Olen opettajana ah niin kyllästynyt teihin vanhempiin.

Vanhemmat ovat mitä ovat. Sen sietäminen kuuluu työhösi.

tekemisissä. Et pääse siitä mihinkään, niin kauan kuin aiot opettajana

olla, joten alahan asennoitua uudelleen.

Eivätpä enää soittele. Samat henkilöt, jotka soittelivat minulle aiemmin kotiin, ovat sanoneet ettei heille saa soittaa lapsen asioissa töihin. Kotiin soittelukaan ei onnistu, koska se on heidän vapaa-aikaansa eikä silloin ole aikaa puhua lasten koulunkäynnistä. Reissuvihkostahan lapset ja kaikki naapurit lukee salassapidettävät asiat, joten sinne ei heidän mielestään saa mitään henkilökohtaista laittaa ja sähköposti on vain työasioihin. Miten siis tiedotetaan lapsen koulupäivän aikana tapahtuneista asioista näille perheille? Mission Impossible!



Terveisin opettaja myös

jos teidän lapsi on tyhmä tai muuten vaan häiriintynyt. Nykyään tuntuu siltä, että vanhemmat omien kiireittensä/väsymyksensä takia sysää kaiken vastuun opettajan harteille. Hävetkää, te olette huonoja ihmisiä. Vierailija

Taidat olla varsinainen järjen jättiläinen.

joten lusikka vaan kauniiseen käteen.

sanoinko että on??? sanoinko???



eheeen eieieieie

Mutta siis sellaisia tapauksia, joita sattuu aina päivän kuluessa ja jotka pitää ilmoittaa kotiin. Jos vaikka Jaacco on ollut osallisena kiusaamistapauksessa, jättänyt läksynsä tekemättä tai kirjat/välineet toistuvasti kotiin ( jo yhdestä unohduksesta pitäisi lain kirjaimen mukaan ilmoittaa ) tai on vaikka kastellut vaatteensa välitunnilla kaatuessaan vesilätäkköön. Osa näistä on tapahtumina pieniä, mutta alkuoppilaiden koteihin tiedotan yleensä myös niistä, jolloin koulunkäynti ja kouluarki muuttuu läpinäkyvämmäksi. Osasta asioista minulla on virkavelvollisuus ilmoittaa ja niin teenkin, mutta ihan vain mietintämyssyyn kysymys: Kuinka vanhempi odottaa saavansa tietoa lapsen koulunkäynnistä, jos lähes kaikki tavalliset yhteydenpitokanavat on vanhemman taholta kielletty?



T. 6 ( jos oikein muistan )

neljän jälkeen. Kun ennen vanhaan vastasin, kaikki urvelot soitteli mulle koko ajan.

Nykyopen on itse vedettävä omat rajansa ja pidettävä niistä kiinni.

Mulla oikein sappi nousee kurkkuun, kun vaan näänkin pari yli-innokasta äitiä saapumassa koululle päin. On taas niin lennokkaat ajatukset matkassa, että ihan huimaa.



ope

pelkät opetustunnit ja niistä maksetaan kokonaispalkassa.

teistähän se on kiinni miten te annatte meidän häiritä teitä, antakaa meille selkeät ohjeet miten teidät saa kiinni ja milloin. Vittuako te täällä ruikutatte omia virheitänne...ei se o ihme et opeil on nykyää vaikeeta...se on vaa itsestä kiinni ja AUKTORITEETISTA jota siis teillä ei näytä todellakaan olevan.

Olin pitämässä ekaluokkalaisilleni äikäntuntia. Eräs äiti soitti opehuoneeseen ja sanoi:

" Minä VAADIN opettaja xxx:n puhelimeen välittömästi!"

Avustaja lähti välittömästi hakemaan minua ja minä keskeytin tunnin.



Ja tällä(KIN) äidillä oli asiana se, että en ollut antanut tyttären piereskellä oppitunnilla vaikka tytöllä oli paha (diagnosoimaton) crohnin tauti (diagnoosi by äippä).



Tällaiset äipät eivät ole mikään hiljainen vähemmistö...

niin me olemme liian tiukkoja, liian ankaria, liian joustamattomia.



" On se niin kummallista, kun se meidän Micco-pojan ope sanoi, että sille ei saa soittaa kuuden jälkeen illalla," valitteli Mircca-tytön äiti. MInä siihen, että ei se ehkä laisinkaan ole kummallista.

Tämä on varmasti niitä tämän ammatin " varjopuolia" , joita on vaan kestettävä ja hoidettava mahdollisimman fiksusti, niinhän muissakin ammateissa on omat varjopuolensa, esim. asiakaspalvelualalla on myös vaan kestettävä valittavat asiakkaat yms. Mielestäni tämä on paljon asennoitumiskysymys. - Siitä kotiin soittelemisesta: Minä en menisi soittelemaan opettajan yksityiseen puhelinnumeroon, ne asiat mielestäni voi hoitaa muuten vaikka sitten sopia sähköpostitse keskusteluaika normaalina virka-aikana tms., sillä kuuluuhan se yksityisyys ja vapaa-aika myös opettajalle.

Muistakaa opet että tekin olette asiakaspalveluammatissa tietyllä tavalla ja me tollot vanhemmat ollaan teidän harmiksenne asiakkaitanne. Että niinkuin lusikka kauniiseen käteen kuten joku aiemmin sanoi! Ette te mitään yli-ihmisiä ole, ettei teidän työtänne saisi yhtään arvostella. OIkein kiukuttaa meidän tollojen vanhempien puolesta....

ps. ammatinvalintakysymys ;)

vanhempien kanssa. Ajattele miten hankalaa sillä tytöllä on voinut olla, jos ilmaa kertyy ja kertyy, vaikka ei olisikaan diagnosoitu.

Jösses, sua.

Toki työt pitää hoitaa, mutta ymmärrän todella hyvin myös ärsytyksen siitä, että soitetaan illalla kotiin. Pahimmillaan äidilleni (myös opettaja) on soitettu puolen yön tienovissa jotain " todella tärkeää" asiaa. Asian olisi ehtinyt hoitaa varmasti seuraavanakin päivänä.



Nykyään pitää ilmeisesti tehdä hyvin tarkat rajat, että koska saa esim. soittaa, koska kaikilla vanhemmilla ei ole mitään käsitystä hyvästä käytöksestä.

että lapsilla on vanhemmat, mutta nykypäivänä ns. normaali vanhempia on vain valitettavan harvassa. Sekä inhimillisyys että järjen käyttö on useilta täysin kadonnut!!!!!!!!!!!!



Kyllä oli enennen opettajilla hyvät ajat, auktoriteettia ja kunnioitusta. Enään ei ole mitään niistä jäljellä.



Vanhemmat kitisevät ja nitisevät, pahimmillaan terrorisoivat opetusta, lapsilla kaiken pitäisi aina olla kivaa ja huvia, opettejan käytettävissä aina ja jos yrität saada asiallista keskustelua, vaikka oppimisvaikeuksista niin opettajassahan se on vika ja vanhemmat eivät edes lapsen edun nimissä suostu avaamaan silmiään. Jos oma lapsi on toistuvasti mukana tappeluissa tai häiriköi tunteja niin toiset ovat sen houkutelleet, ei meidän niko sellaista tee.



HUH, mitä soopaa!



Vanhemmuuskouluun ennen lapsien saamista.

Opettajamme on sanonut että hänelle saa aina soittaa ja toivookin, että tehdään tiivistä yhteistyötä kodin & koulun kesken. Vanhempainilloissa hyvä meininki eikä kellään kiire pois.