**Enskat vko 42 (15.10-21.10)**
Uusi viikko ja uudet kujeet:)
Linkki viime viikon pinoon:
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=102&m=11441222&p=2&tm…
Kommentit (26)
Täällä suhtkoh hyvin sujunut viikonloppu takana, ei oo pahemmin edes supistellut...Paitsi että illalla alkoi kävellessä tuntumaan että taitaa olla Veikka laskeutunut taas vähän alemmas. Rakossa ja häpyluussa tuntuu viiltävää kipua kävellessä ja nivusissa on ihme paineen ja pakotuksen tunne. Tänä aamuna on sit selkää jomottanut menkkakipumaisesti, koko ajan semmonen tunne että varmaan kohta lörähtää verta housuun niinku ennen menkkojakin. Nivuset on myös hellänä ja alamahaa painaa...
Minä heräsin tänään tuossa puol 7 aikoihin kun mies tuli töistä kotiin. Eipä siinä sitten enää unen päästä kiinni saanut ja nousin ylös, söin aamupalaa ja käytin koiruuksia ulkona. Nyt jumitan tietokoneen äärellä. Siivota pitäs mutta ulkona sataa ja mies nukkuu niin ei voi mitää äänekästä hommaa aloittaa...
Miehen sisko tulee huomenna lapsineen yökylään. Minä oletin että ne ois tullu jo viimeviikolla mut olin ihan väärässä viikossa menossa, sillä tämä viikko on vasta lapsilla syyslomaa. Toisaalta ihan jees kun tulevat, ,mut inhottaa kun meillä on niin ahdas tämä asunto, että joutuvat olohuoneen sohvalla ja lattialla nukkumaan ja sitten kun lapset vielä pelkää noita koiria ja ovat muutenkin levottomia ja kun eihän meillä ole mitään mielenkiintoista tekemistäkään heille, esim. leluja ja muuta. Jotenkin nyt on vaan semmonen olo että haluais olla miehen kanssa ihan kahdestaan kotona ja rauhassa, vaikka kyseessä ei olekaan kuin yksi yö. Mut jotenkin tässä on nyt tullu niin mukavuuden haluiseksi että haluais vaan olla ja nukkua sillojn kun haluaa ja röhnöttää sohvassa. Mutta kai se on yks päivä maltettava passata vieraita jne.
No mutta tulipa taas yhtä valitusvirttä...
Sanle ja Veikka 35+6 (jes huomenna 36 täynnä, sen puolesta saa Veikkakin ruveta vaikka jo syntymään)
No mutta....kylläpäs ollaan pudottu alas. Kolmannelta sivulta taisin tämän löytää. Mihinkäs kaikki ovat kadonneet. En itsekään niin ahkerasti ole kirjoitellut, mutta jospa nyt vähäsen.
Aamulla kuulin, että kaverini on synnyttänyt tänään ja meillä oli sama laskettu aika!!!!! Huh huh...se voi sitten itselläkin olla jo lähellä....tai sitten mun tuurilla menee yli reilusti ;)
Olo on muuten ihan hyvä, mutta alkaa jo tuskastuttaa tuo nukkuminen kyljellään kun paikat alkaa särkeä ja heräämään joutuu monen monta kertaa. Alavatsa ja häpyluun alue on kipeä kun vauvelin pää on jo siellä aika alhaalla. Torstaina taas olisi neuvolakäynti. Menee jo ihan rutiinilla ;)
Mulle on iskenyt hirveä leipomisinnostus....kummallista, sillä en ole yleensä koko leipomaan. Joskus harvoin jotakin teen huvikseni ja nyt olen tässä parin viikon sisällä tehnyt vaikka mitä. Ehkä se tämä kotona oleminen saa sitten touhuamaan kaikenlaista. Hyvähän se vaan on, että pakkanen on täynnä tavaraa kun tulee vauvan kanssa kotiin.
En muista ollenkaan mistä täällä on puhuttu viime aikoina, mutta toisen kerran sitten. Mukavaa viikkoa kaikille enskatyypeille!!!
Dragondream 37+6
Tervehdys kaikki enskat tällekin viikolle....enpäs jaksanut ihan joka päivä käydä kirjottelemassa viime viikolla...ja viikonloppuna sitten innostuin ihan menemään mukaan tohon Facebookiin ja siellä luomaan oman profiilin ja kaikkea jännää :D Ootteko teistä kukaan mukana tai onko kellään profiilia Facebookissa? ;) (www.facebook.com)...noh, enivei...Harmaa päivä taas....ja pläh-olokin..ei oikein mikään huvittas ja ahistaa kaikki. (valivali näin heti alkuun) :)
mulla meinaa olla semmonen levoton olo..ei kauheesti oo nyt supistellu, mutta illalla on levoton olo..jalkoja jotenki särkee ja kaikki ahistaa ja mietityttää koko ajan, että mitähän jos tästä ihan kohta joutuu lähtemään ja mulla ei oo ees mitään vielä oikein valmiina. :P Ja mies on monet päivät poissa ja oon yksin pojan kanssa.
Oon ihmetelly muutaman yönä sitä, että miten minä oon voinu ihan suorilta nukkua aamuun saakka ilman yöpissaamisia...heh...nyt on varmaan jo viikko mennyt ettei oo tarvinnu öisin käydä pissalla ;) ennen nukkumaanmenoa käyn ja sitten aamulla ;)....noh, hyvähän se niin koska muuten on jotenki hankala saada hyvää asentoa öisin, joka paikkaa kolottaa. :P
Tänään pitääkin pestä sitten vauvan vaatteita ainakin ja miettiä vähän, että mitä sitä ottaa synnärille mukaan. Aika kuluu äkkiä...hui...mutta tunne on että sais se jo masuasukki tullakin ulos. :D
Mitäs muuta...viikonloppu on takana ja meni ihan ok, kotona vaan oleskellessa...eipä kyllä tullut tehtyä mitään...vähän siivoilin ja ruokaa tein ja miehen pojalle piti pitää TAAS jälleen kerran puhuttelu perjantaina...oli nimittäin lyönyt torstaina jotakin 11-vuotiasta poikaa huuleen niin että huuli oli haljennut :O....että tämmöstä täällä...en tiiä miten minä saan tuohon poikaan järkeä päähän, että sitä väkivaltaa ei käytetä koulussa...mutta melko rohkeasti oli tehny, jos ite on vaan 6-vuotias (tai no pian 7), mutta että lyö 4 vuotta vanhempaa poikaa turpaan...hui :O Vielä se kostautuu takaisin sillekin kun joku vanhempi poika antaa takas....toivottavasti tilanne rauhottus hänenkin osaltaan, koska mulla tuntuu ettei energia nyt riitä " kouluttamaan" noinkin isoa poikaa jo...tai jotenkin ei mun sana vaan siihen päde yhtään :(
Anteeksi omanapaisuus tällä kertaa...;) Oikein hyvää tiistaita kaikille enskoille :)
Malaika + vauveli 36+2 taitaa olla nyt jos en ihan oo laskuissa väärässä....
