~~ Kesäkeijut vko 44 ~~

Torppaa tässä lämmittelen ja esikon laitoin jo koulutielle. Pahoinvointi vaivaa pahemman kerran, on tuskaa vääntää aamupalaa, tun pienimmäisen kakkavaipasta nyt ei varmaan tarvii erikseen ees mainita....



Voimahali kaikille vauvanalun menettäneille! Voimme kaiken surun keskellä vain uskoa, että kaikella on tarkoituksensa ja vauvan aika siintää edessä.



Surua meilläkin. Tai oikeastaan itselläni, nämä on niitä asioita joita vain on kannettava mukanaan jottei kuormita muiden perheenjäsenten taakkaa. Mieheltä löytyi syöpäkasvustoa vatsasta ja nyt odotellaan yksimielisyyttä jatkotoimenpiteistä. Mä oon niin peloissani. Toisen syöpätyypin ennusteen mukaan 5v päästä elossa 17%. Mun elämä on ollu aina risaista (alkoholistivanhemmat, petturipuoliso, avioero, ystävän itsemurha jne) ja nyt kun elämä tuntui seesteiseltä, oli unelma-avioliitto, ihana perhe, vastavalmistunut koti ja kaikki mallillaan, niin tuli vastaan tämä. Todella "mukava" taakka kannettavaksi tässä raskauspahoinvoinnin ohessa. Kun kaikki on yhtä aikaa niin hyvin ja niin päin helvettiä.



Vauva-kuulumisia sen verran että eka neuvola takana, syke näkyi ja pikku-papunen siellä kovasti hosui. Kävin seulonta-verikokeessa ja nt-ultra on 18.11. Kätilö lupaili, että K-S keskussairaalassa myös rakenneultrataan kaikki seulontaultrassa käyneet. Tekevät rakenneultrauksia harjoituksen vuoksi, koska kouluttavat sakkia siihen. Rakenneultra tulossa kaikkien odottajien saatavaksi lähiakoina, kiva juttu!

Ikäviä uutisia yhdellä ja toisella - jaksamisia kaikille! Yks mun elämän perusajatuksista on se, että ei kenellekään anneta enempää surua ja murhetta kuin jaksaa kantaa. Asioilla on aina kuitenkin taipumus järjestyä.



Omista kuulumisista sen verran, että eka neuvola on takanapäin. Neuvolatäti oli tosi kiva, jaksoi vastata kaikkiin ehkä vähän tyhmiinkin kysymyksiin ja antoi kasapäin kotiin viemisiä, niitä eilisilta tavattiinkin miehen kanssa. Vielä pitäisi jaksaa kolme viikkoa odotella ekaa ultraa. Toi aika tuntuu vaan tosi pitkältä sillä luulen, että koko raskaus konkretisoituu vasta sitten, kun sen pikkuisen toivon mukaan ruudulla näkee. Ja ennenkaikkea kuulee, että kaikki ok.



Alun oireettomuuden jälkeen on oireitakin sitten ilmaantunut. Ajoittainen kuvotus vaivaa, aina on vähän nälkä mutta heti kun syö niin tuntuu että on täynnä ja rupee kuvottamaan. Ja ruokailun jälkeen maha turpoaa käsittämättömiin mittoihin. Kiva istua töissä housunnapit auki... Tietyt hajut on alkaneet etomaan, etenkin kylmän ruuan haju, jaks. Mieshän repii näistä huumoria eikä voi ymmärtää.



Joku kyseli petihommista. Meillä ei ainakaan ole annettu tämän raskauden mitenkään vaikuttaa niihin, ihan samaan tahtiin pupuillaan kuin ennenkin. En edes osaa ajatella, että siitä olisi jotain vahinkoa ja neuvolatätikin kovasti rohkaisi harrastelemaan kaikkea mikä itsestä hyvältä tuntuu. Ihan kaikkia asentovinkkejä en välttämättä olisi halunnut kuulla mutta hyvä kai, että nekin annettiin =)



