Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hei te " kerran vuodessa synttäreillä lapselle herkkua" ajattelevat
10.10.2007 |
miten ootte tuon tulevaisuuden miettinyt, että kun lapsi kasvaa ja saa vihdoin päättää itse omat syömisensä ja pääseekin herkkujen makuun joihin ei ole ennen saanut lupaa.. Eikös silloin mopo karkaa käsistä?
Kommentit (28)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hänestä tuli kaamea karkkihiiri opiskelijana
nyt on vähän tasaantunut
Esim. kotona ei syödä eineksiä => lapsi ei aikuisenakaan syö tai kotona ei syödä karkkia => aikuisenakaan ei syö...
Vierailija:
Esim. kotona ei syödä eineksiä => lapsi ei aikuisenakaan syö tai kotona ei syödä karkkia => aikuisenakaan ei syö...
mutta tuota karkki/herkuttelu hommaa en tajua millään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Vierailija:
Esim. kotona ei syödä eineksiä => lapsi ei aikuisenakaan syö tai kotona ei syödä karkkia => aikuisenakaan ei syö...mutta tuota karkki/herkuttelu hommaa en tajua millään.
ap
Jos on niin kamalaa niin miksi pilata päivänsankarin juhlapäivä ja pakottaa sitten sydän verta vuotaen toinen syömään niisku neiti-karkkeja (xylitol tietty)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Jos on niin kamalaa niin miksi pilata päivänsankarin juhlapäivä ja pakottaa sitten sydän verta vuotaen toinen syömään niisku neiti-karkkeja (xylitol tietty)
Vierailija:
Esim. kotona ei syödä eineksiä => lapsi ei aikuisenakaan syö tai kotona ei syödä karkkia => aikuisenakaan ei syö...
:D Anteeksi, kauhea naurukohtaus yllätti :D
Äitini ja mummoni laittoivat meillä aina joka ikinen päivä kotiruokaa, molemmat hyviä kokkeja vielä. Eines-sanaa ei tunnettu, tiedettiin vain olevan olemassa perheitä, joissa syötiin kaupan makaroonilaatikkoa. -> Opiskeluaikoina keksin kaupan eineshyllyt ja paluuta ei ole... Yritän laittaa lapsille kotiruokaa, mutta pakosti 2-3 kertaa viikossa on einesruokaa.
Vanhempani eivät ikinä syöneet karkkeja (minun nähteni) ja sipsejäkin vain vappuna ja uutenavuotena. Sain eka kerran karkkia vasta 5-vuotiaana. Karkkipäivä ilmestyi kuvioihin 7-v. -> Karkinsyöntini lisääntyi aina käytettävissä olevan rahan määrän mukaan, ja kun aikanaan sain duunia, ryöstäytyi mopo täysin käsistä ja vedin irtsareita puoli kiloa päivässä.
Eli vähän tais mennä pieleen ainakin minun kohdallani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Vierailija:
Esim. kotona ei syödä eineksiä => lapsi ei aikuisenakaan syö tai kotona ei syödä karkkia => aikuisenakaan ei syö...:D Anteeksi, kauhea naurukohtaus yllätti :D
Äitini ja mummoni laittoivat meillä aina joka ikinen päivä kotiruokaa, molemmat hyviä kokkeja vielä. Eines-sanaa ei tunnettu, tiedettiin vain olevan olemassa perheitä, joissa syötiin kaupan makaroonilaatikkoa. -> Opiskeluaikoina keksin kaupan eineshyllyt ja paluuta ei ole... Yritän laittaa lapsille kotiruokaa, mutta pakosti 2-3 kertaa viikossa on einesruokaa.
Vanhempani eivät ikinä syöneet karkkeja (minun nähteni) ja sipsejäkin vain vappuna ja uutenavuotena. Sain eka kerran karkkia vasta 5-vuotiaana. Karkkipäivä ilmestyi kuvioihin 7-v. -> Karkinsyöntini lisääntyi aina käytettävissä olevan rahan määrän mukaan, ja kun aikanaan sain duunia, ryöstäytyi mopo täysin käsistä ja vedin irtsareita puoli kiloa päivässä.
Eli vähän tais mennä pieleen ainakin minun kohdallani.
Näin vain käy useimmiten. Kyllä muuten nauratti täälläkin :DD Jälleen kerran tuli huomattua se, miten av-mammat kykenevät käsittelemään tätä maailmaa vain omasta kapeasta elämänkokemuksestaan, johon kuuluvat " mä ja mun kaverit" .
Täysin normaali lapsi tuo on. Ei ole ylipainoinen, ei ole reikiä hampaissa, syö terveellisesti, kasvaa ja kehittyy normaalisti.
En tajua, mitä lisäarvoa viikottainen karkki toisi hänen elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
:D Anteeksi, kauhea naurukohtaus yllätti :D
Äitini ja mummoni laittoivat meillä aina joka ikinen päivä kotiruokaa, molemmat hyviä kokkeja vielä. Eines-sanaa ei tunnettu, tiedettiin vain olevan olemassa perheitä, joissa syötiin kaupan makaroonilaatikkoa. -> Opiskeluaikoina keksin kaupan eineshyllyt ja paluuta ei ole... Yritän laittaa lapsille kotiruokaa, mutta pakosti 2-3 kertaa viikossa on einesruokaa.