[color=fuchsia]Pakko tulla kirjoittamaan edes jonkinlainen omanapainen viesti kun ei tästä kirjoittamisesta ole taaskaan tullut viikkokausiin mitään *nolo* No, ehkä mä sitten mammalomalla innostun :D[/color]
[color=blue]Hengissä siis ollaan ja kaikki on hyvin. Tänään rv 20+4 ja huomenna kauan odotettu rakenneultra. Me ollaan täällä pähkäilty että kysyttäiskö sukupuolta jos näkevät sen, mutta enpä tiedä vielä. Pääasia olisi että kaikki olisi vauvalla hyvin.[/color]
[color=fuchsia]Viime perjantaina kävin neuvolassa kun oli tasan puoliväli ja tässä kuulumiset:
RR 118/76
HB 133
SF-mitta 20,5
Syke 152
Liikkeet ++
Painonmuutos +300g
Pissa puhdas[/color]
[color=blue]Eli kaikki hyvin ainakin käsittääkseni :) Syke on ollut joka kerta tuon samaisen 152, tasainen tapaus sanoi terkkari :) Painoa mulle ei oo koko aikana tullut vielä yhtään aloituspainoon nähden vaan päinvastoin se on vähän pudonnut. Tämä oli siis eka kerta kun oli noussut mutta ei vielä edes lähtöpainoon asti. Tosin mulla on painoa niin paljon että lääkärikin sanoi ettei haittaa vaikka ei tulisi painoa yhtään lisää, kun syön terveellisesti. Silloinhan se paino lähtee muualta vaikka vauva kasvaakin.[/color]
[color=fuchsia]Enpä osaa nyt oikein kommentoida mitään kellekään kun aika pihalla olen, vaikka olen kyllä käynyt päivittäin kurkkimassa pinoja. Koitan aktivoitua taas tässä :)[/color]
[color=blue]Vilkutuksia kaikille! :) Suppareita loppupääläisille.[/color]
[color=fuchsia]T. Juli & Jumpula rv 20+4[/color]
Viikko taas puolivälissä.. Aika vaan menee vauhdilla eteenpäin!
Julilla on puoliväli ylitettynä, onnea! :) Tulehan kertomaan, vilauttiko masuasukki rakenneultrassa!
Mitäköhän muuta piti kommentoida. Höh, en muista :( Ainakin dragon, malaika, sanle ja butterfly oli käyneet kirjoittelemassa, vilkutuksia!!
Itsellä tulee huomenna rv 30 täyteen, en vaan voi tajuta miten nopsaan tämä aika menee...
Painoa on tullut varmaan jo 15 kiloa, ahdistaa ajatella jo seuraavaa neuvolakäyntiä. No oma vika osittain, on noi herkut sujahtanu suuhun aika huimaa kyytiä, vaikka liikunta on tyssänny kuin seinään. Pitäs varmaan teipata suukapula tuohon naamaan kiinni, etten söisi koko ajan :)
Muuten olo on suht ok, välillä vaihtelee kipujen ja nukkumisen kanssa. Päasiassa olo on hyvä. Ja piiperö on vauhdikas yhä vaan, hyvä niin :)
Ja äitiyspakkaus tuli, se on kyllä kiva! Värit on mukavat vaatteissa, aika neutraalit.
Mukavaa odotusta kaikille enska-kamuille!
Gaijis ja piiperö 29+6
Täällä superlaiska kirjoittelija ilmoittautuu... vielä yhtenä kappaleena kuitenkin! Käyn kyllä lueskelemassa melkein päivittäin kuulumiset, mutta mikähän siinä on, että millään ei saa itsestään irti paria riviä laittaa tekstiä?!
Jee täällä on joku muukin joka on koukussa facebookiin - hei vaan Malaika! Siellä on vaikka mitä mielenkiintoista kun selaa ihmisten sivuja!
Dragondreamkin on jo ylittänyt sitten tuon maagisen 38 viikkoa, onnittelut! Nyt jokainen päivä on mahdollinen vauvan syntymäpäivä, jännää! Itsestä on hurjaa ajatella, että laskettu aika on ENSI viikolla. Kun sitä on kuitenkin odotettu viimeiset 8 kuukautta, tai itse asiassa jo melkein kolme vuotta...
Kirjoittelin joskus aiemmin siitä meidän kissasta. Jouduttiin sitten tekemään vaikea päätös ja luopumaan siitä. Pahimmasta surusta olen jo päässyt yli, mutta ikävä on tosi kova ja tuntuu että kaikki muistuttaa siitä, että se ei ole enää läsnä. Vaikka tiedänkin, että päätös oli oikea, eikä sen enää ollut hyvä olla meidän kanssa. Tämän viimeisen viikon onkin tunnelmat olleet aika kahtiajakautuneet: toisaalta tulevan odotusta, mutta toisaalta surua menetetystä. Pari unetonta yötä ja tehokkaita suppareita sain myös aikaan tällä stressilläni, ja sitten tietysti stressasin siitä, miten vauva reagoi mun suruun. Selvästi huomasi, että se oli muutaman päivän ajan rauhallisempi, mutta nyt taas sama mahdoton päivittäinen jumppa jatkuu.
Hyvää vointia ja heilutuksia kaikille!
Bianco + bee 39+1
Jopas tuli nyt pitkä kirjoittelutauko! Ihmeellistä, että aika tuntuu menevän näin nopsaan äippälomallakin. No, voihan se olla, että viimeiset viikot on sitten yhtä odottelun tuskaa :)
Malaika: kiva, että oli hyvät neuvolakuulumiset! Jokos vaunut tuli? Ja tsempitystä vielä miehen pojan " kasvatukseen" , taitaa ollakin melkoinen vilpertti?
Sanle: voih, siellä taas suppareita... no, mut jospa Veikka vähän aikaa malttais vielä, vaikka johan noita viikkoja alkaa olla ihan hyvä määrä kasassa. Mie tein myös talvitakki-inventaariota vaatekaapeilla ja totesin kyllä, ettei mahdu päälle yksikään... Onneksi sain jo aiemmin
tädiltäni yhen takin, hän kun on vähän suurempikokoinen, niin hyvin mahtuu päälle. Sit yhdestä syystakista sen verran siirsin nappeja, että sekin mahtuu päälle. Älähän rasita itteesi passaamalla liikaa vieraita, eiköhän he ymmärrä, ettet enää jaksa?
Butterfly: ekoja potkuja siellä tuntunut, onnea! On se vaan ihana tunne, kun ne kunnolla alkaa tuntea. Nyt tässä vaiheessanjo tuntuukin aikamoisen kovina välillä nuo potkut, tuntuu ihan, että tulee vatsanahasta läpi. Toivottavasti siun päänsärky helpottaa.
