Kompromissit seksissä vs. parisuhde

Aika samaa mieltä aloittajan kanssa. Tosin meillä raja toisen miellyttämisessä menee oman epämukavuuden mukaan. Niitä asioita, jotka on itselle neutraaleja tai lievästi epämukavia tehdään. Sellaisia, jotka inhottavat tai sattuvat liikaa ei tai tehdään harvoin (tämä on subjektiivista ja tilannesodinnaista, kipu on ok joissain jutuissa, joissain ei: rajussa seksissä voi satuttaa, mutta lonkan kramppaaminen tai haavaumien tuleminen ei ole kiva)



Tiedän, että mieheni haluaisi eräitä asioita, joita en tee em. syistä. Eikä hänkään halua näissä olosuhteissa. Toisinpäin meillä ei ole suuremmin toteuttamattomia asioita (tai on jotain, mutta kyse on ennemmäin siitä, että en halua mieheni olevan se, joka niitä toetuttaa)

tai toista sattuu tai muuten vain tuntuu epämukavalta, en nauttisi itsekään. En pidä sm-jutuista ottajana enkä antajana. Edes "lievä epämukavuus" -kuten ed. sanoi- on sellasta mitä ei toiselta haluta.

Meinaatko, että jos parteri ei suostu "pieneen epämukavuuteen" niin voi parisuhde mennä? Tai on lupa mennä aiheuttamaan pieniä epämukavuuksia jollekin vieraalle? En oikein ymmärrä tätä vastakkainasettelua, että parisuhteessa pitäisi aina tehdä niin pirusti myönnyktyksiä, jotta se kestää. Erityisesti näköjään seksin suhteen.

että mies kokee suihinoton niin suurena epämukavuutena, etten saa tehdä sitä oikeastaan koskaan. Ja suuni todella halajaisi moista toimintaa. Itse saan kyllä nuolentaa aina kun haluan. :(

että vaimo ei pidä suuseksistä yhtään, ei antajana eikä saajana. Jos tähän liittoon jään, niin suuseksille voin sanoa hyvästit. Kurjaa, sillä se on minun lempihommaa...

Olen nuorempana ekassa avoliitossa suostunut kompromisseihin, jollaisiin en enää suostuisi. Mies pyysi usein, että ratsastaisin niinkuin pornoleffoissa, ts. jalkapohjat sänkyä vasten ylös alas. Todella rankka liike reisille eikä tunnu ainakaan minulla missään. Mies kyllä nautti.... mutta ei ollut valmis tekemään mulle oikeen mitenkään hyvää. Kun alkoi kyllästyttää tämä ainainen ratsastus ilman että tuntuu missään, sanoin, että hei ihan totta, mullekin jotain, ennen en ratsasta! Siitä lähtien mies ryhtyikin AINA pyytämään, että otan eka suihin loppuun asti, ja sitten rakasteltaisiin niin että mäkin saan jotain. No eihän sekään niin mennyt. Opin kyllä hänen ohjeillaan tosi hyväksi suihinottajaksi, mutta lauettuaan hän käänsikin selän ja alkoi nukkua.



Ei mies aina sellainen ollut, mutta suhteemme loppua kohti kyllä. Nykyään en IKINÄ enää alentuisi sellaisen hyväksikäytön uhriksi kuin mitä silloin tein! Luulin miehen rakastavan mua kuten minä häntä... mutta ei tuo ole rakkautta nähnytkään!



Viimeisimmän miessuhteen hylkäsin puolen vuoden seurustelun jälkeen, koska meidän sänkyhalut on ihan erilaiset. Tämä mies halusi vain kerran viikossa (enintään) ja pimeässä peiton alla ja vain yhdessä asennossa. JOKA kerta. Ei auttanut vaikka pyysin, ehdotin, yritin vaihtaa asentoa, ei. Sain kyllä orkun hänen kanssaan joka kerta (ei ole mulle vaikeaa) mutta jotenkin se oli niin tylsää, että se alkoi vaivata ja tajusin jotenkin, että jos ei ensimmäisten 6kk aikana ole mieletöntä hekumaa ja hyvää seksiä, niin ei sitä sitten ole myöhemminkään. Joten, valitettavasti meidän loppu oli siinä.



Näitten miesten välillä seurustelin kerran miehen kanssa, joka oli aivan ihana, meillä toimi sängyssä ja sen ulkopuolella. Hänellä oli kuitenkin välillä outoja mielihaluja tai vaikeasti toteutettavia.. ;-) Hän nimittäin (yleensä kännissä) toivoi, että puhuisin oikein törkeitä ja tuhmia. Ja hän oli siis äidinkieleltään englanninkielinen.. Osaan kyllä hyvin englantia, mutta silti uskottavasti tuhmien puhuminen englanniksi oli aika haasteellista! : -P Mutta yritin pitää pokan ja tehdä sen, koska hän siitä nautti ja se ei ollut sellaista mitä ei toisen mieliksi voisi tehdä :-)



Olen tällä hetkellä sinkku mutta olen sitä mieltä, että kompromisseja täytyy ja kannattaa tehdä, mutta niin, että molemmat saavat, ja siitä "nauttivat ", EI niin että toinen vain antaa ja mahdollisesti kärsiikin.

että halutaan niin kovasti pitää toista hyvänä, että ollaan valmiita venymään omalla mukavuusalueella. Ja tämä siis todellakin molemmin puolin!



