(.)(.) MARRASMASUJEN MAANANTAI (.)(.)

Mun piti laittaa tuohon merkit niinkuin masuja, mutta noi kyllä näyttää ihan rinnoilta. Hävettää :(



Taitaa selkäkipu tehdä tehtävänsä. On ollut pari päivää ristiselkä kipeä niin, että kävely on kuin mummolla. Onko tämä jotain liitoskipua tms? Istuminen on onneksi helppoa niin töissä voin käydä nämä viimeiset päivät.



Raskausarpia on tullut jo entisten lisäksi. Iho ei tällä hetkellä hirveästi masussa kutise, kun olen käyttänyt sitä Ceridal-öljyä.



Nyt töihin takaisin ja häpeämään tuota noloa otsikkoa!



Rila ja hippu 33+3

Rila: Ei noi merkit haittaa yhtään ainakaan minua, kyllähän nuo rinnatkin ovat paisuneet samaa tahtia mahan kanssa :)



Täällä huonosti nukuttu yö takana. Koko yön supisteli. Varsinasesti eivät kipeää tehneet, mutta selän puolelle säikivät inhottavasti ja asennon vaihtaminen oli inhottavaa. Supistuksia tuli 5-10min välein. Tunnin parin pätkissä sain nukuttua mut sitten aina heräsin ja sama meno jatkui. Varmaan niitä tuli silloinkin kun nukuin, mutta kun eivät niin kipeää tehneet niin sain unen päästä kiinni. Kuuden aikoihin sit heräsin enkä enää saanu unenpäästä kiinni. Kävin sit aamupalalla ja hetken makoilin sohvalla mut supistukset tuli edelleen tiheään. Mies lähti sit omiin hommiinsa niin kömmin takaisin sänkyyn ja sain pari tuntia vielä nukuttua. Nyt on maha hieman rauhoittunut. Mahan kovetussupaareita tulee välillä mut ei niin tiheään. Nyt hieman mietityttää että mitähän nuo saa aikaseksi tuolla kohdunsuulla. Veikka kun on muutenkin kivuttomien suppareiden vaikutuksesta laskeutunut jo alemmas. Rupesin miettimään että kuulunkohan minä siihen pieneen prosenttiosioon jotka ei tunne supistuskipua. Minun täti on nimittäin ollu semmonen että ei oo ikinä tuntenut synnytyssupistuksia ja polttoja pientä nipistelyä kummempana. Miten sitä alyää sairaalaan lähteä jos supistukset ei missään vaiheessa muutukaan kipeiksi. Meiltäkin matkaan synnärille yli 40km, niin ei viiti turhan takia sinnekään lähteä. Eli pitää varmaan siinä vaiheessa toivoa että vedet menis niin ois pakko lähteä. Lääkärinneuvolaankin on vielä 3vk aikaa joten aikasemmin ei saa tietoa kohdunsuun tilanteesta. No mut jos tämän päivän ja ens yön vielä suppailee niin pitää varmaan huomenna soitella neuvolaan. Tosin huomennna tulee se rv34 täyteen, niin sittenhän ne ei enää yritä edes pysäyttää synnytyksen käynnistymistä. Mut sais Veikka kyllä pari viikkoa vielä ainakin masussa olla ihan vaan keuhkojen takia.



Tulipa omanapaista, mutta muuta ei nyt irtoa...



Sanle ja Veikka 33+6

Me kaikki voidaan kuvitella että ovat avauksessa masuja, eiköstä vaan? :)



Onko muille tullut suunnaton itkuherkkyys? Itse olen päässyt siitä pinna tiukalla olosta joka oli päällä koko ajan mutta tilalle on tullut hirveä herkyys, itkin bb-akin lähtöä, asiakkaan palautetta, miehen sanoja... ihan kaikkea. Itseäkin jo vaivaa kun kyyneleet valuvat koko ajan...



Seison koko päivän töissä ja olen sitä vuosia harjoitellut joten siinä ei itselleni ole mitään ongelmaa mutta viikonloppuna sain paljon palautetta että pitäisi muistaa istua tai synnytys käynnistyy aiemmin yms. Pitääköhän tämä paikkansa? Harjoitus supistuksia on tullut aina silloin tällöin, lähinnä autossa istuessa muttei vielä varsinaisesti työpäivän aikana. Mulla on siis myöskin jakkara jossa voin istuskella ja venytellä muttei siis mitenkään hirveästi ole käytössä. Kyllä iltaisin välillä jomottaa alaselkää mutta kyllä se välillä tekee sitä ihan ilman raskauttakin.