Gaiole: kiitos " pohdiskelutsempeistä" :) Oli ihan hyvä tutustumiskäynti synnärille, kannatti kyllä käydä. Jaksuja siulle töihin ja tosiaan haet saikkua, jos vähänkin tuntuu ylivoimaiselta. Aina niitä töitä tehdä ehtii, siun ja piiperön hyvinvointi on tärkeintä.
Dragondream: kuulostaa tutulta nuo katkonaiset yöunet, niistä täälläkin kärsitään. Samoin kaikenlaisista puutumisista ja jomotuksista... No, siullahan lähestyy tuo synnytys kovaa vauhtia jo, jaksuja! Mitäs siun sairaalakassi muuten sisältää, jos saan udella?
Juli: Moikkaukset sinne, kiva kun tulit ilmoittautumaan :) Käyhän sit rakenneultrakuulumiset kertomassa. Puolivälin onnittelut muuten sinne myös!
Bianco: siullahan on hyvät viikot kasassa jo, jaksuja vaan viime päiviin ja tsemppiä tulevaan koitokseen! Ja pahoittelut, että jouduit luopumaan rakkaasta lemmikistäsi: kyllähän se pahalta tuntuu, vaikka siihen on valmistautunutkin.
Tuli muuten tässä mieleen, että missäs kaikki enskattaret, joilla odotus on alkupuolella, luuraavat??? Tulkaahan tekin kirjoittelemaan, muuten taitaa tyrehtyä täällä keskustelut, kun alkaa monella jo olla viimeiset viikot meneillään!
(.) Synnärillä käytiin siis viime viikolla tutustumassa: oli tosi antoisa käynti, vaikkakin aika tiivis 2,5 tunnin pakettihan se oli. No, neuvolassa saa kysellä ja keskustella sit lisää mieltä askarruttavista asioista. Itsellä jotenkin mieli rauhoittui synnytyksen suhteen, kun sai nyt tietoa asioista. Miehellä tais synnytys nyt vasta oikein kunnolla
noustakin ajatuksiin: sanoi, että alkoi NYT jännittää. Mukaan synnytykseen on kuitenkin tulossa. Olo on kohtalaisen ok, kyllähän tässä kaikenlaisia jomotuksia on vähän joka puolella ja masu painaa ja yöt on tosi katkonaisia, mutta jotenkin niihin alkaa " tottua" . Ja pakko vaan yrittää ajatella, että ei ole enää kovin pitkä aika niistä kärsiä. Mitään kovin ihmeellistä ei enää jaksa tehdä: aika menee lähinnä kotona puuhastellessa ja välillä toki pitää käydä ystäviä ja sukulaisia
moikkaamassa. Mut olen kyllä tyytyväinen, etten jättänyt suurempia tarvikehankintoja äitiyslomalle: en enää jaksais kierrellä ja vertailla!
Dajm + Pätkis 34+6
Sanle: Mites yökyläilyt suju?
Drangondream: Sillonhan sitä pitää leipoa kun siihen on innostus:) Mitäs kaikkea olet väsäillyt? Leipominen on kyllä hauskaa ajanvietettä, kun ne leivonnaiset söis vaan joku muu ku minä;)
Malaika: Mä en ole koskaan face bookista kuullutkaan. Täytyy tsekata:)
Juli: Kiva kuulla sinusta ja iloisista neuvolakuulumisista! Tulehan pian ultrakuulumisiakin kertoilemaan:)
Gaiole: Täällä kans herkut maistuis, vaikka jossain vaiheessa ei makeeta tehnyt ollenkaan mieli. Mulle tulee varmaan tällä menolla se raskausajan diabetes... iik
Bianco: Jaksuja sinne suruun! *HALAUS*
Dajm: Oon kans miettiny tota et tänne tarvii koht lisää porukkaa ettei keskustelut ihan kuivu kasaan. Ois tosi sääli, kun tää on niin mukava paikka rupatella:)
ON: Tänään oli sitten se rakenneultra. Molemmat oli ihan kunnossa (kai?!?). Siis A vauvalta saatiin kaikki rakenteet katottua ihan kunnolla ja ne oli ok, mut B vauvan eessä oli mun napa niin vähän sumens näkökenttää. Eli siis nyt joudun (pääsen) kahden viikon päästä uuteen ultraan ja siellä katotaan sitten B:nkin rakenteet. Ilmeisesti meille nyt sitten kaksi poikaa tulee tai siltä ne lääkärin mielestä näytti. Tuntuu tosi hassulta, ku oon aina aatellu et saisin tyttökaksoset. Täytyy nyt uudelleen orientoitua sit poikien äipäks:) Piti käydä tänään heti kattelee vaaleansinisiä vaatteitakin, kun tuli jotenkin konkreettisemmaks et onkin poitsui tulossa.
Nyt täytyy mennä tekemään ruokaa... Suppareita niitä tarvitseville!
-Butterfly- rv 18+4
Lopulta siinä kävi niin ettei saatukaan yövieraita. Miehen siskon tyttö oli sairastunut ja olivat joutuneet alkuloman olemaan kotona. Tänään sit kävivät vain pikaisesti kääntymässä kahvilla ja jatkoivat edemmäs toisten sukulaisten luo. Mut mulla oli oikeesti mennä hermot jo sen pari tuntisen vierailun aikana. Heidän pojallaan on cp-vamma ja hän on nyt 7-vuotias. Hän on nyt oppinut sen tavan että jos ihmiset ei kuuntele häntä niin tämä lyödä muksauttaa sinne minne sattuu osumaan. Hänen puhettaan kun on aika vaikea ymmärtää ja liikkumaan hän ei pääse kunnolla, vaan kävelee polvillaan. Muutenkin kaipaa tosi paljon huomiota. Esim. kun lukee jotain niin koko ajan pitäs olla vieressä kattomassa kaikki kuvat. Muuten alkaa huuto että " kato kokoajan" . Lisäksi tutkii kaikki kaapit ja laatikot mitkä auki saa ja levittää tavarat. Ja sit tämä tyttö purki koko sohvan pehmusteet yhdeksi kasaksi lattialle ja pomppi ja hyppi niiden päällä. Äitinsä vaan totesi että no saa jos eno ja minä ei kielletä...Joo no ei oo mun tehtävä toisten lapsia komentaa vaikka kuinka tekis mieli.
Ja toinen asia mikä rupesi suuresti nostattamaan vetutuskäyrää oli puhe ristiäisistä. Miehen sisko saneli suurinpiirtein millon hänellä on mahdollisuus pitää vapaata että sillon voi ristiäiset pitää...No just joo... Mulle on tärkeetä että siellä on paikalla kummit ja isovanhemmat, muille ihan sama. Ja jos meille sattuu paremmin sopimaan joku muu ajankohta, niin ei todella mietitä pääseekö hän paikalle. Oishan se kiva että miehen sisarukset pääsis, mutta etusijalle laitetaan kyllä se että kummit pääsee ja kun pienellä paikkakunnalla asutaan, niin eniten vaikuttaa se että miten jokin ajankohta kylän ainokaiselle papille passaa.