Tuitsu 2

rv 8+1

Eilen tein plussan ku menkkoja ei ruennu kuulumaan. Hieman mietityttää tämä uuden tulokkaan tuleminen. Lapsia on ennestään 3 vuotias ja 1 vuotias... Ja just oon alottanu työt uudessa yrityksessäni. Ei mikään paras ajankohta uudelle tulokkaalle. Mutta eiköhän me kuitenkin pidetä tämä, vaikka toistakin vaihtoehtoa mietittiin.... Muuten perusasiat on kuitenkin kunnossa. Kyllä tuo yritys asiakin järjestyy kunhan saan jonkun tähän tuuraamaan. Kiva vaan asiakkaille sanoa et jäänpä TAAS mammalomalle. Miehelle heitinkin että ois parempi olla tyttö. Jos poika tulee ni adoptioon lähtee, vitsi vitsi. :D

Taijan soittaa neuvolaan aikaa. Viikkoja on vissiin jotain 6+4...

Noin kuukausi sitte multa poistettiin kierrukka vatsaontelosta ku oli sinne menny laiton yhteydessä. Eli ei tää mitenkään suunniteltua ole. Mut aattelen kumminki et kerta kierrukka oli tehottomana sisälläni 10 kk ja en tullu raskaaksi ja heti sen poistamisen jälkeen tulen ni kyllä kai tää meille tarkotettu onki. Yks ennustaja mies mulle sano ku olin alottanu työt että ei mee kauaa ku saat tytön, ootahhan vaan. Enpä uskonu ja tässä tulos...

Mut katellaan ja kirjotellaan! Voimia kaikille tasapuolisesti! Aina ei mee tasan onnen lahjat.



Gerbeda 6+4

Todella suuret pahoittelut kaikille kyydistä pudonneille!! :( jaksamista ja uutta yritystä, kun on aika.



Ja sitten onkin pakko avautua... tuntuu että nyt koetellaan ihan reilulla kädellä.



Isälläni oli aivoinfarkti vuosi sitten, ja tutkimuksissa löydettiin veritulpille altistava geenivirhe. No minä sain vihdoin aikaiseksi käydä tutkimuksissa "varmuuden vuoksi", ja eilen tuli tulokset. Kylläpä vain minullakin se geenivirhe on, äkkiseltään se tarkoittaa siis kohonnutta riskiä saada tukos/infarkti sekä kohonnutta riskiä keskenmenoon.



Onneksi sain lääkäriajan tälle päivälle, juuri ennen ensimmäistä neuvolakäyntiä. Ahdistaa, vaikka toisaalta ajattelen myös niin, että kuinkahan monet elelevät elämänsä tietämättä virheistään ja riskeistään? Ja mulla se on nyt tiedossa ja se voidaan ottaa huomioon.



Elintavat ovat onneksi hyvät, en tupakoi jne, eli omat riskitekijät ovat minimissä. Mutta silti.



Ja sitten nää pahoinvoinnit.. Apua. :P



Jaksamista kaikille kakkavaippojen keskelle, mä en pystyis kyllä mitenkään nyt sellaseen.. tai kai sen pystyis jos olis pakko :P

Mä painun kohta lääkäriin. Onneks mies pystyy töidensä välissä tulla mukaan.



NorthStar 6+4

asiallisista kommenteistanne, helposti moni alkaa haukkumaan että tyhmäkö

olet, noin lyhyen tuntemisen jälkeen lapsia jne.

Niin, mies yritti eilenkin taivutella, mikään ei kuulema tue lapsen tekoa tällä hetkellä, hän ei ole valmis pistämään elämäänsä uusiksi seuraavan vuoden aikana jne. Kokoajan tässä on taloasiastakin puhuttu, lenkillä katseltu muidne taloja ja meillähän oli aiemmin jo yksi "väärä hälytys" ja sillon mies vaan ytuumas että se on sitte alettava taloja katselemaan.

En ymmärrä tuollaista kelkankääntöä. Paniikissa kyseli mikä viikko nyt on ja netistä tavasi että 9 viikkoon asti voi tehdä keskeytyksen, arvatkaa tuntuko pahalta.

Olisi miettiny vähän aiemmin, tiesi kyllä mitä oltiin tekemässä, mikä on seuraus.

