16-vuotiaan abortista

viikonloppu.... Mitä siitä että vauva saa elää....

Vierailija:

Mun mielestä tässä kohdassa ei pitäisi olla vaitiolovelvollisuutta.

16-vuotias on vielä lapsi ja tarvitsee vanhempien tukea. Voin kuvitella kuinka tämä lapsi on paniikissa ja jos vielä terveydenhoitohenkilökunta on abortin " kannalla" niin helposti lapsi menee aborttiin. Eli aina siis mielestäni pitäisi alaikäisten raskauksista ilmoittaa vanhemmille. Lapsesta voi olla tosi helpottavaa kuulla vanhemmilta " ei se mitään, kyllä me se vauva voidaan hoitaa" .

Eräillä meistä vain on sellaiset vanhemmat jotka eivät tosiaankaan sano " ei se mitää, kllä me se vauva voidaan hoitaa" vaan tulisi nyrkistä naamaan ja heitto kadulle ja ilmoitus että takaisin ei ole tulemista eikä sukulaistenkaan luo menemistä. Että semmoista helpotusta vahinkoraskaudesta.

Ehkä sun pitäs kertoo sun siskolle että sä tiedät asiasta ja olla hänelle olkapäänä. Vaikka et itse hyväksyisikään tätä ratkasua niin voisit ehkä kuitenkin olla se olkapää tässä ja nyt. Sun sisko ei ole ehkä sullekaan uskaltanut kertoa, jos kerran teillä on tuo uskonnollinen kasvatus?



Olen itse uskova, enkä minäkään hyväksy aborttia. MUTTA jos oma lapseni menisi sellaisen tekemään (tai siskoni tai ystäväni) niin en hylkäisi silti heitä vaan auttaisin kuuntelemalla yms. miten vain voisin, tietysti mielummin auttaisin pitämään sen vauvan, mutta tässä tapauksessa se ei nyt teillä enää sitten ole mahdollista...



Sun sisko ei ehkä ole uskaltanut kertoa sulle kun pelkää että tuomitset heti tai katkaset välit ? !

siskosi asiasta vanhemmillesi kertomaan.

Kerrot että SINUN on vaikea elää tämän tiedon kanssa.

Millaista luulet siskollasi olevan tämän asian kanssa?

Minusta tuntuu että nyt sinä ajattelet hieman itsekkäästi.



Jos kerrot asiasta vanhemmillesi lievität OMAA tuskaasi mutta pahennat siskosi tilannetta entisestään!!

Mieti tilannetta, ennenkaikkea siskosi kannalta.

Helpottaa kun asettelet kuvion niin että sinä olisit nyt siskosi housuissa!

16-vuotiaana äidiksi tullut harvoin matkustelee, lähtee vaikka vaihto-oppilaaksi toiseen maahan ym.

että voisin sitten tukea lastani vaikeassa tilanteessa.



En ajattele, että se olisi hyvä juttu ja pidän jokaista aborttia tosi tosi ikävänä asiana. Jos tietäisin lapseni olevan raskaana, haluaisin hänen kanssaan pohtia myös muita vaihtoehtoja, lähinnä että onko niitä. Mutta jos lapsi päättää abortin tehdä tai tässä tapauksessa olisi sen jo tehnyt, tarvitsee hän paljon tukea päästäkseen siitä yli. Ja tietysti paremman ehkäisymenetelmän jatkossa.

Jos kerrot niin tuloksena hirveä perheriita loppu elämän. Siskoltasi menee välit sinuun ja omiin vanhempiin (kerta eivät hyväksy aborttia ja ovat muutenkin tiukkoja). Sitäkö tosiaan haluat?

Harmi, että kuulit siitä ja olet nyt " tuskissasi" .

Älä petä siskosi luottamusta.

Poika on parikymppinen, ei siis IHAN pentu enää, ja takana hänellä pitkä liuta suhteita ja pelkkiä seksisuhteita. Siinä valossa pelkäänkin, ettei siskollani ole ollut sijaa juurikaan tehdä päätöstä omasta näkökannastaan. Mutta tiedä häntä! Ja kuten sanoin, - en tule asiaa kertomaan vanhemmilleni, enkä varmaan siskollenikaan sitä, että tiedän. Jos hän ei joskus aikuisempana itse halua kertoa.



ap

enkä ole vieläkään kertonut siitä omille vanhemmilleni, enkä varmasti kerrokaan. Siitä tietää ainoastaan läheisimmät ystävät sekä silloinen poikaystävä ja nykyinen mies.



En oikein tiedä miksi en ole asiaa voinut kertoa, ehkä siksi että se on minulle edelleenkin arka asia, ja tietyllä tavalla kadun/häpeän koko aborttia. Tilanne siis oli silloin se että silloinen poikaystäväni oikeastaan pakotti minut tekemään abortin, sanoi että valitse joko hänen tai vauvan väliltä. Nuorena ja naiivina en tietenkään uskonut pärjääväni yksinäni vauvan kanssa.



En kertoisi vanhemmille jos olisin sinä, mutta ehkä juttelisin asiasta siskon kanssa. Ei vanhempienkaan tarvitse välttämättä kaikkea tietää, varsinkin jos ilmapiiri teillä kotona tuo että abortti on murha.

voi pitää vuorotteluvapaavuoden (vai mikä se termi on?) ja lähteä silloin vaikka koko ajaksi ulkomaille. Ei lasta tarvitse tappaa.

hyhyhy, uskovaiset jyrää

Enkä minä edes avosylin ottaisi vastaan lapseni uuttaa vauvaa, kun lapsen on hädin tuskin saanut kasvatettua toiselle kymmenelle. Eri asia minkä sit lopulta tekisi, mutta missään tapauksessa en kyllä kättelyssä sanoisi ettei se mitään, ja sitoudun itse taas 20 v. eteenpäin.....

Morre:

35: Nuorena elämiseen kuuluu muutakin kuin biletys.

16-vuotiaana äidiksi tullut harvoin matkustelee, lähtee vaikka vaihto-oppilaaksi toiseen maahan ym.

tämä " toinen käsi" on pikkusiskoani vuotta venhempi toinen sisko. Ja se, miksi hän minulle asiasta kertoi, on niin vaikea juttu, etten viitsi sitä tässä tilanteessa ryhtyä kovinkaan tarkkaan erittelemään... En nyt sano, että hän oli pakotettu siitä minulle kertomaan, mutta lähes näin... Ei ollut helppo tilanne hänellekään!



Vanhempieni olisi varmasti ollut helpompi hyväksyä tyttären raskaus kuin abortti - näin uskon. Äitini on oman esikoisensa saanut aikoinaan vain kolme vuotta vanhempana. Välejä en kyllä missään tapauksessa aikoisi siskooni katkaista. Ja toki ymmärrän, että hänen olonsa täytyy olla moninverroin kamalampi kuin minun! Mietin vain, miten hän sen olonsa kanssa jaksaa.



ap