Supparitilanne on hieman rauhoittunut. Yöt oon saanu nukuttua oikein hyvin, paria vessareissua lukuunottamatta. Lonkkia vaan hieman pakottaa kun joutuu kyljellään nukkumaan. Ja jalkoja ei pysty nostelemaan paljon yhtään, esim. housuja jalkaan laittaessa. heti alkaa älytön vihlonta nivusissa... no jospa tätä ei montaa viikkoa enää kestäis...
Mut nyt taidan painua nukkumaan, mieskin tuossa jo koisaa.
Sanle ja Veikka 36+1
Pitihän sitä vielä näin illan päätteeksi tänen tulla kurkistelemaan....ja kirjottelemaan, jos nyt tässä nämä sormet jotenkin pelittäis...kun meinaa taas olla ihan puuduksissa koko ajan...:(
Butterfly: kiva, et rakenneultrassa mennyt hyvin ja että ainakin toisen kohdalta näittekin jo että kaikki ok ja on varmasti toinenkin ok :D Ja ihanaa jos ekat potkutkin jo olet tuntenut..hehe..sulla tulee varmaan olemaan melkoset potkut ku kaks on masussa möyrimässä ;) Tsekkaahan se facebook...se on ihan tosi kiva paikka ;)
Gaiole: vilkutuksia takas!! Kyllä se aika menee tosi nopeesti...vastahan se sinäkin liityit tänne meidän seuraan kirjottelemaan ja juttelemaan...ja nyt oot jo noin pitkällä :D
Bianco: haa...joo...niin sitä vaan johonkin aina jää koukkuun...;) Liityhän mun kaveriks siellä? ;) Mut sieltä ei taida löytyy kun nimellä vaan aina joku henkilö? Vai löytyykö jollain lempinimellä? :) Pahoittelut sun kissasta!! Tsemppiä suruun ja kaikkeen!!
Dajm: Joo, vaunut on tulleet...mutta ei tulleet kotiovelle jostain syystä :( Tänään niitä just metsästin, että missähän viipyy kun dhl ei oo tuonut vielä ja ne sitten sanoikin suomen dhl:llä, että se on lähetetty jonain tavallisena postipakettina, joten menee postin kautta....ja postissa sanoivat, että mun pitää mennä ite hakemaan se tai sitten maksaa jos haluan että kuljettavat kotiin :P Noh, nyt ei sitten ollu miestä kotona enkä saanu ketään avuksi hakemaan ja olis niin tehny mieli hakea jo tänään ;) Saas nähdä tuleeko mies huomenna vai ylihuomenna kotiin, että josko sitte voitas yhessä hakea vaunut...tänään kävin ostaan patjan pinnasänkyyn :) Ei vaan meinannu kokoa löytyä kun tuo pinnasänky on jo kuulemma vanhaa mallia ;) ...noh..onhan se jo melkeen 10 vuotta vanhakin ;) Kiitos tsempityksistä pojan suhteen...poika tosiaan vaikuttaa olevan melko vilpertti...saa nähä rauhottuuko kun ens viikko on syyslomaa ja on vaan kotona...eipähän ainakaan koulusta tule valituksia ;)
sanle: oijoi...sulla on ollu vauhdikkaita vierailijoita...oli varmaan hyväkin etteivät yökylään tulleet...ties vaikka supparitkin olis vaan pahentuneet :(...Mulla on muuten samanlaista vihlontaa aina kun yrittää jalkoja nostaa tai laittaa just esim. housuja jalkaan...alkaa jo tympäseen ja sitte just tämä sormien puutuminen ja käsien, kun ei voi edes hammasharjaa tai kynää pitää kovin kauaa kädessä kun paikat puutuu...:(
Mitäs muuta...tais olla jo ihan " oikeitakin" suppareita nyt tässä illalla, kun selkää niin jomotti ja kuumotti ja alavatsaa jomotti kuukautisten lailla...nyt on vähän jo laantunut, mutta tuossa tunti pari sitten oli melko kipeät...:P Eilen oli ihan kauhee olo illalla...alko vaan jostain syystä pelottaan ja oli niin yksinäistä...sitte alko tunteet myllertään ja itkettään ja soitin miehelle mutta sekin vaan kylmästi sano, että ei halua puhua mun kanssa kun oon tämmösessä tilassa ja että ei soittaa hänelle ja bla bla...oli vissiin huono hetki just. Sitte se kuitenkin soitti tuntia myöhemmin ja pyys anteeks sanojansa...mutta oli siinä melko inhottava olo ja pelotti kauheesti...:P Eipä sitte tullu nukuttuakaan kovin hyvin viime yötä...nyt taidankin yrittää jo aikaisemmin mennä nukkumaan. Ei ne nuo miehet aina ymmärrä meidän tunnemyllerryksiä näköjään...ei ainakaan mun mies...:D
Mutta, nyt painun katsomaan Jerichon loppua ja sitten painun pehkuihin...:) Oikein hyviä öitä kaikki enskat!!!
Malaika+vaavi 36+3 :)
Neuvolassa taas kävin näyttäytymässä ja kaikki oli ihan kunnossa. Potkut on enää sellaista vellomista, mutta selvästi tuntuvat kuitenkin. Tällä kertaa painoakin oli tullut vain 700g, joten ihan tyytyväinen olen. On tässä vähän herkuteltukin niin vähän jännitti et kuinka paljon sitä on tullut.
Bianco: Sullehan voi jo toivotella suppareita!!! Tosiaan tuntuu aika kummalta, että laskettu aika on jo ihan ovella kun sitä on jo niin kauan odotettu. Kaveri tosiaan sai vauvansa jo edellispäivänä, joten tässä voi itselläkin olla lähtö koska tahansa. Sama la meillä kumminkin oli. Mies jo " tilasi" vauvalta synnytyksen viikonlopuksi ;) Niin ja kyllä nuo lemmikit ovat vaan niin rakkaita, että sydän särkee, mutta koetahan jaksaa ikävän kanssa olla.
Dajm75: Mun sairaalakassissa ei paljoa tavaraa ole. Ajattelin, että on hyvä varmaan käyttää niitä sairaalan yöpaitoja ym, mutta otin kuitenkin yhdet collegehousut ja paidan jos kuitenkin tekee mieli käyttää. Sitten on ihan perus hygieniavälineet (hammastahna, shampoo, huulirasva jne) Liivinsuojuksia otin myös. En tiedä saako niitä sieltä, mut on sit mukana ainaki. Kirjan ja ristikkolehden pakkasin ja ehkäpä vielä laitan sinne jotain cd levyjä. Kotiintulovaatteita en pakannut kuin alusvaatteet. Saa kelvata ne samat joilla sairaalaan menee. Vauvan vaatteet voikin mies tuoda sitten myöhemmin.