Minunko tässä nyt pitäisi kärsiä fyysiset ja henkiset tuskat ja se mahdollisuus etten enää pystykään saamaan lasta, kun toiset yrittää vuosia ja menee kesken, niinkun täälläkin monilla. :(

En tiedä, ukko saa tulla ultraan mukaan ja toivon että se muuttaa hänen mielensä ja meistä tulisi oikea perhe, sen sijaan että livistää vastuustaan. Pitäkää peukkuja minulle ja pikkuiselle.

Pahoittelut tosiaan täältäkin noista keskenmenoista. Uutta yritystä vaan, sieltä se tulee! :)



Täällä ainakin petihommat sujuu ihan normaalisti, lähes joka toinen päivä on sutinaa peiton alla. Eli ei oo vaikuttanut mitenkään. Jostain kirjasesta luin myös, että siitä olisi vain hyötyä, kun se auttaa sitten synnytyksessä jonkun jutun venymistä..(?)



Olotila vieläkin hyvä, Väsyttämään tuppaa vaan, ja tänään on tullut naurettua kaikelle mahdolliselle. Tunteet niiiiiin pinnassa. :)



Nyt leipomaan sämpylöitä! :P



-Meevi 9+3-

Miutumautu: Sano sille ukolle että paskempi homma, jos ei sitä nappaa, et sua ainakin kiinnostaa tämä pieni elämänalku. En ymmärrä kyllä, että ensin sanoo toista ja sitten peruu. Mutta uskoisin myöskin, että tämä on vain jonkinlainen pelkoreaktio. Eiköhän se siitä miehen kalloon iskostu, että siitä tulee oikeasti isä. En usko, että juurikaan kukaan maailmassa on katunut, jos on saanut lapsen, vaikka itse olisi ollut sen pitoa vastaan alussa. Lapsi on lahja.

Pidä pääsi ja ole onnellinen, ansaitset sen! Hymyä huuleen! :)

täällä väsymys on valtavaa ja haittaa vähän työntekoakin. asiakkaat kun on kyydissä niin eipä ongelmia, mutta sitten kun pitää jostain pidemmältä matkalta tulla yksin takaisin koti kaupunkiin niin kyllä väsy iskee matkalla.

uusin oire on närästys.. oksentaako vai röyhtäistäkö siinäpä vasta pulma.

tänään olen nukkunut puolet päivästä ja vielä väsyttää..



marraskuun puoli välille tulee ensimmäinen ultra. vähän jänskättää..



nyt takaisin sohvalle köllöttelemään.



rv 9+0

Tr02: Tosta papasta sen verran, että itte kun kävin naistentautien polilla tarkastuksessa ja papassa (aika sinne oli varattu ennen kun tiesin raskaudesta), niin kysyin heti alussa että eihän tästä ole mitään riskiä vauvalle. Lääkäri sanoi ettei ole vaaraa, ja sanoi että voi jopa samalla ultrata mut! Eli pääsin ultraan ihan yllättäen vaikka piti vaan papaan mennä :)

Oli kyl aivan mahtavaa nähdä pienen sydämen syke, eka virallinen ultra mulla onkin vasta lähempänä joulukuuta. Onneks tuli siihen papaan lähdettyä :D

Ensin Tonttikselle iso voimahalaus. Olen todella pahoillani tuosta teidän ikävästä löydöksestä. Sama (vaikkakin eri) sairaus on vieraillut myös minun perheessäni, ja voin vain kuvitella miltä sinusta nyt tuntuu. Toivottavasti saatte asiantuntevaa hoitoa, onhan miehesi vielä varmasti nuori, joten kaikki varmaan häneen panostetaan. Voinko kysyä miten asia tuli ilmi? Oliko hänellä jotain vatsakipuja tms?



Nortstarilla oli harmillisia uutisia geeneistä. Nyt kun asia tiedetään, niin voitko varautua tilanteeseen mitenkään (raskaudessa ja muuten)? Toivottavasti kyseessä olisi kohdallasi vain tuo kohonnut riski, eikä mitään muuta ikävää.



