Lue keskustelun säännöt.
Vaistoan asioita/ihmisiä voimakkaasti, tuntuu oudolta. Näkijöitä?
25.02.2013 |
Olen viime aikoina (jälleen) huomannut, että "ennakoin" tapahtumia.
Eli vaistoan tietyn ihmisen paikallaolon ennen kuin näen hänet, tai menen paikkaan puolitiedostaen odottaen sinne jotakuta, ja tämä joku sitten tuleekin. Nämä paikat eivät ole mitään tavanomaisia, esim. viime viikolla menin eräälle parkkipaikalle ja kohta sinne ajoi eräs ihminen, jonka olin toivonut näkeväni ja jopa haaveillut hänen ilmestymisestään paikalle ja hän tuli sinne.
Mielestäni vaistoan ihmisten ajatuksiakin, todella usein on käynyt niin, että olen ajatellut ihmisen ajattelevan jotain ja kohta tämä kyseinen ihminen on sanonut jotain juuri sen suuntaista että olen huomannut hänen todella ajatelleen sitä mitä ajattelin hänen ajatelleen. Eikä keskustelut sitä ennen aina ole olleet "ennakoitavissa"
Todella usein on käynyt niin, että olen vaistonnut jollain (puolitutuillakin) ihmisellä olevan hätä (vaikka ihminen ei ole paikalla) ja sitten on käynyt ilmi, että hänellä on todella ollut ongelmia, surua / vaikeuksia.
Onko tämä sattumaa vai voiko minulla olla jokin herkkyys esim. sosiaalisissa taidoissa / näkijän vikaa? EN oikein tiedä näistä asioita mitään mutta viime aikoina tämä toistuvuus on saanut minut monta kertaa "säikähtämään" tai hämmentymään. Onkohan kyse vain siitä että kiinnitän näihin asioihin enemmän huomiota?
Ei ole lainkaan tyylistäni kirjoitella tällaisia mutta kun asia on viime aikoina mietityttänyt, enkä kehtaa siitä kenellekään puhua niin pyydänpä av-raadin mielipiteitä. Olenko sekoamassa?
Kommentit (64)
En pidä itseäni minään näkijänä, mutta itsekin aistin asioita. Ja työssäni tulee aina silloin tallöin ristiriitatilanteita, joissa tarvitaan selvittelijää ja olen valikoitunut siihen hommaan vuosien saatossa, koska jotenkin vain "näen", aistin, en osaa sanoa osuvampaa termiä, mutta "haistan", kuinka homma on oikeasti mennyt. Esimerkkinä vaikka kuvitteellinen tilanne, jossa joku on varastanut rahapussin työntekijöiden sos.tilasta. Selvittelyssä on 4 epäilyksen alaista henkilöä, jotka kertovat kaikki oman tarinansa ja joskus jo ennen mitään kertomisia tiedän, miten homma meni ja kuka on syyllinen.
Olen joskus huvikseni pienissä jutuissa tehnyt niin, että olen "epäillyiltä" kysynyt ennen mitään virallista selvittelyä, että saanko kertoa oman näkemykseni asiasta koko homman nopeuttamiseksi, ja jos homma ei mennyt niinkuin oletan, niin jatketaan sitten selvittelyjä ja kuullaan kaikkien versiot tapahtuneesta. Ja aina homma on mennyt niinkuin olen sen aistinut menneen ja case is closed. Ja en siis todellakaan ole mikään poliisi, vaan muuten vaan työssäni tulee tälläisiä tapahtumia välillä esille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm.. no ihan tavallinen tunne-älyllä varustettu empaattinen, kuuntelutaitoinen ihminen "näkee" jo aikas paljon:) Eikä siinä ole mitään dadaa, oikeastaan on jotakin vikana tunnepuolella jos ei yhtään osaa lukea toisia ihmisiä ja tilanteita.
