16-vuotiaan abortista

Vaitiolovelvollisuus katsos.



sh

haluvat omalle kohdalleen.

ettei tuollaista tilannetta pääse syntymään.

Tiedän tuon vaitiolovelvollisuuden, joka sitoo sairaalahenkilökuntaa. Olivat he kuitenkin kysyneet, saako kotiin laittaa tietoa. Ei ollut saanut.



Lähinnä mietin, teenkö oikein vanhempiani kohtaan, jos jätän tietoni kertomatta? Ja toisaalta : teenkö väärin siskoani kohtaan, jos asian tuon julki? Ja sitä ihmistä kohtaan, jolle siskoni oli uskoutunut ja jolta asia tuli tietooni eräässä tilanteessa...



ap

jos hän ei halua kertoa siitä vanhemmille niin sitten et kerro sinäkään

yritä mieluummin kannustaa häntä itseään kertomaan vanhemmillenne. Tai ole hänen tukenaan kun kerrotte asian yhdessä. 16-vuotias on vielä lapsi, eikä tule olemaan helppoa sinullekaan jos tuollainen asia jää omalletunnollesi!

16-vuotias on vielä lapsi ja tarvitsee vanhempien tukea. Voin kuvitella kuinka tämä lapsi on paniikissa ja jos vielä terveydenhoitohenkilökunta on abortin " kannalla" niin helposti lapsi menee aborttiin. Eli aina siis mielestäni pitäisi alaikäisten raskauksista ilmoittaa vanhemmille. Lapsesta voi olla tosi helpottavaa kuulla vanhemmilta " ei se mitään, kyllä me se vauva voidaan hoitaa" .

Ja että voin olla lapseni tukena noinkin vaikeassa asiassa.



Toisaalta, ap tapauksessa, tosi fiksu tyttö kun osasi itsenäisesti hoitaa tämän asian noinkin hyvin.



Ap:lle, en kyllä menisi vanhemmille kertomaan, vaan olisin tukena siskolle, vaikka päätös on ollut varmaan ihan hyvä, niin ei se silti mikään helppo ole ollut.

Teidän vanhemmat saavat tietää, jos saavat tietää, sitten kun siskosi on valmis kertomaan heille.

Ei sinun välttämättä tarvitse kertoa hänelle, että tiedät hänen salaisuutensa, vaan ole ylipäänsä läsnä ja kerro, että olet hänen isosiskonsa (veljensä?) ja haluat olla hänelle tärkeä ja läheinen ihminen.

jos sinulla ja siskollasi on todella hyvät ja läheiset välit vanhempiinne(mikä ei todennäköisesti pidä paikkaansa kun siskosi ei ole heille asiasta kertonut)niin voisin kertoa heille, jos voisin täysin luottaa heidän " pitävän salaisuuden"

Siskosi olisi tietenkin tärkeintä kertoa itse asiasta ja sinä voit häntä siinä kannustaa.

Se olisi tosi paskamaisesti tehty siskoa kohtaan.

Siskoa itseään kannustaisin toki kertomaan vanhemmille.



Toivon, että vastaavassa tapauksessa äitinä saisin asiasta tietää suoraan abortin tehneeltä lapselta.

ei vain ole sellaisia vanhempia, jotka tukisivat, joten vaitiolovelvollisuus on ihan paikallaan.

Minulla on niin kehnot vanhemmat, etten ikinä olisi halunnut heille tuollaista asiaa paljastaa. Jo kauan ennen 16 vuoden ikää he olivat lakanneet välittämästä mistään mitä tein, eipä heitä kotona enää juuri näkynytkään, saattoivat olla päiväkausia poissa enkä tiennyt että missä.

Vierailija:

16-vuotias on vielä lapsi ja tarvitsee vanhempien tukea. Voin kuvitella kuinka tämä lapsi on paniikissa ja jos vielä terveydenhoitohenkilökunta on abortin " kannalla" niin helposti lapsi menee aborttiin. Eli aina siis mielestäni pitäisi alaikäisten raskauksista ilmoittaa vanhemmille. Lapsesta voi olla tosi helpottavaa kuulla vanhemmilta " ei se mitään, kyllä me se vauva voidaan hoitaa" .

Suurin ahdistus ehkä tulee siitä, että tiedän asian, jota minun ei kuuluisi tietää. En voi kenellekään puhua siitä. Paitsi tietysti ihmiselle, jolta sen kuulin. Menin tyhmä katsomaan netistä vielä yhden aborttivideon ja se tietysti vain lisäsi pahaa oloa... Siskoni oli ollut kolmannella kuukaudella raskaana. Olen itse neljä pikkulapsen äiti. Kovin on ristiriitaiset tuntemukset!



