~*~ SUURPERHEET viikolla 44 ~*~

täällä taas pinon merkeissä, eipä mulla mitään erityistä asiaa ole.



Tämä viikko vielä ja sitten koittaakin marraskuu ja Riesa ja Uupu saa kääröt syliinsä. Ja kohta on jo joulu ja sitten meikäläinenkin varmaan tietää jo miten oman synnytyksen kanssa tehdään. Toisaalta odottaa, että pääsis mahasta eroon jo aikaisemmin, mutta toisaalta haluais odottaa siihen LA:han asti. No, on tässä vielä pari kk aikaa...



Pitäis mennä siivoamaan, mutta ajattelin odotella vähän apuvoimia siihen hommaan. Huomenna on ukko-kullan synttärit ja ainakin sisaruksia on tulossa kakkua syömään; se on meillä perinne, sen kummemmin ei muuten aikuisia juhlita. Ja se isänpäiväkin on parin viikon päästä, niin saa taas EHKÄ leipoa kakkua...



Voikaatten hyvin kaikki äipät masuineen ja pesueineen!



Äippä ja J-5 rv 28+4

Joten jos saan seuraavaan listapäivitykseen Petiten tilallesen "aidon" nicin: *Leanna*



Viikot vähenee ja sietokyky sitä mukaan!Oon ihan kypsä ja vaivainen.Viime raskaudessa pahasti vaivannut issias heräilee taas ilmoittelemaan olostaan ja vatsa on arka ja pinkeä.



Olisin jo ihan valmis lunastamaan palkinnon,vaan vielä on matkaa jäljellä...



Mukavaa tiistaita kaikille,toivoopi Leanna ja seiska rv 34+3

Täällä on kukko laulanut ja herätty jo suomalaisen kahvin juontiin. Lapsilla on meillä päin syysloma, joten aamu venyyyyy tosi pitkäksi. Vain pienin nilviäinen on herännyt, kukon kanssa samaan aikaan.

Itse olin koirien kanssa ulkona jo puoli seitsemän jälkeen. Ihana happihyppy heti aamusta.

Routaa on jo maassa, puut huurussa, mahtavaa!



AIka on mennyt tosi nopeaa ja tämä raskaus on melkein lopussa, ihan varkain....viimein olen saanut kaiken valmiiksi uudelle tulokkaalle. On vaatteet ja petsattu sänky, uudet Vibevaunut (Phil&Teds) sun muuta...

Joten hiljaa hyvä tulee...tämä minun vatsa on kyllä aika pieni mutta kuitenkin painaa sen verran tuonne kylkiluihin, että olisi hienoa jos saisi päästä eroon tästä pallosta pian. Kaikki kersat ovat kyllä syntyneet ihan "ajoissa" vähän aikaisemmin laskettua, toivottavasti tämäkin. Täytyy vain jatkaa tätä eloa samaan malliin, käyttämällä kaikki 25 tuntia päivästä tehokkaasti, niin eipä vauva kauan enää jaksa vatsassa pyöriä :-)



Niin, sitä on taas perhe kasvanut uudella koiranpennulla. Eilen hyppäsin lentokoneeseen ja lensin Tukholmaan ja hain meille Toyvillakoiran pennun! tämä on kyllä ihan hullua, kun talossa on jo yksi Toytyttö ja kaksi pientä sekapankkia, jolla toisella on viisi ihanan suloista pentua....joten sirkus senkun kasvaa...Mutta kun ei osaa elää kuin tällä yhdellä tavalla! Paljon hommaa ja liikettä sekä muuta pitää olla ettei happane! Eli nyt on meillä neljä omaa mustaa kuonoa talossa sekä kohta uusi käärö sylissä...kuudes sellainen.

Kyllä elämä on ihanaa!

Pusut kuonoon kaikille teille.

Tämä rouva lähtee vaipan vaihtoon!