Jotain on vikana myös jos on niin "pehmeät rajat" ja "myötätuntoinen" että on aina vaan haavoitettavissa. Ihmisen omiin velvollisuuksiin kuuluu osata sanoa ei ja laittaa ne rajat. Kyseessä on haluttomuus/kykenemättömyys ottaa vastuu itsestään eikä mikään henkimaailman ilmiö. Ihmisillä on mitä moninaisimpia syitä olla ottamatta vastuuta itsestään ja tunteistaan eikä kaikenmaailman henkimaailman ja astrologian höpinät ole niitä harvinaisimpia. Mutta mitä tulee sitten etiäisiin, niin niitä on tullut mulle, hyvinkin realistiselle ihmiselle vastaan. Suvussamme on nähty etiäisiä aina, itse olen vain muutaman "kevyen"- eli en ehkä sitten ole näitä etiäis-ihmisiä. Mutta mulle on kerrottu etukäteen aika hurjia asioita- sellaisia että en voi olla uskomatta näihin aavistuksiin, koska olen niitä ihan omin silmin kokenut. Että todellakin on olemassa herkempien värähtelyjen taso ja korekampia tapoja kommunikoida kuin mitä ihmiset yleensä tajuaa. Mutta kaikenmaailman vastuunpakenijahörhökkejähän riittää myös.
Hmm, samaa mieltä kahdesta ensimmäisestä lauseestasi.
Mutta näen sinun puhuvan loppukirjoituksessasi jostakin tietystä ihmisestä puhuessasi vastuuttomista hörhöistä. Tekstisi on kuin kirjoitettu tietylle ihmiselle, josta et pidä, kohdistaen.
[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 23:11"]
Hmm.. no ihan tavallinen tunne-älyllä varustettu empaattinen, kuuntelutaitoinen ihminen "näkee" jo aikas paljon:) Eikä siinä ole mitään dadaa, oikeastaan on jotakin vikana tunnepuolella jos ei yhtään osaa lukea toisia ihmisiä ja tilanteita.
Jotain on vikana myös jos on niin "pehmeät rajat" ja "myötätuntoinen" että on aina vaan haavoitettavissa. Ihmisen omiin velvollisuuksiin kuuluu osata sanoa ei ja laittaa ne rajat. Kyseessä on haluttomuus/kykenemättömyys ottaa vastuu itsestään eikä mikään henkimaailman ilmiö. Ihmisillä on mitä moninaisimpia syitä olla ottamatta vastuuta itsestään ja tunteistaan eikä kaikenmaailman henkimaailman ja astrologian höpinät ole niitä harvinaisimpia. Mutta mitä tulee sitten etiäisiin, niin niitä on tullut mulle, hyvinkin realistiselle ihmiselle vastaan. Suvussamme on nähty etiäisiä aina, itse olen vain muutaman "kevyen"- eli en ehkä sitten ole näitä etiäis-ihmisiä. Mutta mulle on kerrottu etukäteen aika hurjia asioita- sellaisia että en voi olla uskomatta näihin aavistuksiin, koska olen niitä ihan omin silmin kokenut. Että todellakin on olemassa herkempien värähtelyjen taso ja korekampia tapoja kommunikoida kuin mitä ihmiset yleensä tajuaa. Mutta kaikenmaailman vastuunpakenijahörhökkejähän riittää myös.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 23:15"]
Hmm, samaa mieltä kahdesta ensimmäisestä lauseestasi.
Mutta näen sinun puhuvan loppukirjoituksessasi jostakin tietystä ihmisestä puhuessasi vastuuttomista hörhöistä. Tekstisi on kuin kirjoitettu tietylle ihmiselle, josta et pidä, kohdistaen.
Höpöhöpö:) Ei ole kohdistettu vaan ihan kollektiivisesti joukolle ihmisiä jotka haluaa elää hörhöillen. ja mun puolesta voivat myös ihan vapaasti hörhöillä, tunnen tällaisia ihmisiä hyvinkin monia. Ja osallahan viittasin aikaisempiin kirjoituksiin. Kannattais ehkä tiskata välillä se kristallipallo:)
[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 23:11"]
Hmm.. no ihan tavallinen tunne-älyllä varustettu empaattinen, kuuntelutaitoinen ihminen "näkee" jo aikas paljon:) Eikä siinä ole mitään dadaa, oikeastaan on jotakin vikana tunnepuolella jos ei yhtään osaa lukea toisia ihmisiä ja tilanteita.