Näin minäkin olen ajatellut, että itse lapsen vanhempana haluaisin tietää, mutta toisaalta mielestäni vain siskollani on oikeus siitä heille kertoa - jos tahtoo.



ap

sitä pelkään, että kriiseilyyn taipuvaisen pikkusiskoni kohdalla tämä kriisi (abortti) kertautuu vielä moneen kertaan... Ja tällöinkin vanhempani ovat täysin tietämättömiä, mitä asioiden taustalla voi olla. Vanhempani eivät ole oikein saaneet otetta tästä siskostani pariin vuoteen - hän ei juuri puhu asioistaan ja on hyvin omapäinen. Omat välini vanhempiini ovat ihan normaalin lämpimät. Siskoni poikaystävä oli heti raskaustestin varmistettua raskauden soittanut itse sairaalaan ja kysynyt, miten tilanteessa toimitaan, jos haluaa abortin. Luulen, että päätös on varmaan tehty yhdessä, mutta aikaa päätöksen tekemiseen ei ole juurikaan tuhlattu. On haluttu vain painaa paniikkinappulaa ja poistaa koko ongelma äkkiä pois päiväjärjestyksestä. Siksi pelkäänkin, että se alkaa vielä kummittelemaan siskoni mielessä.



Ja mainittakoon, että taustallamme on uskonnollinen koti, jossa abortti on yhtäkuin murha. Ja näin olen taipuvainen itsekin rinnastamaan. Ehkäisyä en sensijaan laske missään mielessä samaksi asiaksi.



ap

tätä poikaystävää. Kuulostaa juuri tyypilliseltä kusipäältä joka vain hyväksikäyttää siskoasi.

Vierailija:

tätä poikaystävää. Kuulostaa juuri tyypilliseltä kusipäältä joka vain hyväksikäyttää siskoasi.

Hyväksikäyttävä kusipää olisi kai häipynyt kuvioista tms.

ja ovat jo aborttiakin kuulema käsitelleet ja on tuntunut pahalta, kun toiset ovat kertoneet äitinsä aborttikokemuksista ja hän on kokenut kaiken itse vain pari kuukautta sitten... Tämänkin kuulin siis toisen käden kautta. Mutta aina vain tätä mietin! Saa nähdä, kuinka kauan asia kummittelee mielessä.



ap

Kuulkaas nyt, asia ei kuulu kenellekään (vaikka olisit sisko tai mikä tahansa!!!!) muulle kuin asianomaiselle. Olisi todella törkeää kannella vanhemmille. Mitä sinä siskona otat paineita toisen abortista, oletko jotenkin heikkohermoinen itse?



Minulle kävi samoin 16-vuotiaana enkä missään olosuhteissa olisi kertonut vanhemmilleni. En ole myöskään päivääkään katunut tuota aborttia, elämäni olisi mennyt täysin pilalle, jos en olisi sitä tehnyt. Miksi te kaikki luulette, että sitten alkaa omatunto soimata ja tulee masennus? En usko kovin monelle teinille niin käy. On eri asia, jos ko. toimenpiteen tekee aikuisena, kun oikeasti on jo vaihtoehtoja!



Lopettakaa turha moralisointi ja lässytys. On erittäin hyvä asia, että yhteiskunnassamme on naisella itsemääräämisoikeus vartaloonsa. Ettei kiihkouskovaiset ja muut moralistit päätä asioista.

pitää lapsen. Opinnot siirtyvät äitiysloman verran eteenpäin, sitten lapsen voi laittaa hoitoon ja äiti jatkaa opiskeluja /mennä töihin. Ja kyllähän normaalit isovanhemmat tuossa tilanteessa auttavat lastaan lapsenlapsen hoidossa. Ja monellahan on myös se vauvan isä mukana kuvioissa.

niin jää harmittamaan kaikki asiat mitkä jää kokematta, huonossa tapauksessa lapsikin kärsii..

Riippuu ihan nuoresta ja luonteesta pärjääkö lapsen kanssa vai ei..

Vierailija:

pitää lapsen. Opinnot siirtyvät äitiysloman verran eteenpäin, sitten lapsen voi laittaa hoitoon ja äiti jatkaa opiskeluja /mennä töihin. Ja kyllähän normaalit isovanhemmat tuossa tilanteessa auttavat lastaan lapsenlapsen hoidossa. Ja monellahan on myös se vauvan isä mukana kuvioissa.