Siinä vaiheessa alkaa mennä pieleen, jos jokin muuttuu pakkopuuroksi tai venyminen yksipuoliseksi.



Meillä ei ole paljon suuseksiä. Mun edellisessä liitossa oli se asetelma, että minä venyin ja mies nautti. Opin vihaamaan suihinottoa. Olen sitä kokeillut kyllä antaa nykyisessäkin liitossa, mutta se tuntuu hyydyttävän aina tilateen kummaltakin. Mies ei nauti, jos minä en nauti. Mies tuntuu sen vaistoavan.



Mies taas antaisi suuseksiä ihan mielellään, mutta en oikein osaa ottaa sitä vastaan. Välillä kokeillaan kuitenkin, jospa se vaikka muuksi muuttuisi, seksielämä kun tuntuu koko ajan muutenkin menevän parempaan suuntaan ja muuttuvan estottomammaksi ja hauskemmaksi.



Peppuseksiin suostuin eksän kanssa, se tuntui iljettävältä. Nykyinen onneksi inhoaa ajatustakin siitä. Voisin kyllä suostua, jos mieheni siitä kovasti haaveilisi, mutta onneksi ei.

Minusta tuntuu, että kaikki menee miehen mielen mukaan ja miehestäni tuntuu, että hän tinkii paljon toiveistaan. Jotenkin se lähtee siitä, että minä jo päässäni tinkin omista toiveistani ja lisää sitten suhteessa. mies taas tuo kaiken esiin ja pöytään.

Seksiä voisi olla hieman harvemmin, jotta jaksaisin innostua oikein kunnolla. Parasta minusta rakastelu on silloin kun on jo vähän "ollut puutteessa". Näin käy lähinnä miehen harvojen työmatkojen jälkeen. Peppuseksistä voisin luopua täysin ja suihin en mielelläni ottaisi loppuun asti. Mutta toisaalta on tosi hienoa, että mieheni näyttää sen, että haluaa minua.

Voisitko tehdä jotain ikäviä kotitöitä, jotta parisuhde voisi paremmin?

Toki ja teenkin paljon. Olen meidän perheen jokapaikanhöylä, kotitalousrobotti ja maksuautomaatti, muttei auta yhtään mitään.



Jos vaimollani olisi esim. tuollainen asenne kuin seiskalla, palvoisin maata hänen jalkojensa alla.



Estyneellä seksillä ja jatkuva nalkutuksella vaimoni sahaa ainoastaan omaa jalkaansa. Ei semmoista ihmistä voi rakastaa ja se näkyy myös omassa suhtautumisessani häneen.



Parempaa onnea tulevaisuudessa seiskalle :)



M36

Minä kun en nauti peppuseksistä mutta mies rakastaa sitä. Minä nauttisin kovasti s&m-sessiosta mutta mies ei (ei halua edes kokeilla). Minä en tykkää ottaa suihin, mies tykkää nuolla minua muttei tajua että en voi laueta viittä kertaa päivässä.



Jumalauta.

seksin pitää olla nautinnollista, siinä menee raja, toisaalta pystyn toteuttamaan naiseni mielihaluja vaikka en niistä kaikista juurikaan pidä koska nautin siitä että hän nautii. Itse inhoan kieltäytymistä ilman kokeilemista. Eikös parisuhde ole kuitenkin kahden ihmisen kompromissi?

molemmin puolin. Meillä on tehtykin, mutta en oikein tiedä toimiiko se. Mieheni haluaisi harrastaa peppuseksiä usein, minä en. Välillä annan, mutta yleensä pidän sen ajan silmiä kiinni ja ajattelen "lopeta jo lopeta jo lopeta jo". Tämä siksi, että se sattuu liukkarista huolimatta aivan saakelisti. Välillä yritän olla, kuin pitäisin siitä, mutta en ehkä kovin hyvin tuloksin.



Eli minä annan vaikkein halua ja mies tytyy siihen, ettei saa kovin usein. Muuten harrastamme seksiä aika usein ja se on joskus ihan okei, joskus loistavaa ja joskus hmm... hieman tylsääkin.



Rakastamme toisiamme ja muuten suhde toimii enimmäkseen hyvin. Huolissani olen siksi, että tiedän peppuseksin olevan miehelle tärkeää ja pelkään että se etten siitä kykene nauttimaan ajaa miehen hakemaan sitä jostain muualta (tuskin vielä, mutta ehkä ajan myötä). Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy.