Jotain on vikana myös jos on niin "pehmeät rajat" ja "myötätuntoinen" että on aina vaan haavoitettavissa. Ihmisen omiin velvollisuuksiin kuuluu osata sanoa ei ja laittaa ne rajat. Kyseessä on haluttomuus/kykenemättömyys ottaa vastuu itsestään eikä mikään henkimaailman ilmiö. Ihmisillä on mitä moninaisimpia syitä olla ottamatta vastuuta itsestään ja tunteistaan eikä kaikenmaailman henkimaailman ja astrologian höpinät ole niitä harvinaisimpia. Mutta mitä tulee sitten etiäisiin, niin niitä on tullut mulle, hyvinkin realistiselle ihmiselle vastaan. Suvussamme on nähty etiäisiä aina, itse olen vain muutaman "kevyen"- eli en ehkä sitten ole näitä etiäis-ihmisiä. Mutta mulle on kerrottu etukäteen aika hurjia asioita- sellaisia että en voi olla uskomatta näihin aavistuksiin, koska olen niitä ihan omin silmin kokenut. Että todellakin on olemassa herkempien värähtelyjen taso ja korekampia tapoja kommunikoida kuin mitä ihmiset yleensä tajuaa. Mutta kaikenmaailman vastuunpakenijahörhökkejähän riittää myös.
[/quote]
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herkkis vastaa.
Minusta on vahvuutta se, että MINÄ olin se henkilö, joka otti vaikeat asiat esille ex-työpaikassa. Ne ikävät, tylyttävät, negatiiviset persoonat pyrkivät itse kiertämään kaukaa todelliset ongelmat ja niiden syyt. Myös se, että pyrin olemaan suora, enkä kieroillut, jatkuvasti valittanut ja kaatanut sen paskan toisen niskaan on mielestäni myös vahvuutta.
Osaan sanoa ei, ja osaan pyytää toista olemaan kunnolla tilaneessa, jossa alkaa olla kiukuttelevaa teinimeininkiä.
Mutta ongelma on siis se, että jotkut eivät ole suoria, vaan kieroja. Näiden ihmisten kanssa on vaikeaa tulla toimeen, ja saada reilupeli toimimaan.
[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 08:30"]
Herkkis vastaa.
Minusta on vahvuutta se, että MINÄ olin se henkilö, joka otti vaikeat asiat esille ex-työpaikassa. Ne ikävät, tylyttävät, negatiiviset persoonat pyrkivät itse kiertämään kaukaa todelliset ongelmat ja niiden syyt. Myös se, että pyrin olemaan suora, enkä kieroillut, jatkuvasti valittanut ja kaatanut sen paskan toisen niskaan on mielestäni myös vahvuutta.
Osaan sanoa ei, ja osaan pyytää toista olemaan kunnolla tilaneessa, jossa alkaa olla kiukuttelevaa teinimeininkiä.
Mutta ongelma on siis se, että jotkut eivät ole suoria, vaan kieroja. Näiden ihmisten kanssa on vaikeaa tulla toimeen, ja saada reilupeli toimimaan.
[/quote]
Ymmärrän erittäin hyvin, miksi osa ihmisistä tykkää olla niin paljon eläinten kanssa. Eläimet eivät koskaan ole kieroja, vaan rehellisiä ja aitoja omia itsejään.852
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 23:15"]
Hmm, samaa mieltä kahdesta ensimmäisestä lauseestasi.
Mutta näen sinun puhuvan loppukirjoituksessasi jostakin tietystä ihmisestä puhuessasi vastuuttomista hörhöistä. Tekstisi on kuin kirjoitettu tietylle ihmiselle, josta et pidä, kohdistaen.
Joo sama fiilis tuli minullekin: joku AV-mamma haluaa "viestittää" työkaverilleen terveiset. On niin ihanaa vierittää se oma vastuu kaikesta aina toisen niskaan, sillä saa taas syyn jatkaa vittuilua ja kieroilua työpaikalla... Mitään vikaa ei nähdä ikinä itsessä, vaan aina "toisen pitää ottaa vastuu" tilanteesta. Mikä näitä ihmisiä vaivaa???
[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 23:11"]
Hmm.. no ihan tavallinen tunne-älyllä varustettu empaattinen, kuuntelutaitoinen ihminen "näkee" jo aikas paljon:) Eikä siinä ole mitään dadaa, oikeastaan on jotakin vikana tunnepuolella jos ei yhtään osaa lukea toisia ihmisiä ja tilanteita.
