Auttakaa joku Auttakaa!! tärisen.

Mutta nyt ei. Provo!

eikä ole ensimmäinen virus mun kännykässä.

ap

mulla ei ole mitään saldorajoja ja laskuni maksan tunnollisesti. Kännykkäviruksia on, jos luette yhtään lehtiä.

Mutta vittuilkaa vaan. Ei tunnu nyt. On ihan turta olo.

ap

Jos isäni olisi saanut tuollaisen kohtauksen, en taatusti jaaritytelisi epäolennaisia netissä, vaan menisin soittamaan vaikka puhelinkopista!

ei tulis mullakaan heti mieleen tulla vauva lehden palstalle kirjoittamaan jos isäni olisi saanut aivoinfarktin. Pakkaisin lapset lentokoneeseen/junaan/autoon ja lähtisin isääni katsomaan

ei ole ketään kelle soittaa. Tärisen, olen ihan paniikissa. äiti on sairaalassa ei sille voi soittaa. Mietin menisinkö naapuriin että saisin puhua. En tiedä mitä tehdä. Tilaanko liput että pääsen isää katsomaan. En pysty autoa ajamaan, ja lähimmälle rautatieasemalle on 60km. Oikeasti kaipaan apua enkä vittuilua, olen ihan sekaisin. Missä yöpyisimme jos lähdemme isää katsomaan kun äiti on sairaalassa.

ap

en pysty toimimaan järkevästi. kertokaa mitä teen.

ap

että mikä viestissä voisi viitata provoiluun, niin onko kiva? Ei ole.



Nyt ap vedät syvään henkeä ja juot lasillisen jääkylmää vettä. Rauhoitut. Tilanne on nyt mikä on, se ei panikoimalla parane. Elämä yllättää.



Lähdetään nyt siitä, mitä äitisi oli sanonut miehellesi...Sanoiko hän kuinka vakavasta infarktista on kyse? Kuinka nopeasti isäsi tila oli huomattu ja kuinka nopeasti hän oli päässyt hoitoon? Aivoinfarkti on aina vakava paikka, mutta jos liotushoito saadaan aloitetuksi tuntien sisällä oireiden alkamisesta, ennusteet ovat usein hyvätkin. Isäsi puolellahan on juurikin se tekijä, että hän on vielä nuori (ja perusterve?). Hoitoa ja kuntoutusta tarvitaan aina jonkin verran, mutta täysin riippuu kohtauksen laajuudesta ja vakavuudesta, hoidon aloittamisen aikataulusta ja onnistumisesta kuinka hyvin ja nopeasti infarktista paranee. Jotkut paranevat täysin ja vieläpä nopeasti, joten älähän nyt vielä visioi totaalisia kauhukuvia.



Ainakaan ennen kuin tiedät lisää asioista, et voi tietää, miten vakavasta kyse. Koita nyt koota itsesi ja hoitaa lasten aamutoimet, etteiväy he joudu kärsimään pelottavasta tilanteesta enempää kuin on pakko. Pistä miehesi soittamaan sinne sairaalaan, jossa isäsi on, tai sitten takaisin äidillesi, jotta saat enemmän infoa.



Kyllä kaikki järjestyy...Voimaa ja rohkeutta! *halaa*

Rauhoitu hetkeksi sen ajatuksen voimin, että isäsi on päässyt sairaalaan ja on jo hoidossa.

Kyllä sairaalaan voi soittaa. Soitat sairaalan keskukseen, kysyt millä osastolla isäsi on, yhdistävät sinne ja hoitajat varmaan hakevat äitisi puhelimeen.

ja tullut sisälle aivan sekavana. Kysellyt äidiltä samaa kysymystä kymmeniä kertoja ja ihmetellyt miksi heillä oli vieraita. TUntee kai kaikki läheiset, mutta lähimuisti on kadonnut täysin. Toistaa samaa kysymystä ja toinen silmä roikkuu.

Mies lähti tulemaan töistä kotiin. Laitoin lapsille videon. Sanoin että äitiä itkettää kun vaari on sairaana.

ap

Komplikaatioita liuotushoidosta voi tulla, mutta useimmiten lopputulos on hyvä. Tämä on eräs niistä sairauksista, missä hoito on mennyt hurjasti eteenpäin. Silloin, kun minun isäni sairastui ko sairauteen hoito ei ollut vielä hyvää, eikä lopputuloskaan, joskin hän jäi nuoresta iästään johtuen henkiin. Voimia sinulle, tiedän tunteesi, valitettavasti! Koita nyt saada yhteys jotenkin sinne sairaalaan, pyydä hoitavaa lääkäriä puhelimeen.

