Vauva vierastaa, miten toimitte?
Kun kylässä tai vieraiden käydessä vauva selvästi vierastaa, huutaa ihan sinkeenä ja selkeesti kauhuissaan, miten toimitte? Vieraat haluaa varmaan vauvaa sylitellä (mummot varsinkin!) mut kurja kuunnella ku toinen on ihan kauhuissaan ja sylittelijä vielä siihen että älähän nyt, ei tarvii itkee, älä suotta vierasta... Normaaliahan se vierastus on, kaikki sen tietää mut pitääkö vauvaa siedättää vieraisiin vai olla itkettämättä vauvaa eli et vieraat ei sylittele vauvaa (ainakaan heti) tai et äiti/isi ottaa vauvan syliin ku huuto alkaa? Ite tykkään ottaa vauvan omaan syliin (ja toivon et vieras ei siitä pahastu; on se miusta pienempi paha ku se et vauva huutaa vaan!), ei oo kiva huudattaa toista, kyllä se vierastus menee ohi aikanaan. Miten muut toimitte? Meijän vauva on nyt 6kk, vierastanu noin 4-kuisesta lähtien.
Kommentit (5)
Eli sanon aina heti että tyttö vierastaa kovin ja annan ymmärtää ettei kannata ottaa syliin. Kun on aikamme katseltu, tuleeko vierastus niin sitten asia on eri. Tosin usein se itku tulee sitten silti vaikka hetken suostuisikin olemaan sylissä. Sitten käyn vaan ottamassa tytön omaan syliin. Nyt kun neiti liikkuu kovin, menee hän itse usein " tutkimaan" vierasta ja antaa sitten ottaa sylkkyyn kun on itse saanut ensin rauhassa sulatella tilannetta ja hakeutua vieraan luo.
Minusta myös vierastaminen on varsin terve merkki vaikka se aika tylsää joskus onkin. Ja jännää on että toisia vierastaa hirveästi ja toisia ei ollenkaan, riippumatta siitä, kuinka usein ollaan nähty!
nummuli ja typy 8kk
ei voi opettaa pois. juuri oman perheen läheisyys ja turva auttaa. menee sitten ohi. vauvan täytyy tietää et äiti ja isi ei häviä mihinkään ja " suojelee" vierailta. vierástaminen kuuluu osana vauvan kehitystä ja siihen että vauva ymmärtää olevansa erillinen yksilö ja erottaa vieraat ja oman perheen. meillä kanssa huudetaan aivan hillittömästi välillä vieraita ihmisiä, ei yleensä kotona vaan kun mennään vieraaseen paikkaan niin silloin..äidin perään itketään nyt kanssa kokoajan, kulman taakse ei saa mennä!! =)
Vauvaa ei voi karaista tässä(kään) asiassa. Meillä tehdään niin, että aina jo etukäteen varoitan, että vauva vierastaa ja alkuun katsellaan äidin tai isin sylistä ja sitten kun vauva itse osoittaa mielenkiintoa vierasta kohtaan; hymyilee/juttelee/ojentelee käsiä, niin vasta silloin lykkään syliin jos vieras haluaa. Ja jos tulee vielä silloinkin itku niin otan pois. Jos joku siitä loukkaantuu niin se on sitten hänen murheensa; minä en vauvaa turhan päiten itketä.
Meillä muuten neuvolan " täti" aina sanoo, että se on fiksuuden merkki kun erottaa tutut vieraista.
vastavedoksi ymmärtämättömille mummuille: eihän hämähäkkejä pelkäävää aikuistakaan laiteta samaan terraarioon tarantellojen kanssa karaistumaan (paitse ehkä pelkokertoimessa...)
Eli vierastamistilanteessa vauva omassa sylissä ja sieltä tutustutaan sitten vieraisiin. Ja vierastaahan voipi myös vaikkapa sitä mummoa, jota nähdään viikottainkin.. aina uudelleen : ) Minusta se on terveen lapsen merkki kun erottaa sen ensisijaisen hoitajansa ja ilmaisee pelkoa (hiemankin) vierasta kohtaan. Sylissä on turvallista tutustua ja hetken päästä sitten paremmalla tuulella tutustmaan lähemmin!
Jotkut vauvat/lapset ovat herkempää ja vierastavampaa sorttia ja sitä mun mielestä pitää vanhemman ymmärtää eikä uskoa näihin " karaistumis" puheisiin.
Ainiin, ja ne vierastamisvaiheet menee ja tulee ja liittyvät yleensä kehitysvaiheisiin. Tuossa 4-6 kk:n iässä tajutaan että oma erillisyytensä ja sitten kun lähdetään kunnolla liikkeelle, niin tulee uusi vierastuskausi (pääsen irti ja erilleen äidistä, mutta samalla äiti voi kadota)
Terkuin
eka ja ujopiimäpoika kohta 4 vee + tokavekaratyttö 8 kk