Sappikivet, kaikki joilla on komeuksia!!!

Kuinka pitkät jonotukset toimenpiteeseen? Ja pääseeköhän jonoon heti vaikka kovia kohtauksia ei ole kuin yksi takana. Ultrauksen tehnyt lääkäri vain sanoi että nämä pitää sitten leikata odotuksen jälkeen. Riittääköhän yhden lääkärin lausunto vai pitääkö käydä useammalla?



ap

Että, loppuukohan tämä järjetön närästys ja huono olo parin päivän sisällä tuosta kohtauksesta? Olen syönyt tosi vähän ja varovaisesti eilisestä lähtien mutta heti kun lopetan syömisen niin kurkkua alkaa kärventää. Ennen auttoi Gavisconin ottaminen mutta nyt siitäkään ei tunnu olevan apua :(



ap

lääkkeiden kanssa. Itselleni määrättiin Panacodia raskauden aikana nikaman kulumasta johtuvaan särkyyn.



Panacod ärsyttää nimenomaan sappitiehyitä koska sisältää kodeiinia, tämäkin edesauttoi sappeani tulehtumaan :(



Eli kannattaa lukea tarkkaan kaikkien lääkeiden sivuvaikutukset ja keskustella lääkärin kanssa.

Kärsi sappikohtauksista raskauksien aikana ja muutenkin. Äitini vertasi että synnytyspoltot ei ole MITÄÄN verrattuna pahaan sappikohtaukseen. Se on yhtä pitkää supistusta koko ajan, jopa tuntien ajan kouristaa, ei hetkenkään taukoa niinkuin synnytyspoltoissa on. Makaat vain kovalla lattialla ja kieriskelet kovissa tuskissa.

Vierailija:

Vierailija:

leikkasivat! Ja siis aivan hirveitä tuskia. Joskus hänellä meni päiviä syömättä ja nukkumatta kun kohtaus iski päälle, mutta diagnoosia ei saanut eikä leikkausta. Lopulta sappirakko tulehtui ja silloin viimein leikattiin, mutta äitini oli kyllä todella vihainen kun vaivaa ei oltu hoidettu jo vuosia aiemmin. Synnytyskivut ovat hänen mielestään täysin olemattomat verrattuna noihin sappikohtauksen aiheuttamiin kipuihin.

Minulle kätilö sanoi että synnytyskivut ovat pahimmat kivut jotka joudun kokemaan, mutta siihen oli sanottava kyllä että ei, vaan sappikivut.

Aloin tässä oikein tosissaan miettimään että mitä ihmettä lopulta uskallan syödä ja onko mitään mitä voisin esim. kovaan makean nälkään syödä, edes vähän? Voiko esim. jotain ei voimakkaita irtokarkkeja syödä, tavallista vähärasvaista pullaa, kevytjäätelöä, rusinoita, kuivattuja hedelmiä yms. Jos joudun olemaan useita kuukausia vain jollain mauttomalla riisi, puurolinjalla niin hulluksihan sitä tulee :( Ainakin näin kun on raskaana ja ruoka maistuisi!!!



ap

Ja sitä ennen elämä oli yhtä helvettiä! Vaikka kuinka yritin noudattaa sappidieettiä, oireita tuli ja tipassa olin vähän väliä. Litalginistä oli hyötyä (suppona) jos ehdin ottamaan sen ajoissa, tabletin oksensin aina samantien pois.



Leikkauksen jälkeen olen pystynyt syömään kaikkea mitä ennenkin. Pahimmat oireet mulle tuli kahvista, kananmunasta ja rasvaisesta ruuasta. Varovasti sitten maistelin näitäkin ja hyvin on mennyt.



Sun kannattaa noudattaa tiukasti dieettiä. Varmasti raskaana ollessa sappikohtaus on vieläkin kamalampi kuin mulla! Ja jos kohtauksiin liittyy oksentelua, kannattaa ehkä hommata Litalgin siis peräpuikkona.

Mulla tuli kanssa raskaanaollessa eka kohtaus. Raskausaikana ei enää tullut lisää kohtauksia, kun noudatin ruokavaliota, mutta synnytyksen jälkeen pamahtikin sitten ihan hurjaksi vaiva. Jouduin joka toinen ilta melkeen kohtauksen kouriin. Sappirakko poistettiin tähystyksellä, kun vauva oli 8vko vanha.



Hormonit vaikuttaa paljon, synnytyksen jälkeen voi tosiaan vaiva pahentua, tai parantua.



Ja kokeilemalla löydät sulle parhaat/pahimmat ruuat. Rasva on pahasta, eli sitä tulee välttää (hyvästi suklaa..;) mutta muuten on vaikea sanoa mikä laukaisee kohtauksen ja mikä ei.