Ja idiooteille tiedoksi. Moneiin kännyköihinpitää nykyään hommata virusturva esim. F-sekurelta jos ette muka TODELLA tiedä tätä...... Vai mitä kympin rimpuloita teillä on käytössä?????

Uudet puhelimet on sellaisia, että ne pitää " buutata" välillä. Omaan puhelimeen ei pysty välillä vastaamaan, kun se soi. Toimii taas, kun puhelimen sammuttaa välillä.

kiitos kun joku uskoo ja kuuntelee. taidan lähteä nyt pakkaamaan. Mies lähtee ajamaan meidät isän luo ja soitan ystävälleni saammeko yöpyä hänen luonaan. Jos ei, varaan hotellihuoneen. Eikö näin ole hyvä=

ap

Itse asiaan



ensinnäkin rauhoitu

Tuosta sairaudesta voi selvitä ja kuntoutuksella palata jopa työkykyiseksi. Tottakait sitä aina pelkää pahinta niin minäkin tein kun isäni sai sydänkohtauksen mutta on selvinnyt siitä ja leikattiin ja siitä on jo vuosia.





Voit soittaa sairaalaan hae netistä sairaalan nimi ja yhteystiedot mene naapuriin soittamaan.



Jos vanhempasi asuu samalla paikkakunnalla kun sairaala sijaitsee luulisi olevan itsestään selvää että voitte oleskella siellä.

Ap on yksin kotona nukkuvien pienten lasten kanssa, ja puhelin ei toimi. Pitäisikö hänen repiä nukkuvat lapset sängystä totaalisessa paniikissa ja lähteä etsimään puhelinta jalkaisin (meidän asuinalueella ei muuten ainakaan ole yhtään puhelinkoppia enää olemassa; itselleni ei kyllä ihan heti kirkastuisi, mistä voisi lähteä soittamaan, jos känny hajoaisi). Naapurin ovelle toki voi mennä, mutta hei haloo, kello on puoli yhdeksän aamulla. Ne, jotka ovat työelämäss, ovat jo työmatkalla, toiset nukkuvat. Nukkuvia lapsia ei voi jättää yksin, ja kyllä minäkin hetken miettisin, ennen kuin lähtisin umpimähkää soittelemaan naapurien ovikelloja sängystä ylös revittyjen lasten kanssa...



Jollekin pitää kuitenkin saada " puhua" kun ei pysty rauhoittumaan tai ajattelemaan selkeästi, joten ap tulee tutulle keskustelupalstalle. Ja mitä saa niskaansa, syytöksiä ja provoksi-huutelua. Miksi kaikki on niin vaikea uskoa ja hyväksyä?



Minä ainakin ap toivon sinulle nyt paljon voimia ja koita nyt ihan ensimmäiseksi RAUHOITTUA. Ei aivoinfarkti ole välttämättä mikään kuolemantuomio, tosi paljon riippuu siitä, miten hoito on saatu alkamaan ja miten se toimii. Isäsi voi palautua täysin.



Voimahali!



terveisin: yksi, joka oli tällä palstalla ulvomassa kahdelta yöllä, kun mies oli joutunut onnettomuuteen (ei minuakaan silloin uskottu)

Aivoinfarkti, potilasversio

Käyvän hoidon potilasversiot

1.2.2007

Tuula Vainikainen ja Markku Kaste



* Määritelmiä: Aivoverenkiertohäiriöt, aivohalvaus ja aivoinfarkti

* Oireet ¿ yllättäen ja useimmin kivutta

* Hakeudu pikaisesti hoitoon

* Akuuttihoidossa liuotetaan ja ehkäistään uusien tulppien synty

* Varhainen kuntoutus kannattaa

* Riskitekijät ja ehkäisy

* Yleisyys

* Tietolaatikot



Aivoinfarktin iskiessä on tärkeää hakeutua nopeasti hoitoon oikeaan hoitopaikkaan eli sairaalan päivystysyksikköön, jossa voidaan arvioida tukoksen liuotusmahdollisuus. Suuri osa aivoverenkiertohäiriöistä on ehkäistävissä hoitamalla tehokkaasti tunnettuja riskitekijöitä kuten kohonnutta verenpainetta, korkeaa kolesterolia, eteisvärinää ja diabetesta. Myös tupakoinnin lopettaminen on erityisen tärkeää, painonpudotus ja liikunta auttavat pitämään aivoverenkierron kunnossa.

Määritelmiä: Aivoverenkiertohäiriöt, aivohalvaus ja aivoinfarkti



Aivoverenkierron häiriö (AVH) on yhteisnimitys ohimeneville (TIA) tai pitkäaikaisille neurologisia eli keskushermostollisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tukoksille tai muille aivoverenkierron häiriöille.