Voi tarald, tuli kirjoituksestasi mieleen se alkuaika vauva kainalossa :) Eiköstä ole ihanaa? Kohta se on meillä kaikilla taas edessä. hyvine ja pahoine puolineen.



Onko täällä ketään joka olisi kärsinyt synnytyksen jälkeisestä masennuksesta? Mietin vaan niitä keinoja millä sen saisi tällä kertaa jätettyä väliin.



Mies huutelee että lähdetään kauppaan :)



Kukka ja pikkukattila 32+6

Ihan alkuun Kukalle voisin vastailla. Mulla ei oo ollut synnytyksen jälkeistä masennusta kun en ole vielä koskaan synnyttänytkään, mutta luin jostain, että omega-3 voisi estää sjm:n kehittymistä. Oon nyt itse ainakin syönyt sitä jo melkein koko kesän ja aion syödä vastakin. Eihän siitä mitään haittaa ainakaan ole vaan muitakin hyviä vaikutuksia mm. lapsen aivoihin (ja omiin tietysti myös). Lisäksi kalaöljy voitelee niveliä (esim. mun sisko on ihan rampa jos se vähäksi aikaa jättää kalaöjyt syömättä) ja kuulemma voi vähentää turvotustakin. Tästä nyt tuli oikein mainospuhe, mutta suotakoon se anteeksi kun en mitään tiettyä merkkiä erityisesti kehu. :)



Sanle: kuulostaa melkoisilta nuo sun supistelut. Toivottavasti ne ei ihan vielä tarkoita sitä ihtiään. Mullakin on välillä sellaisia päiviä että supistuksia tulee säännöllisen jatkuvasti monia kymmeniä päivän aikana (ei kylläkään noin tiheästi kuin sulla). Sit taas toisena päivänä ei juuri mitään... Mutta eikö oo ihmeellistä, että nyt ollaan jo siinä vaiheessa ettei kohta enää yritetä estää jos vauvelit päättää lähteä syntymään! Mää en ainakaan oikein ymmärrä sitä.



Mulle on tässä viime aikoina tullut jonkinlainen pelko ja kauhu synnytystä kohtaan. Miten teillä muilla, erityisesti ensisynnyttäjillä? Kauhistus taisi alkaa valmennuksessa näytetystä synnytysvideosta, kun mun mielestä se näytti niin tuskalliselta. En oo mielestäni ees mitenkään erityisen herkkä kivulle enkä veren tms. näkemiselle, mutta silti pelottaa. Haluaisin vain perua koko homman... Mitä lapsista, näkee niitä naapurissakin (näin kärjistetysti).



Lisäksi musta on alkanut tuntua, että pitäisi nyt jotenkin saada kaikki irti tästä ajasta kun ollaan miehen kanssa vielä kahdestaan, vapaita ja huolettomia. :) Kohta ollaan kiinni vaipoissa ja imetysräteissä, rattaissa ja turvakaukaloissa, mihinkään ei voi lähteä edes puoleksi tunniksi ilman matkalaukullista tykötarpeita. Ja aina pitää ottaa mukaan se rääkyvä avuton käärö, aina pitää ensimmäiseksi huolehtia sen tarpeista ja turvallisuudesta.



Olenko minä kamala kun en ihan onnessani odota saavani suloisen lapseni syliini?



Näissä mietteissä ja muidenkin ajatuksia odotellen

Ama-riia rv 33+3

onneksi olkoon liinu-liisa! hyvä että asiat on hyvin pikkuruisella typykällä vaikka kiirus hällä olikin tulla äiteetä kattomaan ulkopuoleltakin :)



täällä äippäloma alko lauantaina ja pitäis varmaa viimestään nty tehdä jotain järkevää vauvajuttujen suhteen. varsinkin kun tämäkin ötökkä uhkailee tulla ennen laskettua-aikaa. kovasti on supistellut vieläkin, eilen iltalenkillä tuli kyllä aika etanavauhdilla käveltyä kun ei vain pystynyt supistuksilta kävelemään nopeampaan. sitä ei ota uskoakseen ettei tuo kävely enää ole se kaikista fiksuin asia...