Ai niin...ja hedelmiä ja pari suklaapatukkaa otan mukaan. Jos kuitenkin kestää kauan ja nälkä yllättää niin on jotain mukana.
Mä oon kanssa hankkinut kaikki tavarat jo onneksi ajoissa valmiiksi. En välttämättä minäkään enää jaksaisi tuolla kierrellä ja katsella. Vauvan vaatteet on pesty jo aikoja sitten ja hyvä niin. Pelkästään ruokakaupassa käynti on välillä aikamoista taapertamista.
Butterfly86: Kaikenlaista oon kyllä saanut aikaan. Leipää monen eri laatuista, suklaaneliöitä, pätkiskakun, pullaa jne....tosi ihmeellistä multa!!! Tokihan niitä aina sitten heti tulee maisteltua kun ovat tuoreita, mutta olen koettanut heti kohta laittaa kaikki pakkaseen ettei tule syötyä samantien ;)
Sanle: Ehkä oli hyväkin etteivät vieraat voineetkaan jäädä yökylään jos tuollaista menoa on. En itsekään oikein viitsisi vieraiden lapsille mitään sanoa. Kyllä se pitäisi vanhempien tehtävä olla. Ristiäiset todellakin pitää miettiä niin kuin itselle sopii tai papille...kyllähän niiltä sukulaisilta muuten aina toiveita tulis vaikka kuinka ja paljon. Koeta kestää...kyllä sitä suvussa riittää ihmettelemistä!
Jospa nyt menis kahvia keittämään kun aamulla jäi väliin...mukavaa loppuviikkoa kaikille!!!
Dragondream 38+1
Mulla paukahti tänään puoliväli rikki eli 20+0 on lasissa! Tänään oli kans rakenneultra heti aamusta, siellä oli kaikki hyvin! Mitat oli 47.5, 146.1 ja 31.4(mitä ne nyt sitten tarkoittaakaan???) ja painoa oli arviolta 337g. Kuulemma vastaa täysin viikkoja. Ja mikä jännittävintä, pikku tulokas näyttäisi olevan poika! Satavarmasti ei ultraaja osannut sanoa, mutta kyllä siellä jalkojen välissä munkin mielestä jotakin näytti olevan. Parempi tietty näin päin pieni epävarmuus, kun että ostelis valmiiks jotain prinsessamekkoja ja sitten tuliskin poika. Aika hassua, mulla oli taas aika varma tyttötunne. Olin nähnyt uniakin että tyttö ois tulossa! Noh, tärkeintä kai oli että kaikki on hyvin. Sen kunniaksi kävin ostaa Lindexistä ihanan ruskean Bamse-flanellipuvun vauvalle.
Butterfly ainakin oli kans käyny rakenneultrassa justiinsa. Toivottavasti sielläkin ois kaikki hyvin!
Liikkeet on tuntunut nyt pari viikkoa tosi selvästi. Koko ajan tuntuu olevan melkoinen myllerrys mahassa. Varsinkin ruuan jälkeen tuntuu pikkukaveri oikein innostuvan!
Mäkin liityn tänään pätkiskakun tekijöiden kerhoon, täytyy tossa iltapäivällä semmoinen pyöräyttää! Huomenna on tulossa appivanhemmat kylään. Tuleekohan siitä liian makeeta jos tekee valkosuklaakuorrutuksen? Appivanhemmat ei kauheesti makean perään ole, ovat perinteisiä pullaihmisiä enempi, eikä anopin tekemässä pullassa tunnu olevan yhtään sokeria:(
Ainiin, piti vielä valittaa semmoisesta asiasta että vähän on tyhmää kun sieltä ultrasta ei saanu yhtään kuvaa mukaan! Meillä on nyt vaan kaksi tosi suttuista nt-ultrakuvaa. Täällä Tampereella ei kuulema anneta kun yhestä ultrasta kuvia mukaan.
Kaunista päivänjatkoa kaikille!
cotine rv 20+0
Apua, menin tilaamaan vaunupaketin netistä!! Terveyskauppa.fi:stä.. ihan hetken mielijohteesta kun oli tämän vuoden poistoja todella kohtuulliseen hintaan, no anoppi on luvannu kustantaa ne ja saa 21päivää testailla. Takuukin alkaa vauvan syntymästä, hui hai!
Meillä meni auto rikki viime viikolla, joku hammasratas rikkoi jakohihnan ja sitämyötenaava puoli konetta. Eilen saatiin kohtuu hintaan ruttutorilta (autovahinkokekus) 23tkm ajettu vastaava. Olo on " tonni sinne tonni tänne" luokkaa. Uudet kitkatkin pitäis hankkia.
Tänään on rakenneultra ja kovasti jännittää!
Anabela 19+3
Onpa paljon ultrassa kävijöitä! Hienoa butterfly ja cotine, että vauvoilla oli rakenteet kunnossa. Paljon poikia tulossa! Cotinelle onnittelut puolivälin saavuttamisesta!
Anabela oli menossa ultraan, tsemppiä sinne!
Biancolle pahoittelut kissan takia :( On aina kamalaa luopua lemmikistä.. Mutta ajan kanssa suru väistyy ja muuttuu kauniiksi muistoiksi. Suppareita sinne, oletkohan seuraavana oma nyytti kainalossa?
Dajm oli käynyt tutustumassa synnärillä. Varmasti helpottaa omia ajatuksia, kun saa lisätietoa ja näkee paikkoja jo etukäteen. Saa mieskin sulatella ajatuksiaan ennen h-hetkeä :)
Sanle: hyvä, että supparit ovat rauhoittuneet! Ja tosiaan taisi olla hyvä homma, että vieraat eivät jääneet yöksi. Ristiäiset järkkäätte ihan oman aikataulunne mukaan! Jos jokaisen kalenteria alkaa tarkistaa, niin jää pian lapsi kastamatta :)
Malaika: täällä kansa yksi facebookkiin koukkuun jäänyt :) Siellä aika kuluu, kun rupeaa tekemään kaikkia testejä ja seikkailee vaan. Ei vaan työajalla ehdi eikä kykene sitä kyttäämään (harmi..) Tsemppiä tunnemyllärryksissä! Itsellä on tullut kamala läheisyydenkaipuu nyt viime aikoina. Olen aina viihtynyt paljon omissa oloissanikin, eikä olla miehen kanssa mitenkään ¿siiamilaisia¿. Mutta nyt haluisin nyhjätä kyljessä koko ajan, ja en haluaisi jäädä esim. yksin kotiin yöksi, jos miehellä on pelireissuja tms. Ihan outoa..