Aivohalvaus on yleisnimitys aivoinfarktille, aivoverenvuodolle ja lukinkalvonalaiselle verenvuodolle (SAV).



Aivoinfarkti on vaillinaisen verenvirtauksen tai sen puuttumisen aiheuttama aivokudoksen pysyvä vaurio, jota voidaan hoitaa liuottamalla nopeasti aivovaltimon tukkinut veritulppa. TIA-kohtaus on äkillisesti kehittynyt, verenkiertohäiriöstä johtuva paikallinen aivojen toiminnan häiriö tai toisen silmän näköhäiriö, joka kestää muutamasta minuutista muutamiin tunteihin.

Oireet ¿ yllättäen ja useimmin kivutta



Aivoinfarkti iskee usein täysin yllättäen. Oireisto kehittyy huippuunsa muutamissa minuuteissa tai tunneissa. Sairastunut on yleensä tajuissaan, vain laajaan aivoinfarktiin tai sydänperäiseen tukokseen voi liittyä lyhytkestoinen tajuttomuus tai tajunnan asteittainen heikkeneminen. Sairastunut ei itse välttämättä edes tunnista ensioireita, joita voivat olla näkö- ja puhehäiriöt, raajojen voimattomuus tai tunnottomuus, tai suupielen roikkuminen. Näiden vuoksi on hakeuduttava välittömästi hoitoon sairaalan päivystysyksikköön, joka kykenee tarvittaessa liuotushoitoon.



Myös ohimenevät oireet (ns. TIA-kohtaukset) on tutkittava heti, sillä ne viestittävät usein lähestyvästä pysyvästä tukoksesta ja aivoinfarktista. TIA-kohtaus korjaantuu yleensä täysin, eikä aiheuta pysyviä neurologisia vammoja tai oireita. Suurin osa TIA-kohtauksista menee ohi tunnin kuluessa.

Hakeudu pikaisesti hoitoon



Nopea puhelinsoitto hätäkeskukseen (yleinen hätänumero 112) ja kiireellinen ambulanssikuljetus sairaalan päivystyspoliklinikalle (ei terveyskeskukseen) on tarpeen, jotta tarvittava hoito voidaan aloittaa mahdollisimman nopeasti. Aivoinfarktin liuotushoito on hyvän lopputuloksen takaamiseksi aloitettava 2¿3 tunnin kuluessa.

Akuuttihoidossa liuotetaan ja ehkäistään uusien tulppien synty



Sairaalaan saavuttaessa selvitetään aivojen tietokonetomografiatutkimuksella tai magneettikuvauksella, onko kyseessä alkava aivoinfarkti, jonka syy eli tukkeutunut suoni, voidaan liuottaa auki. Kuvauksessa voidaan todeta aivoverenvuoto, joka voi vaatia leikkaushoitoa ja erilaisen lääkehoidon.



Tulpan tukkima verisuoni avataan liuottamalla, jos mahdollista. Samalla estetään infarktiturvotusta ja hoidetaan kallonsisäistä painetta. On tärkeää myös ehkäistä keuhkokuumeen sekä keuhkoveritulpan synty. Uusien tukkeutumien ehkäisy aloitetaan joko tulpan syntyä estävillä tai verta ohentavilla lääkkeillä (ASA eli aspiriini, varfariini tai vastaava).



Parhaan lopputuloksen varmistamiseksi sairaalassa aivoinfarktin sairastanutta hoidetaan, mikäli mahdollista ns. AVH-yksikössä, joka on aivoverenkierron häiriöiden hoitoon ja varhaiskuntoutukseen erikoistunut yksikkö.

Varhainen kuntoutus kannattaa



Kuntoutustarve on tärkeää arvioida jo akuuttisairaalassa heti kun potilaan tila on vakiintunut. Varhainen kuntoutuksen aloitus takaa parhaan tuloksen. Potilaan on tärkeää lähteä nopeasti liikkeelle, sillä näin ehkäistään painehaavojen, keuhkokuumeen, syvien laskimotukosten ja keuhkoveritulpan vaaraa. Viikon kuluessa sairastumisesta aloitettu aktiivinen kuntoutus on tehokkaampaa kuin vasta kuukauden kuluttua aloitettu.



Kuntoutusta jatketaan sairaalahoidon jälkeen potilaan yksilöllisen tilanteen mukaisesti. Kuntoutuksessa on monia yhtä hyödyllisiä menetelmiä. Hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi harjoittelun on kuitenkin oltava riittävän tehokasta ja tapahduttava ammattitaitoisen henkilökunnan ohjauksessa. Jatkokuntoutuksen tarve arvioidaan säännöllisesti.