Miutumautulle vielä tsempityksiä täältä. Jos ette ole enää ihan teinejä, niin mielestäni tuo keskeytyksestä puhuminen on mieheltäsi todella ala-arvoista. Jos pikkuisen sydän jo sykkii, niin miten hän voisi sen pysäyttää? Jo viikolla 7+6 näimme esikoisestamme pienet käsien alut, ja viikolla 9+5 hän siellä heilutteli niitä ja jalkoja. Sormetkin nähtiin tuolloin!



Ja papasta mulle edellisellä kierroksella sanottiin, että jos painavat syyt, niin tehdään, mutta muuten ei mielellään tehdä raskauden aikana. Mutta näköjään eri käytäntöjä eri lääkäreillä.



Toivottelen hyvää yötä,



tinky 7+2

Täällä on vaivannut uskomaton väsymys...huoh...eilenkin nukahdin taas ennen kasia ja heräsin nyt puoli kuudelta. Mitenköhän paljon mä sitten nukun loppuraskaudesta, heh!!;)



Eilen oli outo olo pitkin päivää...ei varsinaisesti pahaolo, vaan sellanen naatti...en mä oikein ees osaa kuvailla sitä oloa. :(



Mulla on nyt ihan viime päivien aikana tullut se pelko, et mitä jos jotain tapahtuu... :( Kylhän sitä vaan täytyy yrittää jättää se ajatus pois mielestä ja jos sit jotain tapahtuu niin miettiä sitä nyt. Tällä hetkellä on kai tärkeintä keskittyä omaan oloonsa ja toivoa et kaikki menee hyvin!!!:)



Kuinka moni on muuten käynyt yksityisellä ultrassa ennen kunnallisen tarjoamaa??



Aurinkoa sateen keskelle ja mukavaa perjantaita,

Anneh 5+6 <3

Pahoittelut kaikille, jotka ovat saaneet huonoja uutisia :( !



Miutumautu: Aikoinaan kun esikkoa aloin odottaa, niin mies (nykyinen ex-mies) oli aluksi sitä mieltä, ettei HÄN ole valmis isäksi. Hänen mielestään AINOA ratkaisu tilanteeseen olisi ollut abortti. Minä en todellakaan suostunut edes harkitsemaan sitä. Jos mies olisi minut sen takia jättänyt niin ei voi mitään. Ihana poika syntyi ja jälkikäteen mies on sanonut että olisi ollut kauhea virhe jos raskaus olisi keskeytetty. Vuoden päästä syntyi heti perään toinen poika. Luulenpa, että sinunkin miehelläsi on jonkinlainen pelko siitä vastuusta minkä lapsen syntymä tuo tms. Menettääkö hän itsenäisyytensä? Eikö hän voi enää koskaan tehdä niitä asioita joista pitää? Miehet on joskus aivan hirveen itsekkäitä ja ajattelutavaltaan mustavalkoisia. Siinä ei paljon paina se, että nainen on se joka on raskaana. Ne ei jotenkin tajua, ettei se lapsi ole mikään kasvain joka vain nippastaan pois jos sitä ei vaan just nyt haluta. Pidä vain pääsi. Ken leikkiin lähtee se leikin kestäköön! Jälkikäteen on pikkasen myöhästä itkeä ettei olis ehkä sittenkään halunnut. Loppujen lopuksi kuitenkin on kyse sinun vartalostasi ja sinun sisälläsi kasvavasta uudesta elämästä. Eli sinä päätät eikä kukaan muu.. Hirmuisesti tsemppiä odotukseen :) !



Omaa napaa: ultrassa kävin keskiviikkona ja niinhän siinä kävi, että la siirtyi parilla viikolla eteenpäin eli on näin ollen vasta 28.6.2009. Mulla kierto ollut toooosi epäsäännöllinen kuopuksen syntymän jälkeen, joten hedelmöitys onkin tapahtunut luultua myöhemmin. Kuitenkin ultrassa näkyi, että siellä se pienen pieni ihmisenalku majaili ihan oikeassa paikassa ja lääkäri oli näkevinään (taisi olla kuvitelmaa) ihan minimaalisen pienen "sykkeen". Joulukuun alussa ultrataan uudestaan kun pieni on kasvanut "näkyväksi". Eli ihan hyvillä mielin täällä kuitenkin. Hirveä väsymys päällä kylläkin...ja vähän etoo välillä. Kyllä se tästä iloksi muuttuu!



