Muistaako ketään 1990-luvun alkua ja lama-aikaa?
Muistan miten lapsipsykologit varoittelivat, että vielä nähdään mihin johtaa kun lasten pahoinvoinnin hoitoon ei riitä rahaa. Tänään taas nähtiin.:´(
Kommentit (14)
ja muistan nuo varoitukset, että 15-20 vuoden kuluttua alkaa laman seuraukset näkyä. Ja kyllä siltä tuntuu, että nuorten pahoinvointi lisääntyy eivätkä sitä vähennä ylisuuret päiväkotiryhmät ja kouluryhmät. :(
hoitojärjestelmä purettiin, laitoshoidossa olevat potilaat ajettiin perheisiinsä isiksi ja äideiksi, keskelle velkahelvettiä. Samaan aikaanluokka- ja päivähoitoryhmiä suurennettiin eli työttömien perheiden lapsilta vietiin ne ainoat perheen ulkopuoliset aikuiset, joihin olivat6 voineet turvautua. Lukioista tehtiin luokattomia ja viroista pätkätöitä.
Kysymys kuuluu. Muistaako KUKAAN...
tavallisten lasten kanssa samoihin luokkiin. Mikä johti siihen, ettei kukaan saa opittua kunnolla eikä nämä vammaiset saa tarvitsemaansa apua kuten eivät luokan kiusatutkaan saa tarvitsemaansa apua. Eivätkä opettajat ja kouluavustajat pysty tukemaan lapsia riittävästi, kun luokassa voi olla 15 eri diagnoosia ja jokaista näistä pitäisi tukea vähän eri tavalla.
Integraatio on perseestä. Asiantuntemus on paljon parempi keskittää.
mutta en ajatellut silloin mitään tyyliin, että varmasti tulee ongelmia kun kaikkiea supistetaan, olisi jälkiviisasta ajatella niin. ei paljoa ko. asiat silloin kiinnostaneet vielä.
mutta sen muistan että ajattelin, että jollain tapaa on lasten kasvatus menossa pieleen. en ollut vanha itsekään silloin mutta kuitenkin jo teini-ikäinen. näin eron omien luokkatovereideni / ikäisteni ja nuorempien välillä, ja ero oli selkeä. jälkiviisasti voisi sanoa, että laman merkit alkoivat vissiinkin näkyä silloin vanhempien jaksamisessa. omassa perheessäkin elettiin vaikeita aikoja konkurssin myötä, mutta muistan kuitenkin lämmöllä vanhempiani jotka jaksoivat. sitä en tiedä liittyykö lama, ja vanhempien jaksaminen mitenkään tähän tuusulan tapaukseen.
oli pidetty huolta, näytti siltä, että nuoremmat lapset jäävät aivan heitteille. Eivät saaneet kouluterveystarkastuksia, eivät retkiä, eivät edes seksivalistusta. Senhän takia esim. klamydia onkin nykyään niin yleinen sairaus, kun siihen sairastuvat juuri nämä laman aikana kasvaneet lapset.
Täällä Hesassa kyllä kysytään, että ketä soitti ...
Eikä siinä oo mitään outoa
jo koulussa opeteltiin, että se on huonoa suomea.
Pitäiskö tehdä sääntö, että av:lla kirjotetaan vaan kirjakieltä, yleiskieltä...?
niin MAAILMA PELASTUU !
Jospa on laman seurausta tämäkin, huono ulosanti kirjallisissa!
Esko Aho, Iiro Viinanen ja sosiaalipalvelujen heikkeneminen oli meillä kaveripiirissä vauva-ajan keskusteluaiheita silloin.
Vierailija:
Muistan miten lapsipsykologit varoittelivat, että vielä nähdään mihin johtaa kun lasten pahoinvoinnin hoitoon ei riitä rahaa. Tänään taas nähtiin.:´(
Työttömät perheet olivat onnellisempia kuin työssäkäyvät perheet. Työtahti kiristyi ja perheet olivat suorittamisputkessa. Tämä jäi työelämän ehdoksi laman jälkeenkin, tuli uusi työkulttuuri.
Kysymys kuuluukin, onko pahoinvointi vain lisääntynyt lamavuosien jälkeen ja miten tulevat voimaan tämän päivän pikkulapset 10-15 vuoden kuluttua?
Lasten ja nuorten psykiatrinen hoito ei ole kustannuskysymys vaan henkilöstökysymys, lapsi- ja nuorisopsykiatrian koulutukseen ei ole hakijoita, se ei kiinnosta, vaikka palkkaus on sama. Se nähdään liian haastavaksi tai moniongelmaiseksi työkentäksi, tai mitä hyvänsä (sitä ei ole tutkittu). Keitä siis palkkaisi wanna be psykiatreiksi? Eipä ketään...
Pienet koulut/kyläkoulut lopetetaan ja yhdistetään suuriksi. Erityislapsia on yhä enemmän ja enemmän, kaikkia ei edes huomata, kuten tänäänkin nähtiin. Voi, tulisivatpa päättäjät järkiinsä ja palattaisiin taas pienempiin, turvallisempiin yhteisöihin. Säästöjä tietysti tulee, kun ryhmät on isompia, mutta kannattaako se pidemmän päälle? Tänäänhän se on taas nähty, kannattaako. Tämäkö on se " halpa" vaihtoehto?