neuvola oli perjantaina. suurimmaksi osaksi kaikki hyvin. RR oli 122/74 eli ihan normaali, HB viimein jopa noussut, eli oli 116. KOHDUNKORKEUS 30cm ja lapsiVETTÄ normaalisti. kakara RaivoTarjonnassa edelleen +140 sykkeineen. niin ja vekaraa ei voi ainakaan sanoa hiljaiseksi, kova apina sutimaan, potkimaan ja työntelemään. suurimman osan liikkeistä tekee sellasella voimalla että pääsee millon au ja millon kirosanaa suusta ku sattuu. mutta siis nämä tuollaista positiivista puolta neuvolasta



mutta PAINOa oli tullut kilon verran viikossa ja turvotusta paljon vaikka neuvola oli aamulla. lisäksi vielä proteiinit oli koholla, joten tuossa kohta kiikutan puhtaasti lasketun virtsanäytteen labraan. tarkistetaan että oliko protskut valkovuodosta johtuvaa vai oikeasti virtsan seassa tullutta. toivottavasti vain valkkaria sekottunu, ettei mitään myrkytystäki nyt näihin vaivaksi iske...



tuleeko muilta muuten paljon valkovuotoa? musta on tuntunu nyt viikon verran että tulee sen verran reilusti että ihan ku olis kokoajan kunnolla kiihottunu... pikkarit kosteat ja se ei oo kivaa. varsinkaan kun ei tiedä onko se valkkaria vai onko seassa sitte jotian muutakin kuten lapsivettä... toivottavasti ei oo sitä ainakaan.



raskausarpia ei oo tullu kuin navan päälle vaikken oo rasvaillu nahkaa. mies muutaman kerran kun oon heltyny sille (muuten varmaa sillä kasvais öljypullo kourassa). mun kudostyyppi ei vaan oo repeilevää sorttia ja hyvä niin:)



Rila: heh, kieltämättä aika kivoja tisukoita noi masut :D ja kuten Sanle sanoki niin onhan noi tissit paisunu kanssa, vähän tasa-arvoa masun ja tisun välille ;) ja sopii hyvin tähän mun fiilikseenkin kun tuntuu että tissit kutisee enemmän kuin laki sallii... toivottavasti ei kasva enää ainakaa, muuten mustat jätesäkit saa toimittaa imetysliivien virkaa kun maito kunnolla nousee. mulla tota maitoa tulee muutenkin, välillä rintsikoissa läntti... ei kiva...



synnytyksen jälkeisestä masennuksesta: mulla oli se esikoisen kanssa enkä tällä kertaa haluaisi sitä kokea uudelleen... että jos joku tietää vinkkejä miten välttyä niin antaa palaa.



että tällaista tänne pitkästä aikaa.



freya ja apina rv36

Sateista maanantaita!



-KUKKA- kyseli itkuherkkyydestä eli täältä ainakin löytyy. Itku tulee vähäisimmistäkin asioista ja aivan typeristä. Viimeksi äsken, kun taas ajattelin tytön hoitajaa ja murehdin hoidon loppumista. Itku vain tulee milloin mistäkin syystä eikä sille voi mitään. Olen myös ajatellut synnytyksen jälkeistä masennusta, viimeksi ei ollut, mutta nyt pelottaa, jos tuleekin varsinkin, kun on pimeä ja pitkä talvi edessä. Esikoinen syntyi huhtikuussa, joten tuota vaivaa ei silloin ollut. Pitänee kokeilla tuota Omega-3 ihan varmuudeksi, onhan se muutenkin hyödyllistä. Taidankin käydä apteekissa heti tänään, pitäisi itselle d-vitamiiniakin hakea. Löytyisiköhän samassa paketissa.



Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni noiden vauvajuttujenkin kanssa ja pestä ja laittaa valmiiksi sekä tehdä talossa perussiivous, mutta kun ei jotenkin ole yhtään intoa...



Vointeja kaikille!



Harmon 35+6

Ai täällä oli jo yksi vauva syntynyt?! Paljon onnea pikkuruisesta:)



Mulla oli ensimmäisenä lomapäivänä eli perjantaina neuvola ja heti oli verenpaine laskenut, nyt 123/70, sf mitta 31 ja pimpula edelleen raivotarjonnassa. Seuraava onkin sitten viimeinen lääkäri-neuvola puolentoista viikon päästä.