Kaikille mukavia hetkiä ja rentouttavaa viikonloppua toivottaa



myy09 ja pienenpieni rv 5+5

Pahoittelut ja jaksamista kaikille ikäviä asioita kohdanneille.



Petipuuhat ovat meillä kaikkien raskauksien aikana jatkuneet normaalisti kun estettä ei ole ilmennyt.



Ihania ultrakuulumisia oli aika monella, kiva. Itse varasin ajan yksityiselle ultraan ensi viikon keskiviikoksi. Ei millään jaksais odottaa. Aikaisempaa aikaa ei kuitenkaan ollut lääkärilläni, enkä sitten hoppuilun takia viitsinyt alkaa lääkäriä vaihtamaan. Viikkoja on silloin 7+5. Neuvolaankin pitäis varmaan soitella, ehkä vasta ultran jälkeen.

Väsymystä on todella paljon, onneks noi 3- ja 5-vuotiaat antaa äidin levätä kun tarvitsee. Eilen otin kahdet päikkärit ja silti illalla vaan väsytti. Kuvotusta on vähän väliä.



Viikonlopuksi mennään anoppilaan. En tiedä aikooko mies jo kertoa raskaudesta. Saa kuitenkin itse päättää koska omalle äidilleen kerrotaan. Vähän jännittää kyllä että miten käy ruokien ja esim. lepäämisten kanssa. Kaipa se siitä. Ehkä pitää ottaa omat eväät... :)



Viikonloppuja kaikille!



t. Kanervankukka ja salamatkustaja 7+0

Tässä vaan rupesin miettimään, että vaikuttaako tosiaan sikiön ikään se kuukautiskierto, vaikka tietää tarkan päivän milloin on kuukautiset viimeksi alkaneet? Eli jos kierto on vähän epäsäännöllinen, niin voiko sikiö sitten olla eri ikäinen kuin mitä on laskettu?

Mietiskelin tässä vaan kun maha on ollut niin iso jo pitkään.. :D



-Memmu ja pikkuinen 9+4-

Toi mun illalla aikasin nukahtaminen teettä sitten tätä, että on sitten vapaa tai työpäivä niin aikasin ollaan hereillä...nytkin jo kuudesta asti porskutellut menemään...No voipahan taas mennä illalla aikasin nukkumaan, heh;) Mies ei oikeen ymmärrä miten voin olla näin väsynyt....olin kyl ennen raskauttakin kova nukkumaan, mutta nyt korostuneesti vielä kovempi:) No täytyy nyt nukkua vielä kun siihen on mahdollisuus!!=)



Mulla ois ollut tänään yhdet Halloween-bileet mut taidan vaan suosiolla jättää menemättä, ettei tarvitse selitellä juomattomuuttaan:)) Parin viikon päästä ois duunipaikan pikkujoulut...huoh...haluis mennä, mutta...kaikki ei todellakaan tiedä masussa olevasta salamatkustajasta ja en haluis heille vielä oikeestaan kertoakaan....no jospa sitä sais miehen auton ja vois vedota sillä, ettei juo!!:)



Mitäs teille muille kuuluileepi?



Hyviä vointeja pyhäinpäivään toivottelee



Anneh 6+0 <3

vastaisin, että itselläni kierto oli kyllä säännöllinen, mutta pitkä (35 pvää), eli se tarkoittaa sitä, että laskettu aika ei ole se minkä laskurit antavat, kun laitan viimeisten kuukautisten alkamisajankohdan vaan tasan viikkoa myöhempi, koska hedelmöitys on tapahtunut viikkoa myöhemmin. Eli kuukautisten alkamisen mukaan mulla on nyt 9+3, mutta sen antama laskettu aika (3.6.) ei mielestäni pidä paikkaansa. Sitä ei käsittääkseni kuitenkaan vaihdeta vielä, vaan sitten kun koko yms viittaavat siihen, että viikot eivät ole vielä nuo.



