Lapsella ekakertaa kaveri synttärit, en haluaisi ventovieraita vanhempia mukaan.

Kai ne nyt on ventovieraita, jos ei niihin viitsi tutustua. Tuliko ap mieleen, että kahvittelun jälkeen eivät olisi enää niin pelottavia? Kaupungissa on aika usein ongelmana tilan puute. Ahtaassa asunnossa saa olla luova, että saa kaikki lapset kestittyä. Tämä linee maala helpompaa. Silti pyydän vanhemmat hakiessa kahville ja on itsestään selvää, että aran lapsen vanhempi saa jäädä paikalle. Onpahan yksi käsipari lusää auttamassa:)

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 08:19"]

[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 18:55"]

[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 18:48"]

Äideiltä tai isiltä puhelinnumero, joihin voi tarvittaessa soittaa.

[/quote]

Se pyyntö pitää olla kutsussa! Eli jos kutsuu "synttärit alkavat klo 14.00 ja lapsen voi hakea pois klo 16.00" niin on aika hurjaa laittaa lisäksi, että "ilmoittakaa puhelinnumero, josta vanhemmat tavoittaa, jos jotain sattuu". Jos lapsi on tarpeeksi vanha tulemaan yksin tuntemattomaan perheeseen synttäreille, on hän tarpeeksi vanha pärjäämään yksin!

[/quote]

hei, sen puhelinnumeron voi pyytää, kun lapsi tulee juhliin. Jokainen ymmärtää asian, jos ei, niin on aika uuno

[/quote]

No kun sinne juhliin tulee vain se lapsi! Ei se vanhempi. Miten sen numeron siinä vaiheessa pyydät, tutkit lapsen kännykän vai? Vanhempi kun ei tuo lasta sisälle vaan jättää pihaa, rappuun jne.

Ap mainitsi ettei halua huomattavasti itseään vanhempi lasten äitejä tai isejä kotiinsa. Taitaa oikeasti kiikastaa enemmän ap:n omasta alemmuudentunteesta tai heikosta itsetunnosta nyt tämä asia. Olen oman naapurustoni nuorimpiä äitejä (sain lapseni 27 ja 29v) eikä minua kyllä lainkaan häiritse vaikka osa lasten kavereiden vanhemmista on jo yli 5-kymppisiä.

Moni 4-vuotias on liian arka jäämään täysin vieraaseen paikkaan yksin. Eikä kyseessä ole kuitenkin LAPSEN syntymäpäiväjuhla? Miksei voi sallia vanhemman läsnäoloa niin että kaikilla vierailla eli lapsilla on hyvä olo? Ei se nyt niin kamalaa ole olla tekemisissä muiden vanhempien kanssa pari tuntia vuodessa. Todellisuudessa varmaan yksi tai kaksi vanhempaa jää teille vierailun ajaksi.

Minusta on lapsenkin kannalta hyvä asia, että tutustuu kavereiden vanhempiin. Tietää sitten kouluikäisenäkin, millaisissa kodeissa oma lapsi pyörii.

En ymmärrä tätä suomalaisten sisäänpäinkääntyneisyyttä. Helpottaa elämää kummasti kun pyrkii ulos mukavuusalueelta joskus.

[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 21:00"]

[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 20:39"]

[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 19:07"]

[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 18:58"]

[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 18:53"]

[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 18:45"]

[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 18:36"]

Siis mistä lähtien vanhemmat ovat osallistuneet lapsen kaverin synttäreille? Ei ole koskaan tullut edes mieleen, että äidin pitäisi jäädä Matin kanssa Penan kotiin kun Matti menee juhlimaan Penan synttäreitä.

[/quote]

Meillä maalla on ihan tapana, että vanhemmille on kahvipöytä keittiössä, lapset ovat olohuoneen puolella. Osa vanhemmista jää, osa kahvittelee vasta tullessaan hakemaan lapsen. Meillä on tällaista vanhanaikaista yhteisöllisyyttä eli kyläläiset on tervetulleita vaikka 4v kahveille eikä vain pikkulapset.

[/quote]

No on hiukkasen eri asia, jos vanhemmat ovat muutenkin perhetuttuja.

Miksi pitää kutsua synttäreille melkein imeväisiä, jotka eivät vielä pärjää ilman äitiä ja isää? Eikö niitä kavereita voi kutsua vasta siinä vaiheessa, kun ne jo uskaltavat mennä äidin näköpiiristä pois? Vai onko tässä joku lahja-ahneus taustalla?

