Asuin kolmen kuukauden ajan Italiassa ja suurin sopeutuminen oli ov

Emme suinkaan asuneet " perheeni kaupungissa" :))

ap

kahdesta syystä,

joko olet kaunis (johon varmaan riittää vaalea iho ja hiukset) tai, se, että olet selvästi ulkomaalaisen (skandinaavin) näköinen. Koska skandinaavit ovat " tunnetusti" kevytkenkäisiä, kaikkien etelämaalaisten kannattaa ainakin yrittää imarrella muodon vuoksi, jos olisi saumaa.



Muuten en ihmettele ollenkaan kokemuksiasi.

Olen itse asunut eräässä toisessa Välimeren maassa, en Italiassa, mutta samanlaista se oli sielläkin. Miehet katselivat, kehuivat, jopa naiset tulivat joskus sanomaan että " olet todella kaunis" . Enkä ole mikään Miss Universum, jos en rumiluskaan. Tätä siis tapahtui, vaikka päällä olisi ollut verkkarit, tukka pesemättä eikä tietoakaan meikistä, saatikka sitten kun oli hieman jopa laittautunut.

Asuin tuossa maassa useita vuosia, lähes 8 vuotta. Huomioon tottui, mutta en koskaan tuntenut sitä täysin luonnolliseksi tai kotoisaksi asiaksi. Mutta kun tulin Suomeen, huomasin, että minua suorastaan häiritsi se, että täällä ei kukaan kehu kadulla :D Ei ainakaan selvinpäin. Olin niin tottunut siihen, että minua katsellaan ja saan kehuja ulkonäöstäni. Tuota outoa tunnetta kesti viikko tai pari, sitten opin nauttimaan hiljaisuudesta.

Nyt lapseni kokevat samaa mitä minä koin ulkomailla, heidän toisessa kotimaassaan: heitä kehutaan, minne ikinä menemmekin. Joka päivä he saavat paljon kehuja ihan tuntemattomiltakin ihmisiltä. Ei me suomalaiset niin tuppisuita ollakaan, mutta me kohdistamme kehumme lapsiin, emme aikuisiin.

Kyllähän tuota tuijottelua riittää. Olen kai jo aika tottunut siihen. Miesten kommentit ovat kyllä aina olleet ihan ystävällisiä. " Hola guapa!" yms. Täällähän muutenkin ulkonäköä kommentoidaan ja kehutaan. Siis naispuolisetkin ystävät kehuvat toistensa ulkonäköä. Ja tuon " Hola guapa!" voi heittää vaikka vaatekaupan naispuolinen myyjä naispuoliselle asiakkaalle. Tai vaikka joku mummo nuoremmalle.

Eksyinköhän aiheesta=). Mutta siis minä saan paljon huomiota miehiltä (ja naisilta) mutta törkeyksiä en ole joutunut kuulemaan.

Olen hoikka, pieni (165cm) nuori nainen. Hiukset ovat pitkät ja vaaleat. Pukeudun melko naisellisesti, mutta konservatiivisesti (ei minihameita ja verkkosukkia); farkkuja, kauluspaitoja, pooloja, korkeita saappaita jne. En ole mikään " ilmestys" mielestäni.



ap

Törkeyksiä en minäkään kuullut oikeastaan kertaakaan, muutamaa superimelää ja hieman loukkaavaa katsetta lukuunottamatta. Miehet olivat herrasmiehiä. Italian liikennehän on mitä on.. Mieheni manasi aina miten vaikea on päästä tien yli. Noh, itse en siitä kärsinyt, liikenne pysähtyi jotenkin maagisesti. Joten kai jotain hyvääkin.. :)

Niin ja miehet katsoivat ikäjakaumalla 16-70v. Sekin oli hämmentävää, että todella vanhat miehet katsoivat pitkään ja selvästi flirttaillen. Ja ei, en pälyillyt ympärilleni etsien huomataanko minut. Yritin kävellä niin etten katsonut kuin eteeni, mutta sekin on muuten aika vaikaa. Kyllä sen vain huomaa, miten vastaantulevien puhe lakkaa ja joku pysähtyy jne.

ap

Mulle kävi ihan samoin. Pyörin siellä vielä aika monessa eri kaupungissa. Olin yli parikymppinen, ja yksin reissussa. Se miesten tuijottelu oli tosi häiritsevää. En todellakaan ole missiainesta, enkä ollut silloin edes vaalea, vaan hiukseni oli värjätty mustaksi.