Kyllä se synnytyspelko on hiipinyt munkin mieleen ja olen jo monena yönä nähnyt tapahtumasta unta:( Ei sitä oikein pysty mammalomalla rentoutumaan, ennen kuin se synnytys on ohitse. Vaikka sitä etukäteen kamalasti jännittää, niin sitten kun se alkaa, niin se menee taas omalla painollaan. On siitä jo kerran hengissä selvitty:)



Onneksi ilma kirkastui, että päästään päikkäreiden jälkeen ulos. Tyttö hyppi taas jo tunnin tasa jalkaa ympäriinsä, kun ei päästy ulos ennen ruokaa. Vähän harmittaa, kun nyt olisi aikaa esikoisen kanssa kahdestaan kaikkea puuhailla, mutta kun tän vatsan takia on niin kömpelönä, että kaikki tuntuu niin vaikealta! Lattialla istuminen tuntuu selässä, samoin hiekkalaatikon reunalla kökkiminen.



Parasta kuitenkin on, että ei tarvitse enää töissä jaksaa:)



Mukavaa viikon alkua kaikille!



Hömme 34+2

Hei,



Nyt sitä mennään, paljon onnea Liinu-Liisalle!



Täällä viimeiset kaksi viikkoa töissä alkaneet. Sijainen tulee kokonaista päiväksi ja sitten aloittaa kuukauden minun mammalomani alun jälkeen. No se on hinta joka pitää maksaa siitä, että saan saman sijaisen kuin esikoisen aikana.



Ama-riia, ottakaa vain miehen kanssa kaikki irti vapaista illoista. Mekin yritetään nyt kun Esikoinen niin viihtyy isovanhemmillaan. Mutta lohdutukseksi (vai kauhuksi?), ne prioriteetit oikeesti kääntyy vähän ympäri niin, että vauvan kanssa nyhvertäminen on parasta maailmassa ja muualla on väärässä paikassa oleva olo.



Yazmin, Tarald, marmorimassu täälläkin. Olin edellisellä kerralla ihan voittajana kun viikolla 38 oli mahtava maha eikä merkin merkkiä: rasvat toimi! Sitten toinen rävähti alaspäin ja siinä sitä sitten olikin raskausarpea toisen päällä. Nyt näkyy jo tässä vaiheessa eikä rasvat auta.



Hömmen kanssa jaan huonon omatunnon Esikoisen kanssa leikkimisestä. Muuten tekisi mieli ottaa lyhennetty tarhapäivä toiselle ennenkuin Pieni tulee, mutta minä en oikeesi pärjää 2½ vuotiaan vaudissa tuolla leikkipuistossa tällä mahalla. Kotonakin toinen yrittää ' äiti painitaan' , mutta eihän siitä mitään tuu. Ollaan sitten keskitytty laittamaan ruokaa yhdessä.



t. Tuulinäiti rv 33

Olen itse syntynyt viikolla 32 ja risat, joten se on ihan hyvä ajankohta syntyä:)



Lukaisin koko viikonlopun jorinat äsken. Itse en edes käynyt koneella. Pojat olivat la-su yön mummolassa ja minä vietin aktiivisen oman päivän: kaupungilla, konsertissa, leffassa, miehen kanssa syömässä ja vielä hetki baarissakin limua juomassa. Tämä kaikki siis lauantaina. Oli kuulkaa jalat turvoksissa, tiesi kävelleensä. Nahkasaappaiden kuvat eivät meinanneet kadota jaloista.



Muuten ei mitään raportoitavaa, vaan sitä samaa, onneksi hyvässä mielessä!



Pepi 33+6

Ihana otsikko, Rila :-)



Pääsin tänään taas töihin pienen sairaslomani jälkeen. Viikonloppuna ei supistellut juuri lainkaan. Elättelen tässä toivoa, että voisin olla vielä töissä tämän reilun kaksi viikkoa ennen äitiysloman alkua, mutta kyllä sen työnteon taas heti masussa huomasi. Täytyy vaan yrittää ottaa rauhallisesti, jotta siellä töissä pärjäisin... Sanlen supistelu kuulostaa kyllä jo aika kovalta!



Freya kyseli valkkarista. Mulla se on ollut hurjan runsasta koko raskauden ajan. Ei ole siinä suhteessa mitään muutosta tapahtunut nyt loppuraskaudessa. Alussa sitä pelkäsi vuodon olevankin punaista ja juoksin alvariinsa vessassa tarkistamassa pöksyni. Myöhemmin en ole koko lorahtelulle suonut montaakaan ajatusta, mutta viime viikkoina olen minäkin alkanut miettiä tuota lapsiveden mahdollisuutta. Siis mistä sen sitten tietää, jos lorahtelu onkin lapsivettä?



Raskausarvilta olen säästynyt vielä toistaiseksi. Masunahka kyllä kutisee sen oloisesti, että repeilyä odottelen...



Mukavaa viikonalkua!