[/quote]

Ei kai se 4v enää ole imeväisiä?

Suurin osa kyläläisistä ei ole perhetuttuja vaan kyläläisiä, mutta silti sinne kahvipöytään on tervetullut vaikka 12v synttäreillä! Kyse ei ole pärjäämisestä ilman äitiä tai isää vaan maalaisesta vieraanvaraisuudesta. Aikuiset muuten ei tuo erikseen lahjaa, sen tuo kaveri. Aikuinen nauttii huoleti kahvia ja pullaa keittiössä eikä mieti, mitä se oma lapsi tekee varsinaisella juhlapuolella.

[/quote]

Täällä on ollut sellaisiakin ketjuja, joissa on imetetty vielä neli- ja viisivuotiastakin ja se on ollut ihan normaalia kyseisten äitien mielestä. Mikä muu voi olla syynä siihen, ettei lapsi uskalla jäädä kaverin luo? Eikö se kaveri olekaan niin kaveri? Miksi on sitten edes kutsuttu, lahjojen takia varmaan? Kaverisynttäreitä pitäisi järjestää vasta sitten, kun lapset ovat tarpeeksi isoja ja pärjäävät ilman vanhempiaan kaverin kotona kaverin vanhempien valvonnassa. Jos nelivuotiaat eivät vielä pärjää, niin sitten on parasta olla järjestämättä synttäreitä.

[/quote]

Outo ketju! Meillä maalla se kaveri saattaa asua 20 km päässä! Siksi täällä on tapana, että täytti se lapsi 3v, 4v,5v,6v,7v,8v,9v,10v,11v,12v,13v,14v tai 15v niin vanhemmat ovat tervetulleita kahvittelemaan keittiöön, kun lapsilla on juhlansa olohuoneen puolella. Ja kahville voi tulla lapseton naapuri tms. eikä sitä kukaan pois aja.

Kun kyse ei meillä ole siitä, jätetäänkö lapset keskenään leikkimään vaan siitä, että juhlitaan päivänsankaria ja KAIKKI taloon tulevat saavat kahvia ja kakkua, ei vain lapset. Ei meillä mietitä, pärjääkö ne 9v:t keskenään vaan rupatellaan mukavia sillä aikaa, kun lapset juhlivat.

Mikä tässä yhtälössä on niin hankala käsittää?

[/quote]

Teillä siis kutsutaan aina koko perhe lapsen synttäreille. Se on ihan oma asiansa. Jos halutaan pitää lapselle kaverisynttärit, johon siis kutsutaan lapsen KAVERIT, silloin sinne ei tod odoteta lapsen vanhempia istuskelemaan ja kelloa vilkuilemaan.

[/quote]

Ei vaan meillä kutsutaan kaverit! Kutsu menee Minttu Mattilalle, jonka äiti Maija Mattila tuo lapsen ja tulee samalla kahville. Synttärit ovat kaverisynttärit, mutta keittiössä on tarjoilut aikuisille.

Mikä tässä yhtälössä on niin hankalaa ymmärtää? Ei ne äidit ja isät keittiöstä ryntäile lapsiaan kyttämään tai sekaantumaan lasten juhlaan. Toinen juhlittavan vanhemmista on lasten kanssa, toinen aikuisten. Homma toimii ihan hyvin eikä vanhemmat kelloa vilkuile vaan juttelee mukavia.

ja mä kun oikein kutsuin ensimmäisille kaverisynttäreille koko perheet. Kummallakin ollut 3-v juhlat ekat ja kolme parasta kaveria pk:sta kutsutta. Kiva päästä tutustumaan vanhempiin niin sitten lähtee kaverikyläilyt sujumaan helpommin kun tuttujen kanssa sovitaan. 

Mä pyydän aina kutsuissa imottamaan tulosta mun puhnumeroon, niin saan samalla lasten vanhempien numerot. Nyt oli 5-v synttäreillä joissa en ollut varma oliko vanhemminlla mun numeroa, niin pistin pojalle lapun taskuun että voi pyytää soittamaan jos tulee asiaa.

Ööö, ottamatta kantaa varsinaiseen kyläilyasiaan, en ymmärrä, mikä siinä puhelinnumeron pyytämisessä on NIIN vaikeaa? Itse ainakin teen kutsukortit, jossa on puh.numeroni ja pyyntö ilmoittaa esim. tekstarilla, pääseeko tulemaan juhliin vai ei. Näin juhlien järjestäjä saa paitsi vieraitten vanhempien numeron, myös TIEDON siitä, montako vierasta juhliin tulee. Aika oleellinen asia ainakin meikäläiselle.