Pidän peukkuja sulle, ettet enää saa kohtausta. Litalgin on aikamoista myrkkyä, eli ihan heppoisin perustein en sitä ottaisi. Mulla imetysaikanakin puolet lääkäreistä kielsi, puolet suositteli lääkkeen käyttöä... Soita teratologiseen tietopalveluun, jos heillä olisi viimeisimpiä tutkimustuloksia asiasta!



Jaksamista! Ja muista synnytyksen jälkeen mahd. pian alkaa vaatimaan leikkausta, sillä muuten keikut jonossa iän kaiken! Imetys on erinomainen peruste olla syömättä lääkkeitä=päästä leikkaukseen aiemmin.

Ja imetysaikanakin sitä jouduin ottamaan. Ei se tosin edes vienyt kipuja pois, kun kunnon kohtaus tuli. Nyt mulla on Litalginia sekä munuais- että sappikivikohtauksia varten. Sappikivet onneksi vaivaa niin vähän, että Litalgin auttaa siihen.

Mulla oli kylkikipuja raskauden edetessä mutta luulin sen kuuluvan raskauteen . Sitten 8 kuulla äkkiä sairaalaan, luulin että syntyy nyt. Kivut oli ihan hirveitä, kuin jatkuvaa supistusta ja kramppia ilman taukoa.



Sappi oli tulehtunut, olin viikon antibioottitiputuksessa ja paastolla. Olin kovassa kuumeessakin tulehduksen vuoksi . Lapsi meinattiin pahimmassa vaiheessa leikata ulos ja sitten sappi mutta onneksi ei tarvinnut!



Kova paastohan se oli sappileikkaukseen saakka, ei oikein mitään uskaltanut syödä kuin kuivaa näkkäriä, rasvatonta lihalientä , vähärasvaista kanaa, riisiä perunaa, puuroa...



Mulla oireili ihan mistä vaan vaikka vältin tuoretta leipää, rasvaa, herneitä, mausteita, kurkkua, omenaa jotka pahimpia. Imetyskin takkuili tämän dieetin vuoksi. Sain usein kipukohtauksia mutta otin 2 panadolia heti kun alkoi nipistää ja se auttoi, samoin runsas vedenjuonti.



4 kk vauvan syntymästä leikattiin sappi pois. Olen ollut tarkka senkin jälkeen ruokavalion suhteen, esim omenaa en syö mielin määrin, kurkun ja omenan kuorin, vältän rasvapommeja, tuoretta leipää . Sappitieyhyeisiin voi nimittäinmuodostua kivia vaikka sappea ei olekaan. Nyt olen raskaana ja loppusuoralla on alkanut oireilla taas.



Tuota Litalginia ei suositeltu mulle raskauden ja imetyksen aikana kuin viime hädässä, turvallisempaa oli ottaa 2 panadolia heti oireiden ilmaannuttua.



Mua harmitti kun jos olisin tajunnut niin olisin vältellyt jos raskauden alusta saakka kaikkia riskiruokia, ehkä ei olisi äitynyt niin pahaksi....



Ilkeä vaiva kaikkiaan! Toivottavasti saat apua ja saat vauvan turvallisesti maailmaan, sitten on helpompaa sun hoitokin kun ei ole vauva masussa enää.

että sun ap kannattaa nyt alussa syödä toooosi varovaisesti ja pieniä annoksia parin tunnin välein ja kuulostella oloasi. Syömättömyyskään ei ole hyväksi. Vetttä kannattaa juoda runsaasti.



Itse leikkaus oli tähystyleikkaus, kolmesta vatsaan tehdystä reiästä mentiin sisään ja otetin sappi pois. Sappikivet sain purkissa muistoksi, olihan niitä kertynyt ! Sairaalassa olin yön yli, tehtiin nukutuksessa.



Olin aika kipeä leikkauksen jälkeen, mulla oli hoitoapua vauvan hoidossa kun piti varoa nostelua.



Itse koen että jos syön vaikka rasvaista pizzaa niin kyllä se seuraavana päiävnä tuntee, pahimmat kivut jääneet kyllä pois.

Vierailija:

Itse sappikivitauti ei kyllä sano minulle juuri mitään. Minulla on ollut kaikenlaisia vatsavaivoja läpi elämäni. Välillä olen ollut kovastikkin kipeänä mutta tämä yöllinen kohtaus oli kyllä jotain aivan hirveää!!! Nyt pelottaa että millonkohan oireet uusivat??? Sain lääkkeeksi jonkun Litalginin? Pitäisi ottaa jos kovia kipuja taas tulisi. Jos noudatan orjallisesti tuota ruoka-ainelistaa niin voiko noita pahoja kohtauksia kuitenkin tulla? Miten leikkaus tehdään, onko pitkä toipuminen ja pääseekö niistä kivistä lopullisesti eroon? Jotain tietoa olen löytänyt mutta paljon on kysymyksiä ja pää ihan pyörällä. Kohtauksesta on nyt reilu vuorokausi ja edelleenkin on aika paha olla ja närästää vaikka närästylääkkeitä olen ottanutkin. Helpottaako olo milloin? Entä miten nopeasti vääränlaisen ruoan syömisen jälkeen oireet voivat tulla? Mitkä ruoat ovat oikein pahoja sappivaivaiselle? Onkohan muuten vissystä mitään haittaa?