RvaRuljanssi ja Nuu 31+6

Rila, älä ressaa, hauska tuo otsikointi mun mielestä on :).



Ama-riia, lapsen saaminen on niin iso elämänmuutos, etten minäkään esikoista odottanut kuin kuuta nousevaa. Ts. musta tuntui aina ihmeelliseltä lukea täältä viestejä tai kuunnella äitejä, jotka hehkuttivat odotuksen ihanuutta (mitä se on) eivätkä loppuvaiheessa pysyneet nahoissaan kun odottivat vauvaa syntyväksi. Mä kun tykkäsin että mitä kauemmin pysyy sisällä sen parempi :). _Tismalleen_ samoja ajatuksia oli mulla kuin sinullakin. Minä kun kaiken lisäksi olen ryhtynyt tähän lastentekoon hieman myöhemmällä iällä niin sitä oli jotenkin niin tottunut tiettyyn joutenoloon, mikäs siinä ollessa... Nyt kun tätä tilannetta pohtii niin eipä tässä valittamista ole. Tietenkään enää ei voi noin vaan ottaa ja lähteä viikon kalareissulle Norjaan tms., mutta voivoi. Se ikuinen klisee " lapset on pieniä vain vähän aikaa" pitää varmasti paikkansa. Esikoisen vauva-aika meni hujauksessa, vaikka välillä tuntui että loppuuko nää yösyötöt ikinä :).



Rankinta mulle on ollut kotonaolo, olen pärjännyt itsekseni niin monta vuotta ja nauttinut työnteosta etten millään tahdo viihtyä kotosalla. Tarttee vaan suhtautua asiaan siten, että vaihe tämäkin ja töitä ehtii tehdä vielä monen monta vuotta.



--freya--, mulla tulee valkovuotoa tosi paljon, huomattavasti enemmän kuin esikoisesta (tämä siis mutu-pohjalta, milläs tota mittaat). Lääkärille olen siitä maininnut, mutta muutoin olen päätellyt että kenties tuolla etisistukalla on jotain tekemistä asian kanssa tai sitten ei.



Raskausarpia ei ole tullut yhtään. Arpien syntyyn vaikuttaa suurimmalta osin geneettinen perimä eikä mun muistaakseni meidän äidillä ollut raskausarpia -ei ainakaan kovin pahoja. Mun systerille niitä on tullut, mutta enemmänkin nopean painonnousun vuoksi.



Ai niin, rila kirjoitti selkäkivuista. Mulla ne on tällä hetkellä niin pahat, että sain perjantaina Panacod-reseptin. Muuten tehokasta mutta jos otan kaksi laittaa mulla pään aivan sekaisin.



Äitiyspolilla kuultua -vauva viisto-RT:ssä, painoarvio 2,4 kg. Verenpaine mulla 118/78. Sektiopäivää ei vielä määrätty.



Nyt sohvalle maate ->



KL ja silakka rv 33+5.

Täytyy sanoa, että otsikko herätti! ;-) Hieno!



Viikonloppu meni pojan synttäreitä juhliessa ja eilen illalla olin niin väsynyt, että itkin. Selkää särki ja lonkkia jomotti ja supisteli. Iltaisin varsinkin olo on välillä niin ahdistunut, että synnyttämään pitäisi päästä ja heti!!



Massuun kuulunee hyvää. Potkuja ja liikkeitä on runsaasti ja vauva kai senkun kasvaa. Kaikki on enemmän tai vähemmän valmiina vauvaa varten, joten eikun tänne vain!



Ei oikein muuta raportoitavaa tällä kertaa. Jaksua kaikille!



Sasusasu 35+2

Mulle tuli ekat raskausarvet reisien sisäosiin jo joskus teini-iässä. Esikoisen odotusaikaan rasvailin joka päivä, mutta kyllä ne arvet tuonne mahaan sitten loppuraskaudesta rävähtivät. Ei sille voi hirveesti mitään jos ovat tullakseen. Nyt ei ole vielä uusia arpia tullut, mutta vanhat ovat tulleet yhä näkyvämmiksi. Niitä on vähän tossa navan yläpuolella ja sen alapuolella. Vatsan sivuilla ei ole onneksi yhtään (kop, kop, kop...).



Valkovuotoa tulee enemmän kuin normaalisti, kuten monilla muillakin. Jos sitä tosiaan tulee paljon, se on aika stressaavaa, kun ei tiedä, voisiko se olla lapsivettä vai ei.