Muistan ikuisesti miten oli vaikea tottua siihen tuijotteluun. Tosiaan jos oli joku miesryhmä vaikka jossain kahvilassa, ja olin itse ainoana tulossa kahvilaan, tiesin jo ryhmän nähdessä, miten inhottava on kävellä heidän ohitseen, koska jokaikinen heistä tuijottaa, ja kääntyy vielä katsomaan perään. Siinä sitten melkeen menee jo askeleet sekasin, ja pelkää että kohta kompastuu kaikkien niiden eteen.



Pienemmissä kaupungeissa tuijottelu oli pahempaa, kun isoissa. Esimerkiksi Milanosta ei ole mielessä mitään tuijottelujuttuja, vaikka sielläkin viihdyin kuukauden verran.

kun eivät ole itse koskaan käyneet Tallinnaa pitemmällä, niin ei mahdu kaaliin, että eri kulttuureissa on erilaista.

Ehkä me Suomessa ollaan vaan poikkeuksellisen hiljasta porukkaa. Ei tarvitse olla mitenkään erityisen näköinen, että esim. Englannissa miehet vislaa perään ja huutelee. Eikä tarvitse olla erityisen yksinäisen näköinen kun joku tulee juttelemaan pubissa yms. Maailmalla vaan ollaan sosiaalisempia kuin Suomessa.

hyvälle tuulelle.

ja nimenomaan ne pitkät vaaleat hiukset on varsinainen miesmagneetti Italiassa. Itse olen siellä vain matkustellut ja miestänikin imarteli saamani huomio. Ja Suomessa en ole mikään huippukaunotar sievä ehkäpä.

Ei tarvitse olla edes vaalea ja hoikka, riittää kun on " eksoottisen" näköinen, heidän mielestään siis. Kyllä siihen ajastaan tottuu, aluksi sitä tuntee itsensä hyvinkin imarrelluksi, mutta pian sitä alkaa pitää normaalina tervehtimisenä.

Ja ihmettelen todella ap:n viestiä, sillä mun kokemukseni mukaan Pohjois-Italiassa, ei-turistikaupungissa sai olla rauhassa verrattuna turistikaupunkeihin ja Etelä-Italiaan. Pohjois-Italiassa myöskin oli paljon vaaleita italialaisia, sekä aitoja että blondattuja. Toki italialaiset muuten ovat sosiaalisempia ja kontaktiaottavampia kuin suomalaiset, ja katsovat päin muutenkin kuin flirttaillakseen. Ei sillä, en ole nähnyt ap:ta ja uskon, että jos hän on oikein söpö eloveenatyttö tai muuten harvinaisen kaunis, niin varmaan häntä tuijotetaan Pohjois-Italiassakin, samoin kuin sikäläisiäkin kauniita tyttöjä. Halusin vain sanoa niille vähemmän matkustaneille, että koko Italia ei ole mikään turistimesta, jossa kaikille ulkomaalaisille naisille vihellellään. Ja siellä tosiaan on vaaleita ja erittäin kauniita naisia ihan omasta takaakin.

Olen aivan samaa mieltä kirjoittajan 17 kanssa. Olen itse asunut Italiassa (pohjoisessa) jo useamman vuoden ajan ja mulla on ihan samat kokemukset. Eri asia on sitten maahanmuuttajat, kuten marokkolaiset, jotka saattaa vislailla perään tms., mutta italialaiset miehet käyttäytyvät mielestäni ihan " normaalisti" .Tosin niin kuin 17 totesi, paikalliset ovat sosiaalisempia ja kommentoivat ulkonäköä useammin kuin suomalaiset, mutta se kuuluu mielestäni kulttuuriin. Eli myös kauniit italiattaret saavat huomiota ja kehuja osakseen, ei vain blondit ulkomaalaiset.

Hänellä on italialainen mies ja ajoittain siis viettävät pitkiäkin aikoja Italiassa (asuvat kuitenkin pääsääntöisesti Suomessa).

Ystäväni ei pidä itseään kummoisen näköisenä, minusta hän on taas yksi kauneimpia naisia joita tiedän. Päät kääntyvät usein Suomessakin =)

Mutta tosiaan hän kertoi samantyylisistä kokemuksista, varsin hämmentyneenä.

Olen vaalea, pitkähiuksinen ja pitkä. Silti saan olla täysin rauhassa. Joskus joku saattaa viheltää tms. mutta pakkoko siihen on lähteä mukaan...?



Oltiin Italiassa Riminillä toisen " blondin" kanssa eikä meitä kertaakaan tultu iskemään edes. Musta ap kuvittelee päässään nyt jotain tai sitten olet niin äärimmäisen uhkea ja kaunis, ettei ne voi vaan sua vastustaa ja menettää heti järkensä.

Menkää itse sinne niin huomaatte.

siis jos jotain muuta vaalea ei ole tuijotettu, aptakaan ei ole voitu tuijottaa ja ap siis kuvittelee kaiken.. :)