Kiitos tuhannesti jos vastaat!!!!!

Oireet voivat uusia koska tahansa. Vaikka kuinka noudatin ruoka-ainelistaa, sain silti kohtauksia, varsinkin loppuvaiheessa. Kohtaus tuli minulla noin kaksi tuntia syömisestä. Kaikkein pahimpia ovat rasvaiset ja voimakkaasti maustetut, mutta muuten vaihtelee suurestikin. Kaikki eivät saa oireita kaikesta. Kuitupitoisen ruuan huomasin itselläni vähentävän oireita. Vehnäleseet jugurtissa oli lopussa melkein ainut, mitä pystyin syömään. Vain kokeilemalla saat tietää.

Useimmiten leikataan tähystyksellä, minulla päiväkirurgiassa. Koko sappirako poistetaan, joten kivet eivät uusi. Tosin kipuja esiintyy joillakin sen jälkeenkin. Minua ei ole edes närästänyt sen jälkeen!:)

Leikkauksesta toivuin hyvin, kipuja ei juuri ollut. Kurjinta oli kun vauvaa ei saanut 10 päivään nostaa ja vuorokausi piti olla imettämättä. Tosin se oli pienempi paha kun kohtaukset pienen vauvan ja villin esikoisen kanssa. Leikkauksen jälkeen kärsin vielä sappitiehytkivistä, jotka häipyivät onneksi itsestään. Kivut olivat vaan vielä pähemmat kun sappikivissä..

Voimia sinulle.

eikä voinut syödä mitään missä oli yhtään rasvaa, muuten tuli ihan tautinen kohtaus, lisäksi maksa-arvot niin koholla, että senkin takia kaikki rasva ja alkoholi pois.



Hänellä oli yksi iso kivi sappitiehyessä niin, että se melkein tukki koko tiehyen, siksi niin pahat kivut ihan kaikesta mitä söi. Onneksi ei ollut kokonaaan tukossa, sillon olisi ollut jo pahempi paikka.



Laihtuikin sitten parissa kuukaudessa 25-30kg, että silleen.

Minulla ensimmäistä odottaessa oli voimakas pahoinvointi ja olin tiputuksessa useaan kertaan. Noiden käyntien yhteydessä tutkittiin kaikki mahdollinen ja ylävatsan ultrassa sitten todettiin sapessa sakkaa/soraa/hiekkaa/kiviä (termi riippui lääkäristä).



Ensimmäinen sappikivikohtaus tuli joskus kahdeksannella kuulla ja ihan pihalla olin mistä moinen kipu tuli (luulin synnyttäväni). Kipu oli todella sietämätön. Meni ohi oksentamalla. Muutin ruokavaliota ja loppuraskauden aikana en ehtinyt saamaan kuin kaksi kohatusta. Paperit sappileikkausjonoon laitettiin jo tuon ensimmäisen kohtauksen jälkeen.



Synnytyksen jälkeen noita kohtauksia sitten riitti pilvin pimein vaikka kuinka yritti olla tarkka ruokavaliosta. Lopuksi tuntui, että yhtään mikään ei sopinut, rasvat, riisit, salaatit, leipä jne. Ainut ruoka mitä vatsani sulatti oli porkkanaperunasosekeitto. Tätä asiaa minulle yritettiin selittää sillä, että minulla oli sapessa nimenomaan soraa. Eli tuo sara tukkii tiehyet vieläkin tehokkaammin kuin ns sappikivi. Sappikivien lomasta kuulemma pääsee jonkinverran sappinesteitä virtaamaan.



No eikä siinä vielä kaikki : ) en päässyt tuonne leikkaukseen riittävän nopeasti vaan joku pieni sappikivi lähti liikenteeseen ja tukki haimatiehyen. Eli sairastin siihen sitten haimatulehduksenkin, olin liki viikon sairaalassa pelkässä tipassa. En saanut syödä enkä juoda mitään. Ja jälleen tutkittiin kaikki mahdollinen tähystys letkun nielemisineen jne. No tuo haimatulehdus vauhditti leikkaukseen pääsyä, onneksi leikkaus sitten suoritettiin päiväkirurgiassa tähystämällä. Sappirakon mukana poistettiin noin 40 pientä kiveä. Kaikki vaivat loppuivat siihen.



Lääkityksenä minullakin oli Litalgin vaikka imetin : ( no tuosta litalginistä ei ollut minulle apua suppona eikä taplettina. Pistoksena se kyllä auttoi lähes välittömästi.

