Sinä, jolla tehtiin pelko/mukavuussektio!

Vai voiko siinä olla jotain mukavaa?



Ei, kokemuksesta!

Synnytin esikoisen, eli tiedän mitä " menetin" kun seuraava tuli ulos leikkauksella. Ja ei kaduta tippaakaan.

Ja jos neljäs tulee se tulee sektiolla sen verta kovaa pelkään nyt synnytystä... Tieto lisää tuskaa.

" ettet pystynyt siihen mihin nainen on luotu" .



Yritin parin vuorokauden ajan synnyttää 4,5 kiloista lastamme. Avautusvaihe oli erittäin hidas ja tuskallinen ja kun oli lopulta kokonaan auki ja ponnistelut lasta ulos hyvän tovin niin siinä vaiheessa hoksattiin että vauva saattaakin olla arvioitua isompi ja ei ehkä mahdukaan tulemaan. Sydänäänet siinä sitten vauvalta romahti ja kiidätettiin leikkuriin.



Voisin sanoa että lähes koko synnytyksen olen kokenut vaikka se lopulta sektioon päätyikin " koska en pystynyt siihen mihin nainen on luotu" .



Sektiohaava oli hirvittävän kipeä ja tulehtui pahoin. Tikit aukes ennen aikojaan ja jouduttiin pistämään uudestaan kiinni. Toipuminen melko hidasta kun sain vielä kohtutulehduksenkin.



Ja ottaen huomioon että myös alapääni oli leikelty jotta imukuppi sieltä saatiin ja sielläkin tikit ja särky niin olo ei todellakaan ollut seesteisen letkeä vaikka " en tehnyt sitä mihin minut on luotu" .



Ja jos toisen lapsen saamme ja jos koko näyttää yhtä isolta niin takuulla menen ennalta varattuun sektioon jotta ei tarvitse sitten ensin yrittää vuorokausitolkulla " sitä mihin minut on luotu" huomatakseen lopulta uupuneena ja kipeänä ettei se taaskaan onnistu.

jollakulla on nyt vähän tylsää elämässään!

kiireellisen sektion jälkeen minulle sitten koitti se mitä kutsut mukavuussektioksi. Ja mikäs siinä, oli ihan mukavaa kun sekä äiti että lapsi olivat hengissä ja hyvässä kunnossa ja kaikki sujui ilman dramatiikkaa. Se oli minun kokemukseni mukavuussektiosta. Eikä muuten harmita.

ja ensi keväänä olisi toinen synnytys edessä...Pelottaa.