Dragonilla alkaa kanssa olla pian h-hetki käsillä :) Suppareita myös sinne!
Omaa napaa.. Huomenna neuvola, ihan kiva juttu. Pitää tulla sitten kertoilemaan kuulumisia. Tänään tasan rv 30 täynnä, jiihaa! :D Nyt alkaa se viimeinen kymppi¿ Tein eilen tunnin kävelylenkin, erittäin rauhaisan sellaisen, ja se otti vähän liikaa tuonne liitoksiin. Viime yö meni sitten ähistessä, kun ei mikään asento ollut hyvä. Jatkossa pitää tehdä lyhyempiä lenkkejä.
Gaijis ja piiperö 30+0
Minunkin piti ottaa osaa Biancon menetykseen mutta unohdin! Noi on niin kamalia juttuja. Miksei lemmikit voi elää yhtä kauan kun me ihmisetkin? Mä ostin meidän koirulille kaupungilta uuden vinkulelun tuliaisiksi ja nyt täällä on ollut siitä asti kauhea meteli ;) Tuo on kyllä mainio tapaus tuo meidän haukku. Toivottavasti tulee hyvin juttuun vauvan kanssa!
Gaiolelle onnittelut kans tasaviikoista!
Anabela: Kerros kaikki ultrakuulumiset heti! Mäkin oon kattonu noita Tervekaupan vaunupaketteja, varsinkin kun siihen tulis tota muuta sälää mukaan, jota tarttis. Me ollaan kyllä liikkeessä kateltu niitä Gessleinin vaunuja, mutta hyvät ne ois varmaan nuokin. Noi on vähän korkeempaa mallia että tiedä sitten miten menis koiran kaa tuolla hiekkateillä.
Nyt leipomispuuhiin!
cotine taas 20+0
niinhän siinä sitten kävi että näin kauan meni ennen kuin sain aikaseks kirjoittaa synnytyksestä. on se vauva-arki vaan saanut tän äiskän pyörteisiinsä niin että koneella ei juuri tullut istuttua. mutta tässä tarinaa pk:n matkasta maailmaan.
sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 1.10. (rv 38+1)heräsin pissahätään. unenpöpperössä katsoin kelloa, 1.45, ja laahustin vessaan. vessanovella tunsin kuinka jotain lorahti housuihin, hapuilin valon päälle ja huomasin housuissa jotain vaaleanpunertavaa nestettä. innostuin että ihanaa limatulppa taitaa alkaa irtoilemaan! mutta siinä pöntöllä istuessani alkoikin lorista enemmänkin. siinä sitten ihmettelin itsekseni että voiko tää olla totta, että tää on lapsivettä ja että synnytys on alkamassa käynnistymään. eipä nukuttanut enää yhtään. siitä sitten menin olkkariin ja sohvalle odottelemaan josko alkaisi supistelemaan. samalla kuulostelin vauvan liikkeitä. siinä odotellessani huomasin että kello olikin ollut 3.45 eikä 1.45, en ollut moneen viikkoon nukkunut niin hyvin ja sikeästi ja ennenkaikkea noin pitkään yhtäjaksoisesti. supistuksia alkoi sitten harvakseltaan tulemaan, 15-20min välein, mutta ne eivät olleet kipeitä eikä ne kestänyt kuin vähän aikaa, joten edelleen odottelin homman alkamista. miehen annoin vielä nukkua, vaikka vähän jo kutkutti mennä herättelemään. kuuden maissa sitten en enää malttanut valvoa yksin. mies ei voinut uskoa todeksi kun sanoin että näyttää siltä että vauva haluaa tulla maailmaan tänään.
aamupäivä meni sitten kotitöitä tehden, sairaalakassia vielä pakkailen, kävelyllä käyden, torkkuen ja odotellen. miehelle sanoin jo aamusta että jos supistukset ei ala tai tule muuten aikaisemmin tarvetta lähteä sairaalaan, niin lähdetään puolen päivän aikoihin sitten näytille synnytysvastaanottoon. aamullahan mulla oli vielä edes jotain supistuksia mutta kun lähdettiin kävelylle yhdeksän aikoihin niin siihen ne sitten lopahti kokonaan, joka oli tosi ärsyttävää! kahdeltatoista sitten startattiin pihasta kohti sairaalaa. ja pihassa tuli ensimmäinen supistus pitkästä aikaa. sairaalaan päästyämme niitä oli tullut jo kolme puolen tunnin sisällä. ei kuitenkaan edelleenkään kipeinä.
synnytysvastaanotossa sitten menin käyrälle ja siihen piirtyi edelleen supistuksia 7-10min välein. sovittiin kuitenkin että menen lääkärille koska vedenmenosta oli jo aikaa ja supistuksia ei juuri ollut. yhden jäljestä pääsin sitten lääkärin vastaanotolle, silloin supisti 5-7min välein. lääkäri ultrasi ja teki painoarvion vauvasta, 3kg, mutta sanoi että vauvan pää oli jo todella alhaalla ja siksi mitat eivät olleet täysin luotettavia. kohdunsuuntilanne oli 1,5cm kanavaa ja 2,5cm auki. koska mua oli nyt supistanut tunnin verran säännöllisesti, sovittiin että jäädään vielä seurailemaan josko synnytys lähtisi tästä itsekseen käyntiin eikä tarvittaisi muuta suunnitelmaa. heti lääkärin luota tultuani tuli ensimmäinen kipeä supistus. sanoin silti miehelle että lähdetään vähän kävelemään odotellessa, ajattelin että sisätutkimus sai aikaan muutaman napakamman supistuksen. no eipä me kauaa sitten sillä reissulla oltukaan, supisti 3min välein ja kipeästi. palattiin vastaanottoon, mä menin kokeileen suihkua ja mies lähti siirtään autoa. suihkussa olinkin puolisen tuntia, kuuma vesi helpotti oloa ihanasti, ei olisi tehnyt mieli tulla pois ollenkaan, ajattelin että vielä yksi ja vielä yksi supistus ennen kun rupeen pukeen. no pakko sieltä oli tulla pois, ja käyrälle menin taas. supistukset alkoi tuntumaan jo mukavasti, sängynlaitaa piti puristaa välillä. sanoin että voisin jo haluta jotain lievitystä kipuun. kohdunsuu oli edennyt tässä puolessatoista tunnissa neljään senttiin, joten aloimme tekemään lähtöä synnärin puolelle.
saliin saavutiin 15.10 ja heti alettiin puuhaamaan mulle puudutusta. kätilö kysyi onko toiveita, ei ollut, kaikki kävi. ehdotti alkuun pcp:tä koska lääkäri oli juuri silloin paikalla ja se on muutenkin nopea laittaa. tarkoitus oli että sen jälkeen aletaan sitten puuhaamaan epiduraalia. tuntui että supistus supistukselta aloin olemaan kipeämpi ja tippaa laitettaessa ja muita alkuvalmisteluja tehtäessä sain ilokaasun avuksi, ei auttanut mua. tuli vaan tosi hölmö ja humalainen olo mutta kipu jäi. onneksi ei kuitenkaan mennyt kauaa, klo 15.40 sain sen kohdunkaulanpuudutteen joka oli tosi hyvä, alkoi välittömästi auttaan.