Jotain on vikana myös jos on niin "pehmeät rajat" ja "myötätuntoinen" että on aina vaan haavoitettavissa. Ihmisen omiin velvollisuuksiin kuuluu osata sanoa ei ja laittaa ne rajat. Kyseessä on haluttomuus/kykenemättömyys ottaa vastuu itsestään eikä mikään henkimaailman ilmiö. Ihmisillä on mitä moninaisimpia syitä olla ottamatta vastuuta itsestään ja tunteistaan eikä kaikenmaailman henkimaailman ja astrologian höpinät ole niitä harvinaisimpia. Mutta mitä tulee sitten etiäisiin, niin niitä on tullut mulle, hyvinkin realistiselle ihmiselle vastaan. Suvussamme on nähty etiäisiä aina, itse olen vain muutaman "kevyen"- eli en ehkä sitten ole näitä etiäis-ihmisiä. Mutta mulle on kerrottu etukäteen aika hurjia asioita- sellaisia että en voi olla uskomatta näihin aavistuksiin, koska olen niitä ihan omin silmin kokenut. Että todellakin on olemassa herkempien värähtelyjen taso ja korekampia tapoja kommunikoida kuin mitä ihmiset yleensä tajuaa. Mutta kaikenmaailman vastuunpakenijahörhökkejähän riittää myös.
[/quote]
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kans näitä "taitoja". Tilanteet tulevat tosi yllättäen, mutta en koe niitä pelottavina. Vasta "näin" yhden tuttavan kuoleman pari päivää ennen (kuolema oli toki odotettavissa vakavan sairauden takia, muttei näin pian). Edessä oleva tilanne tuli mieleeni valokuvamaisesti ja toteutui täysin. Toisaalta, mietin, onko tämä jonkinlaista kauhuskenaarioilua. Kun tiedät pahimman olevan edessä, mielesi työstää asiaa taustalla ja tällaisia kuvia nousee mieleen helpommin?
Olen myös tiennyt erään tuttavan olevan samalla paikkakunnalla yhtä aikaa. Paikkakunta oli molemmille tosi outo, emmekä tienneet toistemme liikkeistä. Havahdutti, kun kuulin tästä myöhemmin. Olin tuntenut asian jotenkin voimakkaana tämän ihmisen läsnäolona. Silloin tämä ihminen ei ollut edes kovin paljoa tekemisissä kanssani, ehkä kerran parissa vuodessa kuulin kuulumisia.
Jännä juttu, että minunkin elämääni kuuluu tuo asenteiden ja eleiden vaistoaminen. Vaistoan, kun minulle valehdellaan yms. Osaan rakentaa käsitystä ihmisestä pienten eleiden, ilmeiden, irtonaisten kommenttien ja rivien välin avulla ja tiedän kyllä varsin hyvin ihmisten asenteet. Tietynlaiset kommentit ja vedätykset eivät todellakaan tule yllätyksenä.
Näkeekö ap ja kaltaiset enneunia? Tapahtuuko enteilyä muille kuin tutuille henkilöille? Itse olen hyvin samanlainen kuin täällä moni, olen erittäin herkkä ihminen, enteilen asioita ja tapahtumia ja olen hyvin herkkä tulkitsemaan ihmisiä. En jaksa olla paljon ihmisten keskellä, sillä havainnoin ihmisiä jatkuvasti, en tietoisesti, vaan tahtomattani.
Noista enneunista sen verran, että itse olen nähnyt unia sekä tutuista ihmisistä että maailman tapahtumista. Esim. Kauhajoen kouluammuskelua edeltävänä yönä näin unen, missä olin oppilaitoksessa ammuskelijaa piileskelemässä ja pakenemassa. Seuraavana päivänä kuulin uutisista järkyttävän tiedon ammuskelusta. Jälkeenpäin kuvista ja videoista katsottuna kaikki rakennukset lähitienoota myöten olivat samanlaisia kuin unessa. En ole ikinä käynyt ko paikkakunnalla :O
Lisäksi näin Japanin tsunamista enneunen. Olin unessa Japanissa turistina, ja olimme meren rannalla paikassa, mihin oli rakennettu muistomerkki tsunamin uhreille. Kerroin mukana oleville lapsilleni, että tällä paikalla oli valtava tsunami, mikä tuhosi kaiken. En ollut ajatellut Japania ennen nukkumista, en todellakaan ole mikään Japani-asiantuntija enkä tiennyt oliko Japanissa aiemmin ollut tsunameja. En ollut myöskään koskaan käynyt Japanissa (enkä paljon muuallakaan) saatikka suunnitellut sinne matkustamista.Mutta myöhemmin tsunamikuvia tarkastellessa maisemat näyttivät tutuilta...