Vanhempani eivät ikinä syöneet karkkeja (minun nähteni) ja sipsejäkin vain vappuna ja uutenavuotena. Sain eka kerran karkkia vasta 5-vuotiaana. Karkkipäivä ilmestyi kuvioihin 7-v. -> Karkinsyöntini lisääntyi aina käytettävissä olevan rahan määrän mukaan, ja kun aikanaan sain duunia, ryöstäytyi mopo täysin käsistä ja vedin irtsareita puoli kiloa päivässä.
Eli vähän tais mennä pieleen ainakin minun kohdallani.
Eikö paheita maailmassa ole jo riittämiin (huumeet, alko, lapsiporno, eläinseksi, tupakka) ettei tarvitsisi karkkia sentään kieltää..
Sellaistakin olen kuullut että paheiden summa on ihmisillä yleensä vakio..
ap
Sitä kutsutaan vastaesimerkiksi. Se väite vain oli niin hassu. Ei se niin mene, että lapsuuden ruokailutottumukset kantaa läpi elämän, ja vastaesimerkkinä tarjosin itseni. Kun en nyt jaksa hirveesti lähtee netistä ettimään mitään tieteellisiä tutkimustuloksia joissa olis vertailtu lapsuuden ruokavaliota ja aikusiän ruokailutottumuksia. Sorge ny vaan ku oon järkysti alentanu tän palstan tasoo...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli tiukat karkkipäivät vielä isoinakin lapsina ja minulla todellakin karkasi mopo käsistä aikuisena. Kyllä me karkkia saimme muistaakseni jo aika pienenä, mutta se oli tosi kontrolloitua ja tiukkaa. Mulle jäi niin hirveä hinku makeaan, että ensimmäiset vuodet omassa kodissani söin jokainen ilta kasoittain suklaata ja karkkia.
Oman lapseni kohdalla aijon olla hieman järkevämpi. Toki jotain rajaa pitää pistää, mutta ennmmin määrässä kerralla kuin määrässä vuosissa. Ehkä noudatan omalla lapsellani kerran viikossa karkkipäivää, mutta saa lisäksi karkkia jos joku esim tarjoaa tai on juhlia. Enkä usko lapsen siihen kuolevan jos saa joskus kaupasta lakupatukan :) kunhan muistaa syödä purkkaa päälle.
Hän ei voi sietää sitä, vaan vihaa jopa karkin hajua. Eli meidän perheessä edelleen syödään karkit lapselta piilossa, tosin vähän erilaisista syistä. Itse voisin tuosta 3-4 v. iästä eteenpäin pitää karkkipäivää mutta kun tämä lapsi ei halua. Vaikea kuvitella että mopo karkaisi käsistä.
Vierailija:
Täysin normaali lapsi tuo on. Ei ole ylipainoinen, ei ole reikiä hampaissa, syö terveellisesti, kasvaa ja kehittyy normaalisti.En tajua, mitä lisäarvoa viikottainen karkki toisi hänen elämäänsä.
Karkki toisi sen tutustumisen siihen, mitä on olemassa, ettei sitä tarvtsisi syödä sitten isona sen edestä, mitä menettänyt pienenä.
Vierailija:
Sitä kutsutaan vastaesimerkiksi. Se väite vain oli niin hassu. Ei se niin mene, että lapsuuden ruokailutottumukset kantaa läpi elämän, ja vastaesimerkkinä tarjosin itseni. Kun en nyt jaksa hirveesti lähtee netistä ettimään mitään tieteellisiä tutkimustuloksia joissa olis vertailtu lapsuuden ruokavaliota ja aikusiän ruokailutottumuksia. Sorge ny vaan ku oon järkysti alentanu tän palstan tasoo...
YLEENSÄ ruokailutottumukset kantavat läpi elämän. Tietysti on yksittäisiä ihmisiä, joilla näin ei ole, mutta sellainen keskustelu ei ole kovinkaan hedelmällistä, jossa jokainen kertoo vain omista tottumuksistaan. Pitää pystyä keskustelemaan asiasta yleisellä tasolla.
Vierailija:
Vierailija:
Täysin normaali lapsi tuo on. Ei ole ylipainoinen, ei ole reikiä hampaissa, syö terveellisesti, kasvaa ja kehittyy normaalisti.En tajua, mitä lisäarvoa viikottainen karkki toisi hänen elämäänsä.
Karkki toisi sen tutustumisen siihen, mitä on olemassa, ettei sitä tarvtsisi syödä sitten isona sen edestä, mitä menettänyt pienenä.
Lapsi ei menetä mitään, jos syö karkkia vain juhlapäivinä.
Vierailija:
YLEENSÄ ruokailutottumukset kantavat läpi elämän. ... Pitää pystyä keskustelemaan asiasta yleisellä tasolla.
Sitten ehkä päästään sinne yleiselle tasolle keskustelemaan tutkimusmetodien validiudesta.
Alue: Aihe vapaa
Itselläni ei ainakaan karannut.