Sillä koulutuksella hoitajalla on ihan hyvä palkka jo nyt.

Minulla on takana FM:n tutkinto luonnontieteistä ja jatko-opintoja vuoden verran, palkkaa saan 1850 euroa brutto. Ja ei ole mitenkään epätavallisen huono palkka alalla, kunnallisella puolen palkat pyörivät siinä 2000 euron hujakoilla (mikä on tällä koulutuksella naurettavan vähän).



Eipä osaisi kadunmies tehdä minunkaan töitäni, mutta tekeekö se minusta korvaamattoman? EI.



Ja työn vastuullisuudesta sen verran, että jatkuvasti teen töitä sen eteen, ettei hoitsuilla olisi hoidettavaa. Jos mokaan työssäni, se voi sairastuttaa ihmisiä välittömästi (esim. väärin suunniteltu maaperäsuojaus --> juomaveden saastuminen).

Vierailija:

se on totta, mutta poliisit ja palomiehet tuntevat vastuunsa eivätkä ala mihinkään lakkoihin saati sitten joukko irtisanoutumisiin...sillä tavallinen kansalainenhan siitä kärsisi! Toisin kuin sairaanhoitajat nämä poliisit ja palomiehet ajattelevat ensin muita ja sitten vasta itseään. Eiköhän se korotus heillekkin kelpaisi.

Vuonna -95 silloinen avomieheni palomies-sairaankuljettaja oli lakossa parisen kuukautta. Lakko oli erittäin riitaisa ja likainen, koska palomiehiä kuului kahteen eri ammattijärjestöön ja vain toisen ammattijärjestön palomiehet lakkoilivat. Samaisena keväänä myös hoitajat lakkoilivat parisen viikkoa huonolla menestyksellä.

Kovasti ovat näköjään palomiehet jalostuneet sitten edellisen pitkän lakon..

Ei olisi saanut antaa kellekään mitään kun se kuuluu vain meille buhuu...



vaikka selvähän se on, että kateus lääkäreitä kohtaan on iso

VOI HYVÄNEN AIKA PIKKUINEN KUN TAISIT NUKKUA TUON HOITSULIKOULUTUKSEN AJAN =) kannattaisko mennä koulun penkille uudelleen?



Me olemme pulassa mikäli meillä ei ole riittävästi lääkäreitä mutta ilman hoitsuja selviydymme.



Eikä ole hoitsuillakaan töitä jos ei ole lääkäreitä.

Näin tekee jokainen liitto.



Jos Jaana on todellakin sitä mieltä, että kenellekään muulle ei saisi antaa mitään niin et kai kuvittele, että hänen mielipiteensä edustaa kaikkien sairaanhoitajien mielipidettä? Ja luulen muutenkin, että kyse on vain omasta tulkinnastasi. Koet, että koska hän tehyläisenä tahtoo lisää palkkaa tehyiläisille niin se tarkoittaa, että se pitäisi tehdä vaikka muiden kustannuksella eikä muilla ole väliä.



Olen varma, että kaikki normaalijärjellä varustetut sairaanhoitajat soisivat korotuksia muillekin. Tässähän nyt ei kuitenkaan ole kyse siitä.

He pyytävät nyt itselleen lisää palkkaa, muiden pitää tehdä sama itse.

koulutuksen jälkeen alipalkattuja. Vielä pahemmin.

LEHDISTÖTIEDOTE

THM Seija Muurisen hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja



Hoitotyö ja hoitohenkilöstön rakenne vanhusten lyhytaikaisessa laitoshoidossa (Nursing care and the structure of the nursing staff in institutional respite care)





Vanhusten hoitoa on usein pidetty työnä, joka ei vaadi korkeatasoista koulutusta. Kuitenkin useiden tutkimusten mukaan hyvin koulutettu hoitohenkilöstö tuottaa parempilaatuista hoitotyötä kuin kouluttamaton henkilöstö. Tässä tutkimuksessa hoitotyön laatua ja kustannuksia tutkittiin kahdella hoitohenkilöstörakenteeltaan erilaisella vanhusten lyhytaikaisosastolla. Tutkimuksessa kuvattiin myös helsinkiläisen vanhainkodin lyhytaikaista laitoshoitoa.



Tutkimusosastolla työskenteli sairaanhoitajista muodostettu henkilöstö ja vertailuosastolla perinteinen sairaanhoitajista, perushoitajista ja hoitoapulaisista koostuva henkilöstö. Tutkimusmenetelminä hoitotyön laadun arvioinnissa käytettiin lyhytaikaiseen laitoshoitoon vuoden aikana tulleen 207 henkilön fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn mittausta sekä hoitojakson alussa että lopussa. Haastatteluun kykeneviä lyhytaikaisella laitoshoitojaksolla olleita asukkaita (126 henkilöä) myös haastateltiin ennen osastolta lähtöä, ja kaikkien hoitojaksolla olleiden henkilöiden omaisille lähetettiin kyselylomake. Myös omahoitajat täyttivät kyselylomakkeen, joka koski heidän hoitamiensa asukkaiden hoitojaksoa. Lisäksi hoitotyön laatua arvioitiin analysoimalla potilasasiakirjat, ja osastojen hoitotyön kustannuksia vertailtiin.