Mistä nuo unet tulevat???? Ne pelottavat myös itseäni. Isäni on kertonut, että suvussamme on näkijöitä ja että siksi minulle tapahtuu noita juttuja. En haluaisi olla itse sellainen, ahdistaa, varsinkin noiden onnettomuuksien näkeminen :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No omalta osaltani vastaan, että jutut tapahtuvat tuttaville. Isoja katastrofeja en ole koskaan onneksi nähnyt. Meilläkin on suvussa samantyyppistä porukkaa. Ei kyllä hirveästi jutella asiasta, arkisina ilmiöinä kerrotaan. Osa asioista häviää heti mielestä, vaikka hetkeksi tulee tunne, että tämänkin arvasin. Vain jotkut kohahduttavat asiat ovat jääneet muistiin.
37:lle: sukulaispariskunnalle on tulossa lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä vaistoan vain tuttujen kohtaloita. Sekin on riittävän kuormittavaa. Joskus olen ollut todella pitkään aivan sairas, kun aavistin kuoleman ennalta, enkä voinut puhua siitä juuri kenellekään. Hirveää! En usko itse yliluonnolliseen, mutta tuota tapaturmaista kuolemaa ei voinut mistään pienistä viitteistä lukea, koska tuli yllättäen. Olen myös vaistonnut jonkun talon ohi kävellessäni, että siellä on kuoltu hiljattain. Sitäkään en voi millään selittää. Talo oli muutenkin aina hiljainen, eikä ulos näkynyt mielestäni mitään, mikä olisi oudosti. Mutta se tunnelma, siitä ei voinut erehtyä... Olen kyllä taitava lukemaan ihmisiä ja se selittää vaistoamiset monessa tilanteessa, mutta tätä ylläkuvattua en osaa selittää. Suvussa on ollut monta sukupolvea ihmisiä, joilla on ollut sama kyky.
Täälläkin ilmoittautuu yksi samanlainen. Minä olen myös erittäin herkkä ja aistin ihmisten tunnetilat. Pystyn hyvin nopeasti vieraista ihmisistä päättelemään, ketkä tulevat toimeen ja kuka ei pidä kenestäkin. Valitettavasti huomaan myös välittömästi, jos joku ei pidä minusta. Minä myös tarvitsen paljon yksinäisyyttä ja omaa tilaa. Kaiken kaikkiaan hieno ominaisuus, jos sitä osaa käyttää oikein ja suojata itseään riittävästi
[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 22:59"]
Jännä miten näkijöitä alkoi nukuttaa.
[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 22:07"]
No niin, testataan. Huomasin pari tuntia sitten yhden seikan sukulaispariskunnastamme. Minkä seikan huomasin?
[/quote]
[/quote]
Mä olen se joka puhui ajan epälineaarisuudesta ja siitä, että joskus näen etukäteen joitakin asioita (yleensä ne ovat sellaisia että tiedän törmääväni johonkin ihmiseen, samaten mulla on ollut joskus näitä josta kolmossivulla yksi kirjoittaja sanoi, että on tiennyt jonkun henkilön olevan samalla paikkakunnalla ja myöhemmin on selvinnyt että niin todella oli). Sanoin myös myöhemmin, että mitenkään tahdonalaisia nämä asiat eivät minulla ole. En tiedä onko kukaan tässä ketjussa väittänyt sellaista. Siispä tuollaiset "no, sanos mitä mä ajattelen, hähäh!" -testit osoittavat vaan asian ymmärtämättömyyttä. Mä en ainakaan ole missään vaiheessa sanonutkaan olevani mikään näkijä, enkä usko että mulla on mitään erityislaatuista kykyä. Uskon, että kenelle tahansa voi tulla noita ennalta näkemisiä. Mulle ei ole tullut nyt pitkään aikaan, jossakin vaiheessa elämää ihan jatkuvasti. Mun näkemät asiat ovat aina olleet ihan harmittomia.
