostaa miehille lahjoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua haittaisi. Meillä mies muistaa kaikki merkkipäivät, joulut ja äitienpäivät lahjalla. Usein yllättää myös kukkakimpulla perjantaisin. Samoin äitinsä.
Vierailija kirjoitti:
En itse kaipaa lahjoja emmekä mieheni kanssa ostakaan niitä toisillemme. Mutta jotain muistamista toki kaipaan. Joskus vie ulos syömään, joskus nuotiokahveille, joskus kokkaa illallisen tai tuo töistä tullessaan kakun.
Joka ilta yleensä täytyy jotain syödä. Nainen jos kokkaa niin se normaali juttu, miehen valmistama illlallinen on naisen muistamista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse kaipaa lahjoja emmekä mieheni kanssa ostakaan niitä toisillemme. Mutta jotain muistamista toki kaipaan. Joskus vie ulos syömään, joskus nuotiokahveille, joskus kokkaa illallisen tai tuo töistä tullessaan kakun.
Joka ilta yleensä täytyy jotain syödä. Nainen jos kokkaa niin se normaali juttu, miehen valmistama illlallinen on naisen muistamista?
Ja suomalainen mies maksattaa puolet raaka-aineiden kuluista, jos tarjoaa naiselleen illallisen kotona. Se on sitä naisen muistamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse kaipaa lahjoja emmekä mieheni kanssa ostakaan niitä toisillemme. Mutta jotain muistamista toki kaipaan. Joskus vie ulos syömään, joskus nuotiokahveille, joskus kokkaa illallisen tai tuo töistä tullessaan kakun.
Joka ilta yleensä täytyy jotain syödä. Nainen jos kokkaa niin se normaali juttu, miehen valmistama illlallinen on naisen muistamista?
Ja suomalainen mies maksattaa puolet raaka-aineiden kuluista, jos tarjoaa naiselleen illallisen kotona. Se on sitä naisen muistamista.
Siihen päälle kun mies hoitaa vielä tiskit niin se päivämäärä muistetaan kyllä hyvin tarkasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synttäreinä ja hääpäivinä mies muistaa samppanjalla ja kukilla tai vaikkapa leivoksilla. Lahjoja hankitaan ainoastaan jouluna niin että kumpikin tekee listan toiveistaan, muuten olis niin vaikeaa kun kaikkea oikeastaan on. Olen oikein tyytyväinen tähän!
Kyllä pidän siitä että mies muistaa esim. syntymäpäiväni. Alkuvuosina hän ei koskaan oikein muistanut enkä siitä suuttunut, mutta varmasti hän näki pettymykseni koska nykyään laittaa sen kalenteriin. Hänellä on vaikeuksia keksiä lahjoja kenellekään, enkä niitä odota vaan muistamista. Monesti hän on vienyt minut syömään tai ostanut pullon kuoharia. Kerran vei piknikille puistoon.
Itse olen hyvä keksimään lahjoja, ja ostan hänelle aina lahjan sekä juhlistetaan esim. käymällä oluella. Tää sopii meille, kumpikin saa muistaa toista itselleen luontevalla tavalla.