Tässä alkaa olla jo aika köntys, ja vähänkin jos kävelee enemmän, niin tulee lonkat ja selkä kipeeksi. Mahakaveri liikkuu ihan kivasti, luulen että on vielä perätilassa. Tosin liikkeiden perusteella on ainakin musta tosi vaikea sanoa, miten päin kaveri mahassa on.



Eilen laitoin miehen varastosta tuomat vauvanvaatteet kaappiin. Kylläpä niitä olikin paljon! Tosi ihanan pieniä myös ne 56-senttiset... Vaikea kuvitella, että meillä on niin pieni vauva ihan kohta sylissä!!



tosca 34+0

Rila, otsikko tosi hyvä!!



Eilen saatiin esikoisen synttärit juhlittua pois ja tänään hänellä oli neuvola joka sekin meni uskomattoman luonnikkaasti (poika yleensä hyvin ujo).



Sain ajan jo huomiselle synnytysarvioon. Etukäteen jo ilmoitettiin että on kandeja mukana katsomassa- ou jee! muistan kun synnytyksessä niitä kulki joka lääkärin perässä ja sitten sanottiin että tule säkin vielä katsomaan tai koitappa sinäkin. Vahingosta viisastuneena meinaan kyllä sanoa että minua kopeloi tasantarkaan sitten vain yksi persoona- huoneessa saa kyllä olla muut mukana. Oli meinaan hiukan kivulias kokemus kun siinä ramppas useampi koittelemassa paikkoja peräkkäin! Hiukan jännittää tuo huominen kun tietää nämä SatKs:n lääkärit. Tapauksesta riippuen arvio menee kuin tanssi tai sitten siitä tulee itkua ja hammasten kiristystä.



Vauva taisi muljahtaa eilen johonkin poikkitilaan kun potkut tuntuu eri paikassa ja kipu rintalastan alta hävisi. Rt:ssa ei vielä kyllä taida olla. No huomenna näkee.



Täällä ei ole valkovuoto vaivana vaan hiiva =(. Toinen hiivakuuri jo kuukauden sisään.Ei kiva!



No huomiseen...



Eppuliina ja myllertäjä 34+3

Iloista maanantaita! kivoja tissejä otsikossa :), menee ne masuistakin...

Täällä oli tikkuinen riitaviikonloppu. Kitisin ja märisin, etsin parun aiheita. Kaikki pitäis olla valmiina vauvaa varten heti nyt jo aikaa sitten ja kaikki kotityöt tehtynä - ja kun ei ole niin sehän on miehen vika. Ihastuttavaa käytöstä minulta.

Tänään aurinko paistaa taas (vaikkei ulkona paistakaan). Neljänneksi viimeinen työpäivä takana. Tytöt oli jo päiväkodista kotona tai oikeammin ukilla hoidossa. Mä alan olla niiiin valmis lomalle.

Netistä etin ihanaa kakkuvinkkiä ristiäisiä varten (mä olen vähän leivontafriikki). Tulee yhdeistelmä löydetystä ja omasta päästä: suklaakakkua vadelma-valkosuklaatäytteellä. meinaan kokeilla sitä huomenna ja viedä töihin maisteltavaks läksiäisiks. Tosin en taida vielä tehdä vaaleensinisiä koristeluita työkavereille...

kakuista valkovuotoon... siitä kyseltiin. Mulla on aina raskaana valunut ihan kauheesti niin,että tarvii aina pikkuhousunsuojan. Nyt alkaa muuttua limasemmaks ja vielä runsaammaks, kaipa jotain tapahtuu kohdunsuulla (hope so). Supistelee ja musta näyttää ja tuntuu siltä, että vauva on alempana. (ehkä on taas vaan toiveajattelua, kuitenkin lääkärissä paljastuu vajaan kuukauden päästä, että siellä se köllii yläilmoissa..)

raskausarpia on, uusia ja ennestään tuttuja. Maha kuin maailmankartta.

Bikinikausi iäisesti tältä emännältä ohi.

A-K + 34+2

Rinnat on kyllä kanssa hiukan kasvanut, joten sopii.



Onnea Liinu-Liisa pienokaisesta!! Nyt se sitten alkaa meidän joukkomme " pieneneminen" .



Olen käynyt lueskelemassa, mutta jotenkin ei vain ole saanut aikaiseksi kirjoitella.



