Sairaanhoitajapariskunta Ruotsista vastailee kysymyksiinne

tyyliin " miksi sitten haikailette sieltä pois" .. Eikö ole aika ymmärrerttävää, että kaipaa kotimaataan ja sukulaisiaan siitä huolimatta, että haluaa itselleen korkeamman elintason kuin Suomessa olisi mahdollista.



Suomalainen joutuu valitettavasti valitsemaan; joko kotimaa tai elintaso. Ruotsalainen ei joudu.

Suomessa ulkona on turvallista liikkua, toisin kuin monessa muussa maassa. Suomessa henkirikokset tapahtuvat yleensä tutussa seurassa humalassa, uhrit ovat yleensä alkoholisoituneita tms.

mutta hyvin tarkasti kannattaa nykyään jo valita mihin muuttaa, niin suuria ongelmia on tietyillä alueilla ja koulut huonoja. Lasten tulevaisuutta ajatellen asuinalueella on valitettavasti suurempi merkitys kuin Suomessa.

Vierailija:

Sanotaan nyt vaikka että kun mennään 10km keskustasta kauemmas ja ruvetaan sieltä etsimään asuntoja niin varmasti molemmista kaupungeista löytyy sopivia vaihtoehtoja perheille. Ja silloin veikkaisin että saman tasoisessa talossa tai asunnossa asuessaan Tukholmalaisperheelle jää vielä asumiskulujen jälkeen tilipussiin enemmän jäljelle.

Tuolla tavalla usein vahvistuu väärät sanastorakenteet, lausuminen ym. kun yritetään puhua vaikka ei kunnolla osata. Siis jos molemmat ei-ruotsinkielisiä ja puhuvat ruotsia. Huomaamattakin tulee tehtyä virheitä ja niitä ei sitten korjata ja jäävät muistiin jne. Eri asia jos toinen äidinkieleltään ruotsinkielinen.

Vierailija:

Jokainen suomalainen osaa (ainakin) välttävästi / hyvin englantia; ja ruotsista ollaan saatu peruskoulussa kattava perusta - nyt vaan itse opiskelemaan; jutelkaa vaikka keskenänne ruotsiksi kotona! Ei saa vaihtaa suomenkielelle, jos ei jotakin osaa sanoa - vaan hakekaa kirjasta keino sanoa asia ruotsiksi + sanakirjasta se sana, mitä ette tiedä. Ei mitään kursseja (oikeasti) tarvita, omaa aktiivisuutta kehiin!