seuraava puolisen tuntia menikin kivuttomasti. juteltiin miehen kanssa, että eipä vielä eilen uskallettu toivoakkaan että päästäis vauvaa hakemaan. neljän jäljestä sitten alkoi pikkuhiljaa kivut palaamaan, mutta ei samanlaisina supistuskipuina alamahassa kuin tähän asti vaan inhottavalta paineentunteelta peräsuolessa. aluksi se tuntui vaan inhottavalta mutta hyvin pian se alkoi voimistumaan ja olemaan sietämätöntä. kohdunsuu tutkittiin ja olinkin jo 8cm auki, eli se siitä epiduraalista. lääkäri tuli laittamaan pcp:n uudelleen ja heti perään pudendaalipuudutuksen (jonka laittaminen muuten sattui ihan pirusti eikä se auttanut yhtään). yhtäkkiä olin taas kipeä ja tuli tunne että pitäisi ponnistaa. en saanut lupaa, piti vaan pidätellä, joka tuntui mahdottomalta asialta siinä hetkessä. viimeisistä puudutuksista ei ollut apua ja tutkittaessa uudelleen oli kohdunsuu täysin auki. nyt ei enää tarvinnut laittaa vastaan mutta koska vauvan pää oli vielä korkealla sain ähkiä kyljelläni. tämä vaihe, jota kesti ehkä kymmenen minuuttia, oli koko synnytyksen kivuliain, koska tuntui että paineentunne ei hävinnyt kokonaan edes supistusten välillä. kohta sain kuitenkin jo kääntyä puoli-istuvaan asentoon ja alkaa ponnistamaan toden teolla. tämä vaihe ei enää tuntunut sitten niin kipeältä, eikö onneksi kestänytkään kuin 10 minuuttia, koska tunsi että koko ajan vauvan syntymä oli hetki hetkeltä lähempänä. klo 17.25 sitten kuului ensimmäinen parkaisu kun tummatukkainen tyttömme syntyi.
viivyimme salissa vielä pari tuntia, tyttö söi heti reippaasti rinnalla. pesujen ja mittausten jälkeen nukahti koppaansa ja minä pääsin suihkuun ja iltapalalle. siinä sitten istuimme teekupposten äärellä miehen kanssa, mieli täynnä ihmetystä ja kiitosta. meistä oli nyt tullut vanhemmat.
sairaalassahan olimme tytön kanssa kaksi vuorokautta. itse olisin voinut lähteä kotiin vaikka heti seuraavana päivänä sillä vointi oli mitä parhain. eppari joka leikattiin ei ollut yhtään kipeä, pystyin heti istumaan normaalisti, ja imetys sujui. päätimme kuitekin olla vielä toisen yön jotta saimme kaikki sukulaiset kestittyä jo sairaalassa, eikä kotiin pukkaisi heti kaikki innokkaat.
nyt ollaan sitten opeteltu vauvan ehdoilla elämistä jo reilu kaksi viikkoa. hienosti menee, tyttö on kiltti. nukkuu ja syö, ei turhia itke. yötkin on mennyt hyvin, 3-4 tunnin välein syödään. ainoan hankaluuden aiheutti maidonnousu. rinnat turposivat hetkessä koripalloiksi olivat todella arat ja pinkeät. ja se tietysti aiheutti hankaluuksia neidille, eipä juuri pystynyt tissistä ottamaan imuotetta. kaikenlaisia konsteja kokeiltiin ja selvittiin, onneksi pahin vaihe kesti vain sen pari vuorokautta.
nopeasti lukasin tän viikon pinoa, suppareita lähettelen niitä kaipaaville ja muille joilla on vielä matkaa tsempityksiä odotukseen, nauttikaa mahoistanne!
kyllä tää on ihanaa, eipä voinut arvatakkaan että oikeesti vois vaan kattella ja ihastella vauvaa. voi sitä rakkaudentunnetta:)
heltsy ja pk 2,5vko
Pikaisesti piti tulla kirjtoteleen ku hotellilta loytyi kone ja netti. outoo muuten kirjottaa ku tama nappis on erilainen eika noita ole noita ä ja ö valmiina joten taidan nyt tyytya kirjottamaan ilman niita.
Butterfly: siella oli hyvia rakenneultrakuulumisia. Eikohan toisellakin kaiffarilla kaikki ole kunnossa, kun toinenkin oli kunnossa. Pian paaset kuitenkin nakemaan.
sanle: teilla oli ollut vilkasta menoa siella vierailun ajan. taisi olla nyt parempi asia, ettei jaaneet yoksi. Eikohan se ristiais paivan valinta ole ihan teidan oma asia, eika siihen muilla ole paljoa sanomista.
malaika: Ei teilla seilla tunnu kovin helppoa viela olevan. Tsemppia pojan kanssa. Ei kai ne miehet aina meita naisia ja meidan tunnemylleryksia ymmarra. Jaksamista
dragondream: siella alkaa olla h-hetki lahella. Suppareita sinne suuntaaa, jotta miehen " toive" toteutuisi :)
contine: onnittelut puolinvalin johdosta. hyvat oli uutiset siellakin rakenneultrassa :) Ikava tuollanen ettei kuvia saanut mukaan ultrasta, on se aina hienoa saada vaavista uusi kuva ihmelteltavaksi.
anabela: makin kattelin sita vaunupakettia, mutta en sitten uskaltanut tilata ja nyt en sitten tieda mitka ne vaunut tulee olemaan. Onhan tassa viela aikaa miettia ja katella, onneks.
gaiole: sita on uusi kymmenluku saavutettu, onnittelut.
heltsy: kiitokset synnarikertomuksesta.
Juli: kiva, etta kayt valilla ilmottelemassa kuulumisia ja kertoilemassa omat kuulumiset. :) Mites rakenneultra?
Bianco: osanottoni kissan johdosta. Ei oo helppoa tehda paatosta perheenjasenen kohtalosta. Niista lemmikeista tulee kuitenkin osa jokapaivaista arkea ja ilostuttajia.
Dajm: Ajalla on tapana menna tosi nopeesti. Synnarilla kaynti on varmasti yksi konkreettinen asia taas tuohon lahenevaan synnytykseen.
Hyvin on taalla reissussa jaksanut liikkua ja kulkea vaikka aika rauhallisesti ollaan otettu. Ihan loman kannalta. Tanaan kaytiin tutustumassa yhteen luolaan ja linnaan seka kierreltiin kaupungissa hieman. Suunnitelmissa on viela tehda joku paiva reissu, koska aikaa meilla on. Mutta nyt pitanee taas jatkaa matkaa :)
Suppareita kaikille loppupaalaisille ja moikat kaikille enskoille.