Ei nämä nyt niin vaikeita asioita VOI olla!!!

Ihmetyttää yleensäkin tuo 'pakko' alkaa järjestää kaverisynttäreitä noin pienille. Tuon ikäiselle riittää perheenjäsenet, sukulaiset, kummit, ystäväperheet jne.

Jos ei ole tuttu paikka ja tutut aikuiset, niin ei pientä voi vaan nakata ovesta vieraille ihmisIlle.  Joku lapsi sinne jäisikin yksin, mutta sellainen pirpana varmasti jää ihan mihin vain.  Se ei kuitenkaan ole tavoiteltava itseisarvo, suorastaan päinvastoin.

Jos haluaa juhlia ilman vanhempaa, niin kaverijuhlat järjestetään vasta, kun lapset pystyvät vierailemaan jo yksin.

Minusta nelivuotias on aika hankalassa iässä noitten kaverisynttäreitten järjestämisen suhteen. Osa ei vielä halua tulla ilman vanhempia vieraaseen kotiin, tai sitten se jännitys iskee viimeistään siinä ovella. meillä nuo synttärit oli vielä tuttavaperheitten kanssa + sukulaisten kanssa, eli tätä ongelmaa ei ollut. 

meillä on pidetty ihan rennosti nämä 4-6-vee juhlat. Joittenkin vanhempien kanssa on viestitelty etukäteen että tuleeko itsekseen, tai jos oma lapsi on kutsuttu niin on kysytty perheeltä että miten haluatte toimittavan. Yhteen vieraaseen perheeseen tuli kutsu ja päädyttiin sinne lopulta molemmat vanhemmat. Oli oikein mukava hetki tutustua heihin, ja vastaavasti heiltä oli molemmat vanhemmat myöhemmin meillä. Ilman näitä juhlia ei oltaisi koskaan tutustuttu. Kannattaa olla ihan avoin kaikille vaihtoehdoille. Useimmiten vieraitten lasten vanhemmatkaan ei pure vaan on ihan ok ihmisiä :)

Ei tietenkään kutsuta vanhempia. Ilmaise se kutsussa jotenkin (esim. noutoaika tms.). Meillä vanhempi on voinut olla vähän aikaa läsnä, tarpeen mukaan. Ja puh.nrot täytyy ottaa ylös, varmuuden vuoksi.

Meidän tyttö ei halunnut vielä 5-vuotiaanakaan jäädä kaverisynttäreille ilman minua ja kysyin silloin vanhemmilta, saanko jäädä mukaan kun yleinen tapa oli kuitenkin, että lapset jäivät yksin. En tiedä ärsyttikö heitä se, että jäin mukaan, mutta antoivat kuitenkin luvan : )

En ymmärrä, mitä hankaluutta on 4-vuotiaan kaverisynttäreissä. Eikä meillä olisi aikaa kahvitetta ketään vanhempia vaan pidämme koko ajan ohjelmaa (askartelua, leikkejä yms. teemasta riippuen), syömisessäkin vaaditaan meitä juhlanjärjestäjiä. Jos joku vanhempi haluaa jäädä, niin voi kyllä sohvan nurkkaan istahtaa, mutta ei meillä ole aikaa hänelle.

Minua huvittavat nämä lasten synttärit, jonne tunkee koko perhe; aikuiset kahvittelevat ja lapset ovat omissa oloissaan. Outoa.

Ensimmäiset kaverisynttärit ja 6v. Päiväkodista 4 muksuu ja hauskaa oli ilman kummempia härpäkkeitä.

Eli jokainen päättää ne rajat kotioloissa. Hauskaa on tietenkin se, että nykyajan lapset tarvitsevat aina sen joka ohjaa systeemiä.

No aika hyvin pärjäsivät, mutta huomasin että eräille tuo ohjelmoitu toiminta on in:)

Juu ei tarvitse vanhempia:) Meillä ainakin toimii ihan nimellä nuo kutsut ja vanhemmat kiittää:)

Mulla taas on ongelmana ekaluokkalaisen kavereiden vanhemmat, oma lapseni on erityisluokalla joten kaverit asuvat toisella puolen kaupunkia ja suoraa bussiyhteyttä ei ole. Kummallakaan perheellä ei ole autoa käytössä. Tiedän että kahden kaverin äidit inhoavat toisiaan ja toivovat että toinen ei jäisi synttäreille. 2 tunnin aikana ei paljon käydä shoppailemassa, mutta en haluaisi pilata meidän synttäri-ilmapiiriä. Luovia ratkaisuja saa esittää.

