Vanhempien vastuu!?!

Minulla on 2 poikaa, 4v ja 6v (eskarin nyt syksyllä aloittanut). En ole aikoihin kirjoittanut, edellisen kerran kun oli jotain ongelmaa kuopuksen syntymän aikaan.



Vuodet on vierinyt ja nyt on sitten uudet murheet.



Eskarilaisemme on alkanut laajentamaan omaa reviiriään. On saanut omia ystäviä ja hiukan vastuutakin olemme alkaneet hänelle antamaan. Meillä on oikein ihana, innokas eskarilainen, joka tietysti kokeilee rajojaan, mutta aina asiat on saatu selvittettyä.



Ongelmaksi tuntuvat nyt tulevan kaverit. Lapsemme ystävät, samanikäiset tai hiukan vanhemmat pojat, ovat totaalisen peliriippuvaisia. Me olemme nyt olleet monta kertaa todistamassa, että meidän poikamme yrittää ehdottaa erilaisia ulkoleikkejä ja -pelejä, mutta näitä kavereita ei tunnu kiinnostavan mikään muu kuin trampoliinilla pomppiminen ja playstationilla pelaaminen. Jos ei pelata, niin sitten niistä peleistä puhutaan koko ajan.



Meilläkin on playstation ja tiedän, että meidänkin poika varmasti pelaisi enemmän, jos me vain antaisimme. Meidän perheessä on peliajat (ei joka päivä ja vain tietyn ajan). Olemme keskustelleet pelaamisesta ja meidän pojalla on ymmärrys siitä, että pitää kiinnostaa muutkin asiat kuin pelaaminen. Hän on kuitenkin monta kertaa ilmaissut oman turhautumisensa siitä, että kaverit ei halua tehdä muuta. Ei crossata pyörillä, ei pelata jääkiekkoa. Yksinkään hän ei kuitenkaan halua olla.



Ja toinen juttu on sitten vielä pelit, joita nämä muut pojat tuntuvat pelaavan. 6-7v pojat ovat pelanneet 15-18v-pelejä! Ja on kuulemma " todella mageeta, kun voi tappaa ihmisen ja siltä valuu ihan oikean näköistä verta..." Tämä oli tänään yhden 7-v pojan suusta! Ja samaan hengen vetoon kertoi, kuinka koulussa on kiusaamista (siis joku toinen poika kiusaa pienempiä poikia) ja perjantaina oli jonkun pojan nenään sattunut niin, että oli verta tullut. Ja sitä verta oli ollut kuulemma ovissakin...Ja tämän asian poika kertoi hymyilevänä, selkeästi ei tajunnut, että tilanne on saattanut olla todella vaarallien. On vaan ollut jännää, kun sitä verta on ollut joka paikassa.



MISSÄ ON VANHENPIEN VASTUU!!? Miten voi antaa tuollaisia pelejä alakoulu-ikäisille lapsille? Ja minua huolettaa tämä lapsista huokuva mielikuvituksettomuus ja haluttomuus leikkiä ja liikkua! Ja tämä väkivallan ihannointi, uskon, että se seuraa kyllä noista vanhempien lasten peleistä. Mutta, tämä tuntuu kyllä ihan kamalalle.



Tekisi mieli lähteä kierrokselle poikien kotiin, mutta, jotenkin uskon, että eipä näitä vanhempia varmaan edes kiinnostaisi tietää, mitä heidän jälkikasvunsa puuhaa ja puhuu.



Minua oikein hirvittää, että kun meidän eskarilainen aloittaa koulun ensi vuonna. Minkälaista se tulee olemaan? Minulla on omassa lapsuudessani kokemus koulukiusaamisesta. Minua itseäni on hiukan kiusattu ja tuttavani pikkuveljeä kiusattiin siinä määrin, että hänet lopulta potkittiin koulun pihalla kuoliaaksi.



Onko kenelläkään vastaavanlaisia kokemuksia tästä asiasta. Kaipaisin kovasti kommentteja ja tukea, kuinka tulisi toimia.