Omaa napaa.... masu kasvaa. Uusia arpia tullut varmaan jokunen edellisten lisäksi. Mutta eipähän ne edellisetkään mitään haittaa. Sairaalakassin laitoin itselleni valmiiksi ja vauvalle olen katsonut " valmiiksi" pinoon kotiintulo vaatteet. Selkäsärkyä täälläkin ja välillä alapäähän vihloo niin että meinaa mennä kaksinkerroin. Supistelut jatkuneet samanlaisina kuin ennenkin, eli kivuttomia. Huomenna neuvolalääkäri, niin tietää paremmin.



Hyviä illan jatkoja, nyt kevyesti saunomaan.



vmv69 + tyyppi 35+4

Ei ollu mitään häpeämistä rila otsikossa! Mulle tuli kyl eka mieleen masut ja vasta sit rinnat mut kumpiki on tosi oleellinen juttu raskaus ja vauva-aikana ;) Heti hiipi ajatus et ihanaa ku maito taas nousee rintoihin ja kuppikoko kasvaa yhellä koolla: normaalisti ku koko on A eli pienet rinnat pienellä naisella täällä.



Sanle: Ikävää et sul on supistellu noin paljon! Toivottavasti vauva haluu olla masussa viel ne muutamat viikot.



--KUKKA--: Mä oon ollu koko raskausen tosi itkuherkkä ja edelleenni itkettää pienetki jutut. Ja ku vauva on syntyny ni sit vasta herkkä oonki...näin ainaki oli esikoisen ja kuopuksen kohdalla. Ihanaa tosiaan ettei mee enää kauaa ja oma vauva on sylissä :) Nytkin vauva jumppaa niin ihanasti et tuntee masun läpi pienet kehon osat!



ama-riia: Ymmärrän hyvin et varsinki ekaa oottaville saattaa tulla näillä viikoilla tunne et haluu peruu kaiken. Kyllähän vauva vaatii ensimmäisinä kuukausinaan paljon ja äiti on väsyny eikä voi oikeen kunnolla levätäkään. Taatusti synnytyski jännittää ensikertalaista (mua ainaki jännitti esikoisen aikaan) ja se et miten elämä lähtee sujumaan pienen nyytin kanssa. Vauvatki ku on niin erilaisia ettei voi koskaan tietää millasta elämä sit tulee olee. Meillä oli esikoisen kaa helppoa ku pikkunen nukku päivisin suht paljon ja ehin ite laittaa ruokaa ja pitää kodin siistinä yms. Mut kuopus vaati syliä ja tissiä lähes jatkuvasti ja rintarepusta tuliki oikee hittituote et pysty jotain tekee. Kummatki tytöt itkeskeli iltasin jonkin verran siihen kolmeen kuukauteen asti mut koliikkia se tuskin oli. Jännityksellä siis odotellaan millanen tää kolmas pikkunen tulee olemaan...Nyt on vaan tullu sellanen olo etten oo ees pahemmin aatellu synnytystä ku vasta 23.10. selvii synnytystapa-arviossa et tuleeko sektio vai synnytänkö ehkä kuitenki alakautta. Jotenki on olo et kyllä kaikki tästä selvii ja katellaan sit lähempänä vaikka viikkojahan alkaa olla jo kivasti :)



Hyvää äippälomaa --freya--! Mulla tulee kyllä runsaasti valkovuotoa ja tuntuu välillä ihan hajuhaitta olevan! Näin siis oli aiemmissaki raskauksissa joten ei hätää varmaankaan.



Hömme1: Mullaki alkaa olla tukalaa toi tyttöjen kanssa puuhailu. Kiva lähtee mm pyöräilee tai potkulautailee mut ite ei vaan meinaa jaksaa kävellä tyttöjen perässä. Ja jalat puutuu helposti jos istuskelee lattialla leikeissä tai peleissä mukana...



Tänään oli kuopuksen 3,5 v neuvola ja tyttö kasvaa omaa käyrää hienosti: on hoikahko siro tyttö. Tylsää vaan ku neuvolan täti vaihtu viimeks ku kävin ite 2viikkoo sit neuvolas ja kuopuski ujosteli tätä tätiä joka on kyl ihan mukava. No ehkäpä tää täti pysyy sit meillä jonki aikaa ...Käytiin tyttöjen kaa mäkissä syömässä ja ai että maistu roskaruoka hyvältä! Nyt ku nuha on lähes ohi ni tekee taas mieli mennä johki pikaruokapaikkaan tai ihan kunnon lounasbuffeeseen syömään. Kyllä se ruoka vaan maistuu niin hyvälle vaikka ehkä määrä onki pienentyny siitä mitä pysty viel hetki sit syömään kerralla.