Peppuseksi on normaalia ja kiihottavaa, mutta ainoastaan silloin, kun nainenkin siitä pitää.

Uskomattoman itsekäs shithead tuo miehesi.

3-kymppinen mies

Mieheni haluaisi harrastaa peppuseksiä usein, minä en. Välillä annan, mutta yleensä pidän sen ajan silmiä kiinni ja ajattelen "lopeta jo lopeta jo lopeta jo". Tämä siksi, että se sattuu liukkarista huolimatta aivan saakelisti. Välillä yritän olla, kuin pitäisin siitä, mutta en ehkä kovin hyvin tuloksin.

Jo en kans ymmärrä sitten millään! Ei tuo ole mikään kompromissi. Onko taas sellainen tilenne, että on pakko suostua vaikka kivuliaaseenkin seksiin, jotta mies ei häviä vieraisiin? Hui, pelottaa okein millaisia miehet muka on. Onneksi en ole törmännyt sellaisiin, mutta yleistä tuntuu olevan kun naiset tällä palstalla suostuu vaikka mihin pitääkseen vain miehen kotona tai parisuhteen "kunnossa". Joo, tosi kunnossa on jos perustuu tollaiseen. Mitä varmuutta sitten on, ettei mies joka tapauksessa ravaa vieraissa jos parisuhteen taso on tätä luokkaa. Voi voi, ehkä pitäisi arvostaa omaa kultaa vain enemmän ja näyttääkin sitä enemmän...

Peppuseksi on normaalia ja kiihottavaa, mutta ainoastaan silloin, kun nainenkin siitä pitää.

Uskomattoman itsekäs shithead tuo miehesi.

3-kymppinen mies

Mieheni haluaisi harrastaa peppuseksiä usein, minä en. Välillä annan, mutta yleensä pidän sen ajan silmiä kiinni ja ajattelen "lopeta jo lopeta jo lopeta jo". Tämä siksi, että se sattuu liukkarista huolimatta aivan saakelisti. Välillä yritän olla, kuin pitäisin siitä, mutta en ehkä kovin hyvin tuloksin.

Olen nuorempana ekassa avoliitossa suostunut kompromisseihin, jollaisiin en enää suostuisi. Mies pyysi usein, että ratsastaisin niinkuin pornoleffoissa, ts. jalkapohjat sänkyä vasten ylös alas. Todella rankka liike reisille eikä tunnu ainakaan minulla missään. Mies kyllä nautti.... mutta ei ollut valmis tekemään mulle oikeen mitenkään hyvää. Kun alkoi kyllästyttää tämä ainainen ratsastus ilman että tuntuu missään, sanoin, että hei ihan totta, mullekin jotain, ennen en ratsasta! Siitä lähtien mies ryhtyikin AINA pyytämään, että otan eka suihin loppuun asti, ja sitten rakasteltaisiin niin että mäkin saan jotain. No eihän sekään niin mennyt. Opin kyllä hänen ohjeillaan tosi hyväksi suihinottajaksi, mutta lauettuaan hän käänsikin selän ja alkoi nukkua.

Nuo nimittäin eivät ole sellaisia.

Se lienee itsestään selvää, että ei voi odottaa toisen koko ajan joustavan kaikessa.

On kurjaa, kuinka yleistä tuntuu olevan (ainakin tällä palstalla!), että halut eivät kohtaa parisuhteissa. Liekö sitten ihmiset tehneet sen virheen, että ovat aloittaneet seurustelun kovin aikaisin ja jääneet odottamaan, että toinen ajan myötä muuttuisi tai että suhteeseen tulisi ajan myötä enemmän kemiaa?

En tosiaan enää voisi kuvitellakaan olevani miehen kanssa, jonka kanssa ei synkkaa sänkyasioissa. On se niin tärkeää. Ja mikään ei ole niin ihanaa kuin tehdä hyvää rakkaalleen ja tietää, että hän siitä nauttii. Kilpailla toisen tyydyttämisessä :-)

Toivotan sulle myös paljon parempaa onnea tulevaisuudessa seksin saralla!

t. seiska

...

Parempaa onnea tulevaisuudessa seiskalle :)

M36

On kurjaa, kuinka yleistä tuntuu olevan (ainakin tällä palstalla!), että halut eivät kohtaa parisuhteissa. Liekö sitten ihmiset tehneet sen virheen, että ovat aloittaneet seurustelun kovin aikaisin ja jääneet odottamaan, että toinen ajan myötä muuttuisi tai että suhteeseen tulisi ajan myötä enemmän kemiaa?

Mä luulen, että enemminkin kyse on siitä, että suhteet kehittyy. Ei varmaan kellään suhde ole samanlainen vuosi vuoden jälkeen. Kehitystä tapahtuu monella parisuhteen saralla ja sekä hyvään, että 'huonoon' suuntaan. On sitten kyse läheisyydestä henkisellä tai fyysisellä puolella.

...vasta raskauden aikana. Eli ei mitenkään ennustettavissa oleva juttu!!