Miksi huudatte lapsillenne? Ymmarratteko, ettei se auta mitaan? Mina olen AINA parjannyt 4-, 3- ja 2-vuotiaitteni kanssa neuvottelemalla ja perustelemalla. Ja enkohan parjaa taman

Minä olen ollut samoilla linjoilla. Olen käyttänyt rakentavaa kasvatusta enkä ole huutanut. Silti yksi kolmesta lapsestani on huumeiden käyttäjä. Yksi vain heistä on tavallinen tradenomi ja yksi on kehitysvammainen. Se kehitysvamma oli jo syntyessä eikä huutamattomuuteni sitten parantanutkaan sitä. Mikä meni pieleen vaikka olen täydellinen!!??!!

Sinun lastesi tämänhetkinen käyttäytyminen ei ennakoi mitään edes ensi kevään tilanteestanne.

Äitini ei koskaan huutanut, mutta välimme ovat jotenkin väljät. Isä huusi ja tuli varmasti asia selkeäksi, mutta ei koskaan napissut pikkuasioista. Isän kanssa olen aina ollut läheisempi. Parempi kerta rytinä kuin jatkuva neuvottelu ja selittely. Itsekin huudan joskus. Ihmettelen, miten joku jaksaa elää patouttamalla asiat sisäänsä. Meidän perheessä saa jokainen huutaa tai nauraa ja osoittaa tunteensa, kunhan ei vahingoita toista. Toki opetamme myös puhumaan tunteista, mutta joskus pitää jokaisen saada tuulettaa, ilman että tarvii pelätä omia tai muiden tunteita.

On kyllä erittäin harvinaista että kun lapsi aivan tahallaan heittää leluja ja siten rikkoo kalliin autotelkkarin ja sen suurimman ikkunaruudun mitä olohuoneesta löytyy, että aikuinen selviää tilanteesta ihan neuvottelemalla eikä hermostu sekunniksikaan.

mm. empaattisia??? Ei heistä ole vielä kasvanut yhtikäs mitään, he ovat hyvin pieniä lapsia, kehitysvaiheensa alkutaipaleella!



Minun esikoiseni on 4-vuotias. Näen hänestä, että lapsi on herkkä ja helposti ympäristön olosuhteisiin reagoiva, mutta onko hänestä sellainen kasvanut kasvatuksen vuoksi?? No ei takuulla. Murkkuikäisestä voi jo alkaa sanomaan, mihin suuntaan häntä on kasvatettu (tai ainakin kouluikäinen pitää olla), 4-vuotiaasta - puhumattakaan nuoremmista! - ei voi mitään tuollaista sanoa.



Mutta tämähäkin olikin porvoosta päivää, eikö niin?

Veljeni perheessä lapsille ei saa huutaa/korottaa ääntä. Vaan keskustelaan... Kun he ovat meillä ja jos joudun omiani komentamaan jostakin syystä niin he ovat heti liimantuneena äitinsä helmoihin. Ja on täysi katasrofi jos joudun heistä jompaa kumpaan joskus kieltämään (en karju), aivan hillitön itku päällä ja juoksujalkaa vanhempien luokse.

kuopukselle, uskoo puhetta heti, laittaa tavarat nätisti paikoilleen ja on kaikin puolin tottelevainen lapsi. Mutta entäs pari vuotta vanhempi sisarensa, täysi kaaos koko tyttö, ollut heti syntymästään saakka. Äitiinsä tullut, isä sanoo. Hänelle tulee valitettavasti huudettua melkeinpä päivittäin. Eli jos minulla olisi vain meidän kuopus, pitäisin itseäni loistavana kasvattaja, melkeinpä täydellisenä äitinä.

Vierailija:

Tai no, pari kertaa olen karjaissut hallitsemattomasti, mutta minusta se on tosi vähän. Ikää nyt 3. Ei ole tarvetta: lapsi uskoo puhetta ja on tosi tottelevainen. Tietysti joskus pientä uhmaa, mutta niistäkin selviää tiukalla katsella ja toistamalla viestinsä.

mistäs ap sen jo NYT tiedät? Oletko useammankin teini-ikäisen/aikuisen äiti?

auktoriteetti ei ole äänen volyymista kiinni, paremmin menee perille pienellä, matalalla äänellä ja katsekontaktilla.

Vierailija:

pian syntyvän tulokkaankin kanssa. Huutaminen on aina valintakysymys, ja minä olen valinnut rakentavammat kasvatuskeinot. Suosittelen muillekin - lapsistani on näillä eväillä kasvanut ajattelukykyisiä, empaattisia ja elämässä hyvin pärjääviä!

Niinkuin Keijo Tahkokallio vai oliko Jari Sinkkonen sanoo, niin lapselle sanotaan että nyt mennään nukkumaan, ei siinä aleta mitään neuvottelemaan!!!

Mä en neuvottele lasteni kanssa, mä sanon ja joskus kyllä huudan ja kovaa jos asia ei muuten mene jakeluun!!!!!!!!

Minusta on ihan oikein hermostua välillä, jos vastapuoli siihen ärsyttää.



En kyllä muutenkaan ole minkään pyhimysmeiningin kannalla.



Ihmiset on ihmisiä ja jumalat jumalia.

On myös eroa sillä huutaako " asiasta" vai turhan takia. Ottaa päähän sellaiset vanhemmat, jotka eivät osaa ottaa lapsen ikätasoa huomioon, vaan huutavat, jos 2-vuotias ei syö siististi. Jotkut aikuiset ihmiset ovat niin tyhmiä, että eivät ansaitsisi lapsia ollenkaan.