Mäkin oon hereillä jo näin aikaisin, vaikka halua olisi nukkua varsinkin viikonloppuina myöhään. Mutta uni tulee illalla niin aikaisin ja joka välissä otan päiväunia kuitenkin.



Vatsassa tuntuu painetta vieläkin ja etova olo yllättää aina välillä. Yökkimään en onneksi ole joutunut. Rinnat ovat todella arat.



Tiistaina ollaan menossa yksityiselle varhaisultraan. Miten kukaan jaksaa odottaa viikolle 13, en ymmärrä... Meillä siis oliis ultra muuten vasta joulukuun alussa ja tuntuu että sinne on ikuisuus. Lääkärikin vasta marraskuun puoli

Niin siis lääkärikin vasta marraskuun puolivälissä, joten vieläkin ainoa "todiste" raskaudesta on kaupan halpis raskaustestit, joita toki tein aluksi varmaan kymmenen, kun halusin nähdä tuloksen aina uudestaan.



Mutta eteenpäin porskutellaan ja ehkä sitten tuon ultran jälkeen aletaan miettimään, että josko tätä asiaa voisi muillekin kertoa... Nyt ollaan oltu siis ihan hiljaa. Alunperin olin ajatellut olla hiljaa ihan viikolla 12 asti, mutta katsotaan nyt miten se onnistuu. Onko keskenmenon riski jotenkin pienempi sen jälkeen, kun ultrassa näkee, että kaikki on hyvin ja syke kuuluu jne??



-Winnie-

Just löysin vau.fi sivulta tällaisen uutisen:





Keskenmenon riski ei sittenkään kovin korkea?

17.3.2008

Keskenmenon riski ongelmattomassa alkuraskaudessa saattaa olla paljon luultua pienempi.



Keskenmeno alkuraskauden aikana luultua alhaisempi



Ehkäpä ongelmattomasta raskaudesta uskaltaa kertoa jo ennen kuin ensimmäinen raskauskolmannes täyttyy?

Jos ultrassa on kaikki hyvin niinkin varhain kuin 6. raskausviikolla, keskenmenon riski sen jälkeen on vain kaksi prosenttia, tuore Obstetrics and Gynecology -julkaisussa raportoitu australialaistutkimus väittää.



Aiemmin on arveltu, että ensimmäisenkin ultraäänitutkimuksen jälkeen keskenmenon riski on vielä peräti 12-15 prosenttia.



Tutkimukseen osallistui vuosina 2004-2006 lähes 700 naista Australian Victoriassa.



Tutkimuksesta kertoi Mediuutiset.

tunsin mieheni 4 viikkoa ennenkuin menimme naimisiin (15.9.2008) ja toukka on todennäköisesti saanut alkunsa 14.9 mun laskujen mukaan.

mikä on nopeeta ja mikä ei?!

kaikki on suhteellisista, varsinkin aika. oma mielipiteeni on se että sitä aikaa ei tarvitse turhaan ruveta katselemaan vaan sitä että mikä tuntuu hyvältä ja oikealta (mehän eletään kuitenkin vain kerran).

lapsesta vielä sen verran että sitä ei suunniteltu tulevaksi vielä vähään aikaan mutta kohtalo puuttui peliin. me molemmat olemme innoissamme pienestä.



ensimmäinen neuvola käynti takana ja joka oli pääasiassa vain papereiden täyttelyä. varhaisultran sain varattua 19.11 ja sitä odottelemme innolla.



petipuuhista: itselläni on hieman laantunut halut väsymyksen ja närästyksen takia. joten vain pari kertaa viikossa tällä hetkellä.

Kiitos paljon viestistäsi, jotenkin jostain olen ymmärtänyt, että jos alussa ultrassa on kaikki ok, niin asia voisi olla juuri noin. Toki myöhemminkin voi tapahtua vaikka mitä, mutta niitähän ei kukaan osaa ennakoida.

Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!