Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voi että on paha mieli tarhaan menevän lapsen takia.
15.10.2007 |
Taas lähti itkien isän viemänä päiväkotiin. On 3,5-vuotias, ja päiväkodissa kahdestakin syystä. A. Masentunut äiti, lääkäri suositteli vähintään toisen lapsen laittamista päiväkotiin äidin jaksamisen vuoksi. B. kaverit ja sosiaalisuus, masennuksen takia olemme aika lailla olleet omissa oloissa, ja tuon ikäinen jo tarvii kontaktia muihinkin kuin omaan perheeseen. Ihan hyvät ja välttämättömät syyt siis olla päiväkodissa. Pikkusisko (1,5v) on kuitenkin kotona.
Lapsi on 3 päivää viikossa päiväkodissa aamupalasta välipalaan, eli n. 6 tuntia. Joka ilta lapsi sanoo, että päiväkoti pelottaa, mutta on kuitenkin saanut kavereita, ja heistä pitää. Aamuisin lähtee itkien. Iltapäivälläkin joskus itkee, mutta useimmiten on ihan iloinen jo silloin. Minä haen, mies vie. Noin kuukauden on jo käynyt tarhaa.
Mitä voin tehdä? Tänä aamuna lapsi sanoi niin sydäntäsärkevästi, että " minä haluun että joka aamu oon kotona" . Tekisi mieli ottaa lapsi pois päiväkodista, mutta ei sekään olisi mikään hyvä ratkaisu. Kamala syyllisyydentunne. Kerran vein itse lapsen päiväkotiin, ja silloin hän jäi ihan hyvin, mutta miehen kanssa lähtee aina itkien.
Auttakaa!
Kommentit (26)
Varsinkin tuo syyn keksiminen. Olenkin yrittänyt miettiä, että mitä sanon syyksi että miksi täytyy mennä, vaikkei haluaisikaan. Olisiko hyviä ehdotuksia, jonka tuonikäinen ymmärtäisi, eikä tuntisi itseään eriarvoiseksi pikkusisaren kanssa?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on lapsi ollut tarhassa pitkään, mutta edelleenkin käy niin, että jos tulee viikonlopun yhteyteen joku vapaapäivä ja tarharutiineista kuluu esim. 5 päivää, pitää homma " aloittaa alusta" .
Olisko ap:n mahdollista viedä lapsi tarhaan joka päivä, mutta vaikka vähän lyhemmäksi aikaa? Meillä lapsi nyt eskari-ikäinen, mutta edelleenkin pitkät viikonloput sekoittaa kaiken.
Niin ja meidän lapsi myös ollut tosi iltavirkku, vasta kun päiväunet loppu noin 4-vuotiaana (tarhassakin uskoivat vihdoin, ettei tarvi väkisin nukuttaa, koska iltaunet kärsii), alkoi iltaunet aikaistua, klo 9 tai 10. Nyt lapsi menee nukkumaan noin puoli 9, mutta joskus 3-vuotiaana saattoi mennä helposti 11 asti, vaikka lapsen olis laittanu sänkyyn jo 9 aikaan.
ja ihan hyvin toimii. Turha olisi raahata joka päivä, kun ei edes ole mitään syytä.
Jos veisin joka päivä aamuksi, pitäisi hakea jo 12 jälkeen pois jos haluaisi ennen päivälepoaikaa ehtiä hakemaan. Silloin en itse saisi ollenkaan lepoa, eli päivähoidon edut jäisivät yhä pienemmiksi minun kannaltani. Alussa kokeilimme vuoropäiväsysteemiä, eli joka toinen päivä hoitoa, joka toinen kotona. Tämä toimi vielä huonommin kuin nykyinen.
ap
syyllisyydentunteet korostuu ja negatiiviset tulkinnat, joissa poimitaan vain negatiiviset asiat esiin, on enemmän kuin tyypillisiä.
Sinun kannttaisi tarksitaa asiaa esim. päiväkodin henkilökunnalta ja miehesti kannattaisi olla läsnä, koska jos he esim. sanovat, että 15 min päivän alussa lapsi on apea, mutta muuten reipas, sinä luultavasti unohdat sen " reippaan" ja muistat vain sen " apean"
Jos sinä olet masentunut, on erittäin hyvä, että lapsi on välillä hoidossa.
Alue: Aihe vapaa
On todella tärkeää että lapsi näkee muita lapsia ja lisäksi aikuisia, jotka eivät ole masentuneita. En halua syyllistää sinua sairaudestasi tai tuomita, mutta lapselle voi olla todella haitallista olla etupäässä masentuneen vanhemman kanssa. Lapsi alkaa itsekin melko varmasti oireilla!
Reagoit tähän päivähoitoasiaan noin voimakkaasti juuri siksi, koska olet masentunut. On ihan normaalia että kotona hoidettu lapsi aluksi vierastaa hoitoon menoa. Ja jos lapsi tajuaa että äitikin on ihan surkeana niin sitten lapsi luulee että niin tosiaan kuuluu olla, vaikka hoidossa olisi kivaakin.