Tuoreeen tutkimuksen mukaan opettajat antavat suosituille ja ulospäinsuuntautuneille tyttöoppilaille paremmat arvosanat eli

Nurkassa kyhjöttäjälle ei voi antaa kymppiä, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä. Se numero on aina kokonaisuus.

Pojilla ei persoonallisuus vaikuttanut asiaan. Kaippa on ok jos poika on sellainen hiljainen nörtti, häntä voidaan pitää älykkäänä mutta tytöllä se on huono asia.

mutta ujouteni voitin kouluaikana vähitellen, samoin opin vähitellen löytämään kavereita ym.

Ulosanti ratkaisee myös, on ihan oikein, ettei heikosti itseään ilmaiseva saa parhaita numeroita, mutta onneksi siinäkin voi kehittyä.

Ole iloinen, että lapsellesi ei tod näk " akateemisten taitojen" oppiminen aiheuta liikaa vaivaa, näin ollen hän voi tsempata itsessään niitä puolia, jossa enemmän kehittymistä tarvitsee.

Aikuisena olen ollut todella tyytyväinen, että lapsena jouduin olemaan huonompi monia liikunnassa, partiotaitokisoissa ja musiikissa: kun kaikki kirjalliset aineet, piirustus ja käsityö menivät loistavasti ilman vaivannäköä, niin oli ERITTÄIN hyvä saada treenausta myös häviämisessä ja epäonnistumisessa.

Työelämässäkään ne todistusnumerot ei paljoa ratkaise, vaan sosiaaliset taidot.

Lisää siitä täällä: http: //www. sitra. fi/fi/Ajankohtaista/2007-10-03_tiedote. htm



Persoonallisuus vaikuttaa siis 20% verran arvosanaan (minkä ap ovelasti jätti mainitsematta...). Minusta se on ihan inhimillistä.

Olisi autuasta olla täysin 100% puolueeton ja nähdä VAIN se tuntiaktiivisuus, osaaminen ym., mutta en usko sen olevan mahdollista kenenkään opettajan kohdalla.

Opettaja on ihminen ja inhimillinen olento myös numeroita antaessaan.

tulisi kai näitä ujoja juuri kannustaa ja rohkaista, eikä lannistaa huonoilla arvosanoilla!

Aktiivisuus on ominaisuus, jota arvioidaan.

Vanhainkodissakin ne sosiaalisimmat tapaukset saavat yleensä vähemmän lääkkeitä kuin ne jotka syrjäytyvät --> Voivat paremmin, tai ainakin tuntevat voivansa paremmin.