Riesa ja pien'

Olet ihanan energinen Riesa....lähetä sitä energiaa vähän tännekkin :D

Siis teillä on neljä koiraa ja sitten ne pennut, huh huh. Tai no kaikkeen tottuu meilläkin on ollut parhaimmillaan kuusi kissaa, esikon allergian taki olemme sitten joutuneet kaikista karvaisista lemmikeistä luopumaan. Sinänsä tosi harmi kun eskarilainen on erittäin eläinrakas (tullut minuun). Mutta nyt sitten meillä on akvaario jota poika sitten hoitaa innokkaasti.



Nyt on vallalla sellainen kaappien pöllytys into, kaikki täytyy tonkia ja katsoa mitä aarteita löytyy. Ja kyllä sitä ihme kamaa onkin tullut haalittua. Nyt on pusseja kodinhoitohuone täynnä, uffiin, roskiin, kirpparille. Vauvelillekkin löysin kuopuksen kaapista ihan mukavasti unisex vaattetta, ja niitä uusiakin on tullut haalittua, siirsin kaikki odottamaan pesua...jonka teen sitten joskus ;)



En nyt muista hehkutinko äitiyspakkausta täälläkin, mutta ihana se on (näin vain lyhyesti) ehkä näistä kaikista neljästä paras.



Ensi viikolla olisi lääkärineuvola, onneksi mitään uutta vaivaa ei ole ilmaantunut ja ilmeisesti hemppa on nousussa kun ei väsytä enään niin kovin pahasti. Yöt ovat katkonaisia kylläkin kun asentoa täytyy useasti vaihtaa, vauveli istua kököttää ja pää painaa kylkiluihin joten oma istuminen alkaa tuntua ikävältä...toivotaan että tuo kääntyisi pikapuoliin.



Jaahas nyt sitten täytyy ottaa itseään niskasta kiinni ja lähteä hommeleihin.



JB72 kera pesueen

Ei mulla mitään erityistä asiaa ole mutta oli pakko kirjoitella jotain kun meinataan tippua listalta johonkin kaukaisuuteen.



Sen verran omaa oloa että mulla on vähän sellainen olo että ei oikein tiedä jaksaako olla töissä vai ei. Välillä huimaa ja on huono olo. Mutta jotenkin ei vaan luonto anna periksi hakea sairaslomaa. Hyvähän se olisi hakea kun työskentelen lasten parissa ja täällä liikkuu kaikki mahdolliset taudit; rokoista oksennustautiin. Mutta jotenkin sitten säälittää että nämä joutuvat hankkimaan mulle sitten sijaisen jos olen pois. En tiedä. Olenko vaan liian tunnollinen enkä ajattele tarpeeksi nyt itseäni ja vauvaa?



Ensi viikolla olisi neuvola. Ehkä otan asian siellä esille.



Ja äityispakkaus tuli viime viikolla. Aivan ihana! Nyt se tuntuu vieläkin todellisemmalta että kyllä se vauva sieltä tulee. Ihanaa!



Nyt töiden pariin. Arkuli 26+3

Ja varovainen ilmoittautuminen vahvuuteen :) Eli plussattu on viikko sitten ja nyt kasassa hurjat rv 5+0. Onnellisia olemme miehen kanssa, mutta mua pelottaa, että jos mitään ei olekaan. Siis tuulimuna tai jotain... No, aika sen näyttää. Pakko yrittää ajatella niin. Oireita ei kauheasti vielä ole, mutta se on minulle tässä kohtaa ihan tyypillistä. Pitäkäähän peukkuja, että tämä tästä lähtee hyvin sujumaan :)



M kera viiden + kuudes nuppunen masussa

Tässä viime aikoina on tullut laiskistuttua niin, ettei enää tahdo jaksaa kirjoitella ollenkaan. Sairaslomalla olo ja makailu on niin rankkaa ja kiireistä... No, aika hyvältä näyttää oma napa kuitenkin tällä hetkellä, eli supisteluja tulee ja menee, mitään isompaa ei vielä ole tapahtunut. Paikkojen pehmeneminenhän on aika normaaliakin, kun on jo useampi lapsi. Mutta toista keskoskokemusta en kuitenkaan haluaisi, vaikka ensimmäinen onneksi menikin hyvin loppujen oikein hyvin.. Joten siksi otan mieluummin varman päälle ja olen aloillani kuin riskeeraan yhtään.