Vanhainkotiin lyhytaikaiselle laitoshoitojaksolle tulleet henkilöt olivat heterogeeninen ryhmä, ja heidät oli ohjattu hoitojaksolle vaihtelevin perustein. Osa tuli omaisen levon vuoksi ja osa kuntoutumaan tai virkistymään. Kaikista hoitojaksolle tulleista henkilöistä yli puolella oli jonkinasteinen dementia, mutta fyysinen toimintakyky osoittautui keskimäärin melko hyväksi. Haastatteluun vastanneista asukkaista noin puolet asui yksin. Asukkaiden fyysinen toimintakyky parani lyhytaikaisen laitoshoidon aikana hieman enemmän tutkimus- kuin vertailuosastolla. Tutkimusosaston asukkaat myös arvioivat useammin kuin vertailuosaston asukkaat selviytyvänsä kotona hoitojakson jälkeen. Hoitojaksolta kotiin lähtevistä asukkaista lähes viidesosa olisi halunnut jäädä pysyvästi laitokseen, hieman useampi vertailuosastolta kuin tutkimusosastolta. Asukkaiden päivittäisistä toiminnoista huolehtimiseen oli suurin osa niin asukkaista kuin omaisistakin tyytyväisiä, kun taas henkisessä ja hengellisessä tukemisessa sekä sosiaalisen hyvän olon edistämisessä koettiin olevan parantamisen varaa. Tutkimusosaston asukkaat arvioivat hoitotyön paremmaksi kuin vertailuosaston asukkaat, kun taas omaiset vertailuosastolla arvioivat hoitotyön paremmaksi kuin tutkimusosastolla. Kirjaamisen arvioinnin perusteella hoitotyö oli tutkimusosastolla suunnitelmallisempaa kuin vertailuosastolla. Hoitotyön kustannuksissa ei ollut juurikaan eroa osastojen välillä.



Hyvin koulutetun hoitohenkilöstön käyttö näytti olevan yhteydessä nykyisten vanhustenhoidon periaatteiden suuntaisiin hoitotuloksiin. Tutkimusosastolla saavutettiin useammin lyhytaikaisen laitoshoidon pitkän aikavälin tavoite: asukkaat kuntoutuivat ja uskoivat kotona selviytymiseen. Vertailuosastolla taas saavutettiin useammin lyhyen aikavälin tavoite: asukkaat näyttivät viihtyvän osastolla. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää vanhusten toimintakykyä tukevan ja edistävän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Jatkossa on hyödyllistä tutkia vanhustenhoidon osastoilla, joilla on eri osuudet erilaisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa, millaisella hoitohenkilöstörakenteella voidaan tuottaa sekä laadultaan parasta että kustannuksiltaan kohtuullista hoitoa.





Väitökset Tampereen yliopiston kirjasto Tampereen yliopisto

saa ihan samanverran kuin kuka tahansa sh missä tahansa perushoidon vanhainkodissa palkkaa. Vastuuta ehkä hiukan? Koulutus 4,5v.

Lisään vielä, että en ole missään vaiheessa väittänyt, että ilman lääkäreitä ei pärjätään, vaan ei ilman hoitajia. Vaan niin, että ilman sairaanhoitajia, eivät lääkäritkään pärjää. t 25

Älkääs nyt väittäkö perättömiä ;)

mikä juuri auttamatta tuo mieleen että onkohan kaikki kotona...

MRSA leviää kosketustartuntana







Levolan mukaan yleisin infektioita ja epidemioita aiheuttava bakteeri on MRSA eli metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus.



¿ Metisilliini on 1960-luvulla käytössä ollut antibiootti, jolle stafylokokki kehitti hyvin nopeasti vastustuskyvyn. Tätä antibioottia ei enää käytetä infektioiden hoidossa, mutta nimi jäi elämään. Nykyisin käytetään metisilliinin tilalla kloksa- ja diklokasasilliini-nimisiä mikrobilääkkeitä.



¿ Jos ja kun MRSA etsittynä tai sattumalta löytyy potilaasta otetusta näytteestä, siitä voi koitua harmia erityisesti hoidon valinnan kohdalla. MRSA:n aiheuttaman infektion hoidossa eivät tavalliset stafylokokki-antibiootit käy, koska bakteeri on niille vastustuskykyinen. Kuitenkin nämä vanhat hyvät antibiootit olisivat usein teholtaan parempia ja ainakin hinnaltaan ja sivuvaikutuksiltaan vähäisempiä, toteaa Levola.