-Sara-Maria rv 23+0-
Enpä ole kerennyt kirjoittelemaan ikuisuuksiin (varmaan 2 kuukauteen), mutta... I`m back! Kaikki on jo ihan eri kymmenillä kuin viimeksi, täällähän on jo vaikka kuinka moni loppusuorallakin ja uusiakin tullut mukaan... Toivottavasti joku muistaa vielä minutkin.
Sanlelta kysytty voimia vierailijoiden kanssa. Mä oon vähän samanlainen, et en haluis yhtään vierasta kotiini. Me saatiin viimein muutettua, mut kaikki on vielä vähän kesken ja ihmiset on tulossa täysillä kylään ja katsomaan uutta taloa ja mä vaan nukkusin...
Juliaanalle onnittelut puolivälin saavutuksesta, nyt se aika menee hujahtamalla :)
Biancolle voimia surusta toipumiseen. Vauva varmaan saa ajatukset kevenemään, kunhan vaan osaisi tulla ulos.
Dajm oli käynyt tutustumassa synnärille, varmaan alkaa asiat tuntua jo todelta. Mä ootan kanssa innolla sitä, mut kuulemma vasta joulukuussa kerkeävät meitä valmentamaan...
Ja butterfly ilmeisesti odottaa kaksosia =0 Mä oon ollut niin kauana pimennossa... onnittelut siitä ja hyvistä ultrakuulumisista myös. Vai pikku viipertäjäpoikia tulossa. Varmasti jännittävää.
Malaika; " kiva" kun muillakin myllertää päässä. Mä oon ollut koko raskauden ajan todella itkuherkkä, vaikka muuten en ole yhtään. Nyt jos itkettää niin itkettää koko päivän ja kaikki asiat ja jos sen päästää valloilleen niin se ei lopukaan niin vaan, oikeesti se ei lopu ollenkaan... Yks ilta katsoin " Vikatikkiä" (mun lempisarjoja) ja nauroin jollekin tyhmälle hysteerisesti kunnes yhtäkkiä jo itkin hysteerisesti (ei syytä) ja mies yritti kysyä et mikä ja sen lässytys itketti vielä enemmän... Oon välillä miettiny et on se vaan sankari kun jaksaa edes yrittää ottaa selvää missä mennään. Ei ole helppoa niilläkään.
Dragonkin menee jo loppumetreillä. Mukava kun sait hyviä " tuloksia" neuvolasta.
Cotinea en ole viel " tavannukaan" . Onnittelut puolivälin saavuttamisesta myös sinulle ja onnittelut poikauutisista ja potkuista.
Samoin anabela on uusi tuttavuus, hei vaan. Ja onnea uusille rattaille ja autolle.
Heltsylle kiitos kertomuksesta! Ja onnittelut tytöntylleröstä!
Sara-Marialle mukavaa matkan jatkoa!
Ja sit oma (.) Hurjaa hösellystä on tää elämä, mut mukavaa. Muutettu on vähän kaiken sekamelskan keskelle kun lähti kämppä alta eikä viitsitty vuokralle lähteä kuukauden takia. Jos joku viel muistaa niin jäin sairaslomille supisteluiden takia jo 19+risat viikoilla ja edelleenkään en töihin ole mennyt ja viikko sitten lääkäri kirjoitti loman äippävapaaseen asti eli rauhassa saadaan olla Papusen kanssa:) Kaikki on kuitenkin muuten ok. Kova on nujuamaan, rakenneultra oli silloin rv 20 ja kaikki oli hyvin, pieni oli leuka kuin isällään ja sormi nenässä kuin isällään. Mitäpä sitä muuta voisi toivoa;) Sukupuolta ei haluttu tietää eli se on edelleen salaisuus. Nyt vain odotellaan et elämä asettuu uomiinsa. Siinäpä taisi olla tärkeimmät tällä erää.
Syysterkuin Pore&Papunen 28+4
Sanle: Mä oon jo kauhulla miettiny noit ristiäisii, et meillä varmaan kellekään ei käy sama aika. Edes kummeille, kun moni niistä on viikonloppu töissä. Noh saavatpa sitten ottaa vaikka lomaa sen verran, että pääsevät paikalle.
Malaika: Miehille nuo hormoonit ei oo ihan tuttuja:) Onneks me naiset ymmärretään tuollaisia mielialan vaihteluita.
Dragondream: Jee hyviä neuvolakuulumisia:)
Cotine: Onnea puolivälin johdosta ja kiva kuulla, että sielläkin rakenteet oli kunnossa!:)
Anabela: Mä meen tänään kattoo meille tuplavaunui. Onneks meilläkin anoppi lupas kustantaa ne niin voi valita ihan mitkä vaan haluaa:)
Gaiole: Tulehan juu tänään neuvolakuulumisia kertoilemaan.:)
Heltsy: Kiitos ihanasta synnytyskertomuksesta:) Kuulostaa kivalta kun on noin helppo vauva:)
Sara-Maria: Hauskaa matkan jatkoa!:)
Pore: Hei, kiva kuulla sinusta:) Juuri yhtenä päivänä mietinkin, että mitä sinulle mahtaa kuulua ja oletko vallan meidät hylännyt. Hyvä että et ole:)
ON: Eilen mietittiin pojille nimiä miehen kaa. Toisinsanoen siltä tuli yks ehdotus ja multa 20 ehdotusta. Vielä ei päästy yhteisymmärrykseen.
Tänään ois sitten ehkä vika päivä koulussa pitkään aikaan, ku ma alkaa harjottelu. Voi nyyh tulee kyllä ikävä luokkakavereit:(
Niin ja pitipä kysyä että kuinka pitkään yks suppari kestää vai vaihteleeko niiten kesto? Kun mietin että osaanko noita kivuttomia suppareita tunnistaa ollenkaan.
Nyt täytyy kouluun kiiruhtaa...
-Butterfly- rv 18+6
Täällä aurinkoisena herätty uuteen kouluviikkoon. Juu kunpa olisinkin. Menin sitten heräämään jo seittemän jälkeen ja sit kattelin et meenki vast kymmeneen kouluun. Että ärsyttää. Muutenkaan en oo joutunu nyt puoleentoista viikkoon nousemaan näin aikaseen kouluun ku on ollu etätehtäviä ja viime viikolla oli se sairasloma. Noh viikko enää ja sit alkaa harjottelu päiväkodissa.
Nyt suuntaan tästä koirien kanssa ulkoilemaan ja sitten jos vaikka yrittäs käydä vähäks aikaa pitkälleen. Hauskaa alkanutta viikkoa kaikille enska ystäville:)
-Butterfly- rv 18+3