Sen verran jouluihmisen tietysti pitää stressata, että jouluruoat alkavat nyt olla pakasteessa sikäli kuin ne valmiiksi pystyi tässä vaiheessa laittamaan. Kun joulu taas tulee niin häjyyn saumaan, etten välttämättä ole tolpillani. Melkein tuli tippa silmakulmaan, kun luin 11-vuotiaan esikoisen alustavaa joulutoivelistaa... Tavaran sijaan poika oli kirjoittanut toiveen "että äiti saisi olla joulun kotona"... sitä varmasti kaikki toivomme ja jännitämme. Kaikkien aikojen jouluyllätyshän meille tuli 6v sitten, kun pieni, punainen joulutonttumme makasi keskoskaapissa - poika aina sanoo, että oli vain kiire nähdä se joulupukki...



Toivottavasti muilla on kaikki hyvin ja niinkuin pitääkin, me olemme täällä hengissä ja hyvin kasassa toistaiseksi... Kyllähän tiesin raskautuessani, mihin leikkiin lähden, kerran riskiraskaus aina riskiraskaus, mutta kyllä joskus silti ottaa pattiin, kun ei voi täysin nauttia olostaan vaan koko ajan jännää ja stressaa...



Mistille tervetuloa, toivottavasti kaikki lähtee osaltasi sujumaan hyvin.



Katjalah&nelonen rv25+5 (meillä todella alkaa olla jo hyvät selviämisen mahdollisuudet)

Ja onnittelut sekä onnellista odotusta sulle!!!!!

Kiva kun näitä "vahoja"nimiä putkahtaa esiin!



Leanna ja napa rv 34+6

häiriköin vielä tänne tän mun kysymyksen, mutta kuinka varhain ootte alkanu tunteen lievästi kipeitä supistuksia?? Nytten 16+1 ja eilen ekaset supparit mitkä tuntuu selässäkin. Ei tule yhtään säännöllisesti tai mitään, mutta 3 aikasemman kohdalla ei ole näin varhain supistuksia tuntunut. Jotenka onko normaalia vai mitenkä tähän pitäisi reagoida.

En saanut enään iltapäivästä neuvoloista ketään kiinni.. varmaan jo halloweeniä juhlimassa koko sakki.. enkä viitsi TAYS:a asialla vaivata kun kysyy kumminkin että onko säännölliset ymym..

Auttakee te viisaammat jo tierätte =)

mutta tällä kertaa kipeitäkin supistuksia on tullut rv 16 alkaen. Olen niiden vuoksi nyt sairaslomalla joko synnytykseen (tai toivottavammin äitiysloman alkuun...) asti. Mullahan on tuo yksi keskonen, joten sen takia otan nämä erityisen vakavasti aina. Jos niitä supistuksia kovin usein tulee niin kannattaa kyllä käydä näytillä, että katsovat ettei vain mitään ole tapahtunut (eli kohdunkaula alkanut pehmetä ja suu aueta). Oma tilanteeni on tällä kertaa ollut suht hyvä, eli kaula on kyllä lyhennyt ja pehmeä, mutta kohdunsuu kiltisti kiinni (oli ainakin pari viikkoa sitten...) Viime kerralla mulla oli jo rv23+0 ulkosuu kahdelle sormelle auki, mutta viikolle 37+3 päästiin. Ota vain rauhallisesti ja lepäile niin tilanne voi hyvinkin mennä sillä ohi.



Katjalah&nelonen rv25+5