Tutista luopuminen
Meillä ikää pojalla 1 v 9 kk ja nyt ajatellut pikku hiljaa tutista luopumista. Muuten ei tuttia syö paitsi tarhassa päikkäreillä ja kotona yöunille mennessä. Miten olisi järkevää toimia, onko syytä valmistaa asiaan jotenkin vai mikä olisi hyväksi havaittu keino? Pikkukakkosen la on maaliskuun alussa joten onko helpompi jättää tutti pois nyt vai odottaa pikkusisaren syntymää, jolloin tutin voisi antaa vauvalle? Vinkkejä kaivataan, kiitos!
Kommentit (7)
Esikoisen kanssa tehtiin myös tuo leikkaamisjuttu. Leikkasin salaa ihan kunnon palan pois, sitten ihmeteltiin lapsen kanssa kun tutit oli jo niin vanhoja, että menivät rikki (lapsi tasan 2v). Lapsi ei juurikaan kinunut tutin perään, pyysi kyllä tutin välillä näytille, mutta rikkinäinen tutti oli inhottava :) Iltaisin pyysi sitten vesitilkan tilalle.
Minä huomasin, että tärkeää olisi, että lapsi osaa vieroitettaessa jo puhua useita sanoja ymmärrettävästi. Näin lapsen kanssa voi keskustella, lapsi voi sanoa, mitä haluaa, eikä ilmaise itseään pelkällä itkulla. (Ekan kerran yritettiin jättää tutti pois 1,5-vuotiaana, ja se oli yhtä tuskaa ja itkua, ei onnistunut)
Tosin leikattiin yhdessä tytön kanssa, siitä kärki poikki ja selitettiin, että vain vauvat syö tuttia ;) Ikää 2v1kk. Tosin ehti jo kuukauden nukkua tarhassa päikkärit ilman tuttia jonkun sekaannuksen vuoksi ja kun tämä selvisi meille, niin jätettiin kotonakin ensin päikkäreiltä pois ja sitten vaan yöunilta. Luvattiin vielä antaa kakkua aamulla, jos nukkuu kiltisti. Yö menikin suht hyvin, heräsi kerran, selitti että tutti rikki, roskiin ja hoki vauvaa ja kakkua =) Joka päivä on kyllä ihmetellyt, että tutti meni rikki ja roskiin, mutta muuten sujunut hyvin...
Tytöllä ikää silloin 2,3 v. Rikkinäisen tutin kanssa meni nukkumaan muutamana iltana, mutta sitten tuli tiukempaa. Istuin sängyn vierellä nukuttamassa parin viikon ajan ja nyt parina iltana on pyytänyt pienen muumikirjan ja katsellut sen kuvia sängyssä, kunnes on nukahtanut. Itse muumi-pehmo on ollut koko ajan sängyssä, mutta se ei tunnu olevan kovinkaan tärkeä, vaikka tyttö on nyt muuten kova muumifani.
Tutista luopuminen kyllä kannatti ja hyvin se menee teilläkin, kunhan teette päätöksen siitä luopumiseen.
Meillä ei ole koskaan kelvannut tutti, mutta tissistä luopumisen jälkeen tarvittiin pulloa. Poika on nyt kaksi ja kotona ei suostu juomaan kuin pullosta! Hoidossa ym.lasi käy oikein hyvin. Pullosta on juotu kohta 8kk. Hoidossa ei edes kysele pullon perään. kotona tulee raivarit ym.jos pullo kadonnot...Eli en ole vielä onnistunut...
Tutteja olisi ollut kotona lisää mutta ajateltiin että nyt on sopiva aika jättää tutti pois ja selitettiin pojalle että tutti meni kalavauvoille, että kala vei sen kalavauvoille. Mökin seinällä oli iso täytetty kala. Tutista luopuminen sujui hyvin ja poika vieläkin, melkein vuoden päästä kertoo joskus kuinka hänen tutit vietiin kalavauvoille. On oikeastaan aika innoissaan asiasta. Ja vieroituksen aikaa poika oli vajaa 2-vuotias.
Mutta vieroittakaa tutista nyt tai sitten reilusti pikkusisaruksen syntymän jälkeen. Ei missään tapauksessa samaan aikaan ja ainakaan että tutit " annetaan" vauvalle. Sisaruksen syntymä on tarpeeksi iso kriisi muutenkin ja voi miettiä miltä pienestä tuntuu jos vauva vie tutit(kin) häneltä.
ja sisko söi tuttia, mutta koskaan ei poika yrittänytkään ottaa/syödä siskon tuttia.
Tehtiin vaan niin, että leikkasin yhdestä tutista pois tuttiosan, ja illalla nukkumaan mentäessä huomattiin yhdessä pojan kanssa, että " oho, tutti on mennyt rikki" . Sitten vietiin tutti roskiin ja mentiin vain ilman tuttia nukkumaan. Pojalla on unilelu sängyssä, ja siitä on tullut tärkeämpi nyt tutin pois jäämisen jälkeen. Eikä ole poika tuttia kaipaillut!