Bakteeri leviää pääasiassa ja yksinkertaisimmin kosketustartuntana. Tiedämme, kuinka paljon terveyden- ja sairaanhoidossa on fyysisiä kosketuksia, joten tilanteita näiden bakteerien leviämiselle on tarjolla runsaasti.



¿ Terveydenhuollossa pyritään aktiivisesti estämään tämän mikrobin leviämistä. Käytännössä se tarkoittaa järkevää mikrobilääkepolitiikkaa, syntyneitten infektioiden ja bakteerien leviämisen ehkäisyä hyvillä sairaalahygieenisillä toimenpiteillä sekä epidemioiden leviämisen ehkäisyä organisaatiosta toiseen erilaisin informatiivisin keinoin yhteisillä ohjeistuksilla ja käytännöillä. Työntekijöiden koulutuksella on hyvin suuri merkitys. Tiedon antaminen siitä, että kyseessä ei ole katastrofi, auttaa jo leviämisen ehkäisyssä.



Myös kiirettä syytetään. Toisaalta Levola haluaa korostaa myös asenteiden vaikutusta.



¿ Siinä meillä on edelleenkin korjattavaa. Käsihygienia lisää sekä potilaiden että henkilökunnan turvallisuutta. Asiasta on järjestettävä jatkuvasti koulutusta ¿ ja koulutukseen tulee osallistua. Myös sijaisten kouluttamiseen tulee kiinnittää huomiota. Ja valitettavasti kouluttamattoman henkilökunnan käyttö usein lisää ongelmia.

sairaanhoitajaliiton lehti

minusta se kätilö on aivan yhtä tärkeä kuin se vanhainkodin hoitaja. Mielestäni hoitajien palkankorotuspyyntö on liikaa, vähempi peruspalkka riittäisi. Samoin ne palomiehet tarvitsisivat lisää.

tästäkin työriidasta kärsivät vain potilaat! kiitos siitä sairaanhoitajille! ja se koulutus tosiaan kätilölläkin on vain 3,5vuotta (AMK). tarkistapa ite.

Päiväkotilaisetkin sitä jo harjoittelevat.

Vierailija:

Me olemme pulassa mikäli meillä ei ole riittävästi lääkäreitä mutta ilman hoitsuja selviydymme.

Oletko ikinä tullut ajatelleeksi, että hoitoalassa on kyse usean eri ammatin yhteistyöstä. Jos perushoitajat puuttuvat niin tulee ongelmia, jos lähihoitajat puuttuvat niin tulee ongelmia, jos laitoshoitajat puuttuvat tulee ongelmia, jos sairaanhoitajat puuttuvat tulee ongelmia, jos lääkärit puuttuvat tulee ongelmia jne.

Saa olla aika tietämätön, jos väittää että selvityisimme ilman hoitsuja.

Koko yhteiskuntahan toimii näin. Meillä on paljon ammatteja, jotka toimivat yhtenä osana isossa koneistossa. Ilman siivoajia tulisi ongelmia, ilman sähkömiehiä tulisi ongelmia jne. Sitten on muutama ammatti, jotka eivät ole välttämättömiä, mutta joita ei silti tulisi missään nimessä väheksyä.

Onko se teiltä pois jos sairaanhoitajat saavat palkkaansa korotettua?



Mikä ihme teitä vaivaa? Kateus?



Jo on aikoihin eletty, että joku on kateellinen sairaanhoitajalle joka tekee hiki hatussa työtänsä suht huonolla palkalla. Ja jolla nyt voisi olla se historiallinen tilaisuus saada palkkaansa vähän enemmän lisää.



Onko se todellakin teiltä pois?

Käypä vaikka jonkun kätilökoulutusta antavan AMK:n sivuilla katsastamassa tutkintojen pituuksia! SH on 3,5v, terveydenhoitaja 4v ja KÄTILÖ 4,5v. Kätilönkoulutus määräytyy EU- direktiivin mukaan, joka maassa siis samallainen. Nopeammin siihen ei tänä päivänä voi valmistua.



t: kätilöksi opiskeleva

matalapalkkaerää lääkärit eivät olis tarvinneet mutta sen saikin koko kuntasektori vaikka sitä ennen vaaleja hoitsuille kohdennettiin vaalipuheissa. Ihan turha syyttää hoitajia kuntien talouden rapauttamisesta- se olisi kuralla vaikka Tehy olisikin hyväksynyt ehdotuksen.

Joo, ilmastahan nekin rahat tulee.

Itse en todellakaan ole kateellinen, mutta TAPA jolla he palkkaneuvotteluja käyvät (tässä tapauksessa KIRISTYS) nostaa niskakarvani pystyyn! Se aiheuttaa ainoastaan huolta meille veronmaksajille ja potilaille, joiden pussista muutenkin julkisen puolen palkat maksetaan! Joten tästä syystä hoitajat voisivat mennä itseensä, ja keksiä toisen keinon! Ei sellainen ole hoitaja eikä mikään, joka työtään ei HOIDA!