Vierailija:

Hänellä oli yksi iso kivi sappitiehyessä niin, että se melkein tukki koko tiehyen, siksi niin pahat kivut ihan kaikesta mitä söi. Onneksi ei ollut kokonaaan tukossa, sillon olisi ollut jo pahempi paikka.

Minullakin on leikattu sappikivet ja muistan vain, että lääkäri sanoi että on mahdollista että tulee sappikiviä vielä tiehyeeseen mutta niitä ei sitten voidakaan leikata. En sitten ymmärtänyt kysyä, että mitä niille sitten voi tehdä jos ei voi leikata?

Mulla oli ainoastaan kaksi pahaa kohtausta ennen kuin pääsin leikkaukseen. Ekalla kerralla menin päivystykseen, mies ajoi ihan hurjaa vauhtia kun kuulemma näytti siltä että kuolen.. Ja siltä se kieltämättä tuntuikin! Eka kohtaus tuli sipseistä ja samana päivänä olin vielä syönyt tuoreita sämpylöitä. Toinen kohtaus tuli kuukausia myöhemmin liiallisesta suklaan syönnistä.

Nyt kun ap olet raskaanakin, niin kannattaa tosiaan syödä ja kokeilla eri ruokia varovasti ja pienillä määrillä. Minulla itsellä oireita aiheutti vain tuore leipä ja kaikki rasvainen ruoka (todellakin sai sanoa hyvästit suklaalle), mutta ihan perusruokia pystyin kyllä syömään. Leikkauksen jälkeen sen sijaan olen voinut syödä ihan normaalisti kaikkea! Ainut juttu on sipsit, jotka saattavat aiheuttaa huonoa oloa vieläkin..

Toivottavasti tästä vielä jotenkin selvitään ilman jatkuvia ramppaamisia ensiavussa... Mullakin oli aivan kauhee pahoinvointi raskauden alussa. Olin tipassa jatkuvan ökäilyn takia useita kertoja. Taisi siinä vierähtää 10 viikkoa kun mikään ei oikein pysynyt sisällä. Sitten olo alkoi lopulta helpottaa niin että ruoka alkoi pysyä sisällä. Pahoinvointi sinänsä ei ole poistunut kokonaan pois. Närästyslääkkeitä syön päivittäin vaikka en mitään kovin rasvaisia taikka mausteisia ruoka syökkään. Nyt sitten kun olen pystynyt syömään niin tulikin tämmöinen vaiva tilalle! Anemiakin alkoi jo helpottaa. Mitenköhän tästä kaikesta selviää? Mitä ihmettä syön kun on muutenkin paljon erilaisia allergioita. Kunpa vauva ei vaan kärsisi taikka saisi mitään puutoksia minun vähäisen syömisen vuoksi. Nythän joudun miettimään tosi tarkkaan että mitä laitan suuhuni ja kuinka paljon? On kyllä aika epätoivoinen olo :(



ap

Usein ne poisuvat itsestään, mutta kivut ovat vielä paljon pahempia kuin sappikivut pahimmillaan.

leikkasivat! Ja siis aivan hirveitä tuskia. Joskus hänellä meni päiviä syömättä ja nukkumatta kun kohtaus iski päälle, mutta diagnoosia ei saanut eikä leikkausta. Lopulta sappirakko tulehtui ja silloin viimein leikattiin, mutta äitini oli kyllä todella vihainen kun vaivaa ei oltu hoidettu jo vuosia aiemmin. Synnytyskivut ovat hänen mielestään täysin olemattomat verrattuna noihin sappikohtauksen aiheuttamiin kipuihin.

Vierailija:

leikkasivat! Ja siis aivan hirveitä tuskia. Joskus hänellä meni päiviä syömättä ja nukkumatta kun kohtaus iski päälle, mutta diagnoosia ei saanut eikä leikkausta. Lopulta sappirakko tulehtui ja silloin viimein leikattiin, mutta äitini oli kyllä todella vihainen kun vaivaa ei oltu hoidettu jo vuosia aiemmin. Synnytyskivut ovat hänen mielestään täysin olemattomat verrattuna noihin sappikohtauksen aiheuttamiin kipuihin.

Minulle kätilö sanoi että synnytyskivut ovat pahimmat kivut jotka joudun kokemaan, mutta siihen oli sanottava kyllä että ei, vaan sappikivut.

Juu. Tuntuu ettei ole saanut mitään erikoisia lääkkeitä. Yhden närästyslääkkeen ei kovin tehokas. Ja haluavat työntää vain letkun suolistoon syksyllä, tähystys hereillä. Pitäisi kai sappijonossa olla, että sen leikkaisivat pois, en ole vieläkään. Maksa-arvot olivat koholla kevät-kesä aikaan.