4 v. ei oikeasti vielä tarvitse kaverisynttäreitä. Tuossa iässä riittää vielä aivan hyvin pienet perhejuhlat tai ystäväperheen kanssa juhliminen.

Minusta taas on outoa, että lapsille pitää keksiä kaikenlaista viihdykettä synttäreillä koko ajan :D

Ainakin meillä lapset haluavat leikkiä kavereidensa kanssa! Ilman että aikuiset koko ajan ovat siinä vieressä hääräämässä ja päättämässä mitä tehdään.

Mielikuvituskin kasvaa kun saavat rauhassa itse keksiä leikkinsä :)

Ap:n suunnitelmat toimivat varmaan 6-8 vuotiaiden kaverisynttäreillä, mutta ei vielä 4 vuotiaiden.

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 10:36"]

En ymmärrä, mitä hankaluutta on 4-vuotiaan kaverisynttäreissä. Eikä meillä olisi aikaa kahvitetta ketään vanhempia vaan pidämme koko ajan ohjelmaa (askartelua, leikkejä yms. teemasta riippuen), syömisessäkin vaaditaan meitä juhlanjärjestäjiä. Jos joku vanhempi haluaa jäädä, niin voi kyllä sohvan nurkkaan istahtaa, mutta ei meillä ole aikaa hänelle.

Minua huvittavat nämä lasten synttärit, jonne tunkee koko perhe; aikuiset kahvittelevat ja lapset ovat omissa oloissaan. Outoa.

[/quote]

Huh huh. Siis ihanko oikeasti väitätte, että 4-vuotias ei tarvitse kaverisynttäreitä!! Kyllä meidän 4-vuotias ihan toivoi ja odotti niitä. Ja suunnitteli ohjelmaakin. Nyt 6-vuotiaana kyllä ihmettelisi, jos vasta nyt saisi ekat oikeat synttärit.

Tämä on varmaan riippuvainen lapsen kehitystasosta ja siitä, onko vanhempia sisaruksia (eli onko nähnyt isompien kaverisynttäreitä) mutta silti ankeaa, jos alle 6-v. ei saa omia synttäreitä...

Olen pitänyt nyt useat kaverisynttärit lapsille kotona (alkaen 4-vuotissynttäreistä).  Riippuu varmaan lapsesta, että uskaltaako jäädä. Ja sitähän ei voi tietää ennen kuin lapsi on ovella. Eli tilanteen mukaan on mentävä. Meidän kohdalla on kuitenkin sattunut niin, että ei ole sellaiset vähän tuntemattomammat jääneet kahvittelemaan. Ne ketkä ovat jääneet, ovat olleet sellaisia, kenen kanssa ollaan enemmänkin tekemissä ja ovat halunneet jäädä vaihtamaan kuulumisia.

Itsekään en hirveästi perusta jäädä notkumaan kenenkään vieraamman luokse, eikä sitä ole kukaan olettanutkaan. Lapset ovat jääneet mielellään juhlimaan. Tähän vaikuttaa varmaan sekin, että jos saadaan kerrankin molemmat lapset samoille synttäreille, käytetään miehen kanssa sekin aika mieluummin jossakin muualla ("lastenhoitopalvelut" on rajalliset). Tuttavaperheet on asia erikseen, siellä voidaan kahvitella pitempäänkin. :) Hop Lop-synttärit ovat olleet myös erilaisia tapauksia. Sinne olen jäänyt pienemmän (4v.) kanssa, koska siellä on välillä aikamoinen meno ja lapsikin on halunnut, että jään.

Ja noista puhelinnumeroista; itse pyydän synttäreille ilmoittautumisen tekstiviestillä, ja säilytän viestin synttäreiden yli. Samoin jos vien lapsen juhliin niin kysyn, että onko puh.numeroni tiedossa, jos esim. sattuu jotain.

Kaverisynttättärit. Jokainen vanhempi itse päättää onko oma lapseni valmis siihen eli useimmiten se osallistuminen.

Mitä tulee tuohon ilmoittaumiseen niin se tehdään joko soittamalla tai tekstaten. Jokainen nyt varmaan osaa sen numeron tallettaa itselleen ja jos ongelmia tulee niin voipi soittaa:)

No joo, jokainen vanhempi ottakoon traumansa noista kaverisynttäreistä. Jos ipanat ei osaa leikkiä keskenään ilman ihmeellisiä rekvisiittoja, niin pysyköön kotonaan.