Joku kysyi enneunista. Mä en ole sellaisia oikeastaan nähnyt. No, kerran näin unen jossa mun serkkuni soittelivat mulle että olenhan tulossa sukutapaamiseen. Mulla ei siis ollut mistään tällaisesta tietoa, mutta parin päivän kuluttua minulle tosiaan soitettiin ja kutsuttiin sukukokoukseen. Tuolloin kyllä mietin, että oho, mähän näin asiasta unta pari päivää sitten. Muita "enneunia" ei tule mieleen, ja tuollainen yksittäinen tapaus nyt voi aina olla sattumaakin.
[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 11:43"]
37:lle: sukulaispariskunnalle on tulossa lapsi.
[/quote]
Kysyin näin: "
Vierailija 25.2. klo 22:07 37/58
No niin, testataan. Huomasin pari tuntia sitten yhden seikan sukulaispariskunnastamme. Minkä seikan huomasin?"
Mutta ei, ei heille ole tietääkseni eikä heidänkään tietääkseen ole tulossa lasta. Tietysti sellainen olisi mahdollista, mutta he pitävät asiaa erittäin epätodennäköisenä eivätkä aktiivisesti ole hankkimassa lasta.
Arvasin erään kipeän asian ystäväni menneisyydestä aivan yhtäkkiä sattuman kautta. Sain töissä ahaa elämyksen yhden toisen ihmisen kautta ja tajusin että ystävälläni on ollut ehkä asiaan liittyviä ongelmia. Jälkikäteen mietin että ehkä minä vain kuvittelen. Kysyin sitten muina miehinä asiasta ikään kuin vitsin varjolla että eihän sinulla vaan ole tällaista ollut elämässä. No osuin tietenkin oikeaan ja hävetti kysymyksen muotoilu. Toisaalta se luultavasti oli hyväksi myös ystäväni kannalta jonka ei enää tarvitse salailla asiaa minulta. Olen arvannut myös muita asioita intuition kautta ja yleensä mietin että olenpas höpsö ei tuo voi olla totta. No yleensä ne asiat ovat totta. Kipeät asiat yrittää kieltää koska ei niitä haluaisi kohdata. Toisaalta intuitio on pelkkä aavistus jota ei voi mitenkään todistaa. Esim. pelkään että lasta hyväksikäytetään mutta minulla ei ole siihen todisteita vaan pelkkä intuitio. Toisaalta mietin että ehkä/toivottavasti olen väärässä.
Olen nähnyt jonkin verran enneunia ja vaistonnut ihmisistä kipeitä asioita, jotka he ovat minulle myöhemmin kertoneet (olen luullut/toivonut intuitioni olevan väärässä, sillä tuollaista en toivoisi kenellekkään). On myös hauskaa, jos ajattelee jotain ihmistä tai näkee unta ihmisestä jota ei ole aikoihin nähnyt/muistanut ja tämä henkilö tulee seuraavana päivänä vastaan tai ottaa yhteyttä.
Joskus ihmettelen miksi enneunet ovat niin hölmöjä, esim. jollakin läheisellä on sattunut vesivahinko yöllä ja olen nähnyt siitä samaan aikaan unta. Eihän unesta ole aamulla enää hyötyä kun vahinko on jo tapahtunut. Olen nähnyt toisenkin vesivahinkounen ja erään unen mikä vaikutti asunnon hankintaan. Unessa havittelemani asunto rapistui silmissä ja tuttava tuli tuonpuoleisesta varoittamaan sen ostosta. Päädyin sitten ostamaan toisen asunnon. 😄 taisi olla aikamoinen pommi se ensimmäinen kämppä. Nyt opiskelen lastensuojelua ja toivottavasti tästä ominaisuudesta on jotain hyötyä tulevassa työssäni.
Jännä miten näkijöitä alkoi nukuttaa.
[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 22:07"]
No niin, testataan. Huomasin pari tuntia sitten yhden seikan sukulaispariskunnastamme. Minkä seikan huomasin?
[/quote]