Vuoden kuluessa halvauksesta elossa olevista jopa seitsemän kymmenestä toipuu päivittäisissä toimissaan itsenäisiksi. Suurin osa heistä kykenee asumaan kotona. Apuvälineillä voidaan helpottaa päivittäistä selviytymistä.



Aivoverenkiertohäiriöihin liittyy joka toisella sairastuneella tai heidän läheisillään jossain vaiheessa masennusta, joka usein jää huomaamatta ja hoitamatta. Masennusta voidaan hoitaa.



Autolla ajoa pitää välttää infarktioireiden vakavuudesta riippuen 3¿6 kuukauden ajan ja sairastuneelle määrätään yleensä täksi ajaksi ajokielto.

Riskitekijät ja ehkäisy



Kohonnut verenpaine ja veren korkeat rasva-arvot (kolesteroli) lisäävät merkittävästi aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa, siksi niiden mittauttaminen ja hoitaminen on tärkeää. Verenpaineen hoidon yleinen tavoite on 140/85 mmHg, diabeetikoilla tavoiteltava taso on vieläkin matalampi. Verenpaineen tehokas hoito saattaa vaatia useampien valmisteiden yhdistelmähoitoa. (Lisää aiheesta ks. Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus 1) Kolesterolin hoidossa kiinnitetään huomiota kokonaiskolesterolin lisäksi erityisesti LDL-pitoisuuden laskuun. Kokonaiskolesterolipitoisuuden tulisi olla alle 5 mmol/l ja LDL-kolesterolipitoisuuden alle 3 mmol/l, korkean riskin potilailla tätäkin alhaisempi. (Lisää aiheesta Dyslipidemioiden Käypä hoito -suositus 2).



Tupakointi kaksinkertaistaa AVH-riskin. Joka neljäs aivoinfarkti johtuu tupakoinnista. (Tupakoinnin lopettamisesta lisää Tupakoinnista vieroituksen Käypä hoito -suosituksen potilasversio 3). Liikapaino on riski sydämen lisäksi myös aivoverisuonille. Jo 5¿10 %:n painonpudotuksella on merkitystä terveydelle (Lisää asiasta ks. Aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suosituksen potilasversio 4). Liikkumattomuus tai liian vähäinen liikunta rasittavat verenkiertoa ja lisäävät aivoverenkiertohäiriöiden riskiä. Jo kohtuutehoisesta liikunnasta on hyötyä.



Muita valtimotauteja, kuten sepelvaltimotautia, eteisvärinää ja diabetesta sairastavat ovat erityisessä riskiryhmässä, joten heidän perustautinsa hoito on tärkeää aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyä. Heillä sekä verenpaineen että kolesterolin hoidossa pyritään muita matalampiin arvoihin. Humalahakuinen alkoholinkäyttö lisää aivohalvauksen riskiä.

Yleisyys



Ensimmäisen aivohalvauksen saa vuosittain noin 10 000 suomalaista ja kaikkiaan halvauksia ilmaantuu noin 14 000 vuodessa. Suomessa on noin 41 000 aivohalvauksen sairastanutta henkilöä. Aivoinfarktin osuus aivohalvauksista on n. 80 %. Taudin ilmaantuvuus ja sairauden aiheuttama kuolleisuus on vähentynyt Suomessa kaikissa ikäryhmissä viime vuosikymmeninä ja suuntaus näyttää jatkuvan.



Aivoinfarkti on raskas tauti sekä potilaalle että hänen läheisilleen ja kallis yhteiskunnalle. Sen vuoksi menetetään enemmän laadukkaita elinvuosia kuin minkään muun sairauden vuoksi. Väestön ikääntyessä aivohalvaukseen sairastuneiden määrä tulee kasvamaan, ellei ehkäisyssä, akuuttihoidossa ja kuntoutuksessa onnistuta nykyistä paremmin ja tähän haasteeseen Käypä hoito -suositus antaa eväät. Aivoverenkierron häiriöt ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa sepelvaltimotaudin ja syöpien jälkeen.

tietämättöminä. Varaat liput ja lähdet isäsi luo heti kun miehesi on päässyt kotiin.



Sitä minäkään en oikein ymmärrä, että jos äitisi asuu siellä paikkakunnalla, missä isäsi on hoidossa, eikö ole itsestään selvää, että voit yöpyä hänen luonaan? Tai jos isäsi on hoidettavana muualla kuin lähisairaalassaan, missä äisisi yöpyy? Etkö luonnollisesti yövy äitisi kanssa samassa paikassa, jotta voitte tukea toisianne?



Voimia matkaan!

olen helpottunut. veljeni on ollut yön ja aamun sairaalassa. Selittää kaiken. Pyytää luokseen yöksi.

ap