Nyt iltapalalle ;)



Tarald ja tiitiäinen 33+2

Aamu alkoi komealla ukonilmalla. Oli outo ilmiö näin lokakuulle.



Neuvolassa kävin päivällä.

Siel kaikki ok. Pissa puhdas, verenpaine 105/71. Fundus mitta oli 29 eli pikkasen keskikäyrän alapuolella. Paino ei ok, painoa ku oli tullut parissa viikossa 1,4 kg. KÄÄK!

Mulla on tainnut tota turvotustakin tulla, sormuksia en eilen meinannut sormista saada pois.

Pähkinä on rt:ssä. Yes!



No ens viikon maanantaina mulla aika Taysissa, siellä selviää paremmin toi tarjonta, tehdään myös synnytystapa-arvio ja kuulee tietysti et kuinka iso poika pähkinä oikein on.



Nyt tekemään iltapalaa ja hyvä asento ja katselemaan BB:tä.

Täytyy tunnustaa et koukussa olen ohjelmaan =)



Oikku ja pähkinä 34+2

Vaikka aamulla harmitti niin vietävästi tuo otsikko. Totta on, että rinnat on meikäläiselläkin kasvaneet. Ja nyt alkaa välillä tihkua nesteitäkin. Alapää kyllä on ollut suhteellisen kuiva tapaus, kun vertaa moniin muihin. Muutenkin tämä raskaus tuntuu kovin erilaiselta kuin viime raskaus. Nyt vauva potkii vähemmän, supistelee enemmän, suonikohjut eivät vaivaa eivätkä kipeät kädet. Viimeksi vauva potki kamalasti, oli suonenvetoja ja suonikohjuja, viimeisissä tenteissä ei meinannut kynä pysyä kädessä jne. Ja poikaa on tästäkin veikattu, niin kuin edellinenkin oli. Jos ei ole vuodet veljeksiä, niin ovat nämä raskaudetkin aika erilaisia. Yhteistä taitaa olla vain painonnousu. Se 18 kiloa taitaa olla vakio meikäläisellä.



Kukkako kyseli masennuksesta? Mulla oli noin vuoden jälkeen synnytyksestä masennus (ahdistus). Silloin se diagnosoitiin synnytysmasennukseksi, mutta kaipa siinä oli muutakin. Itse huomaan nykyäänkin, että jos en nuku tarpeeksi ja saa omaa aikaa niin alkaa ahdistaa ja masentaa. Olen itse ajatellut, että yritän opettaa vauvan juomaan myös tuttipullosta (esikoista imetin yli vuoden ja unet jäi aika vähiin), jotta tarpeen tullen saisin nukuttua ja isä voisi auttaa tässä syömisasiasssa. Ei kai pelkkä uni poista todellista masennusta, mutta josko se helpottaisi muuten. Muuta poppakonsteja mulla ei ole. On helppo ajatella, että nyt en stressaa, en vaadi itseltäni liikaa jne. mutta helpommin sanottu kuin tehty. Toivon parasta. Ja täytynee hankkia niitä kapseleita. Eivät nekään varmasti haitaksi ole.



Huomenna pitäisi töissäkin helpottaa, sillä pitäisi saada sijainen. Onneksi hän on jo talossa työssä, joten osa asioista on tuttuja juttuja ja ihmiset ainakin. Eihän tässä ole enää kuin 7 työpäivää. Sitten alkaa äitiysloma. Onnittelut teille, jotka jo saatte siitä nauttia.



Selkä vaivaa edelleen ja epäilen, että se on iskiasta. Istuminen ja makaaminen ovat ihan ok, mutta kävely hankalaa. Voisiko se siis olla iskiasta? Supistelujakin on, mutta eivät ne satu.



Huomenna on äitiyspolilla synnytyskeskustelu. Saas katso, miten siellä käy. Kerron sitten lisää.



Rila

Ihana tuo aloitus =) Masut tai tissit- samaa nahkaa niissä on ja hyvin liittyvät molemmat odotukseen! Elä rila siis suotta punastele =)



Mun piti reippaana kommentoida vaikka mihin, mutta arvatkaas naiset mitä.. Kaikki unohtu mitä äsken luin. Pöh!

Valkovuodosta täällä oli ainakin juttua. Mulla kans välilä käynyt mielessä jopa soittaa neuvolaan ja pyytää sitä lapsivesitestiä, kun välillä tuntuu että jospa sieltä tihkuileekin sitä... Mutta siihen lopputulokseen olen tullut että normaalia tämä on. Kurjaa, mutta onneksi ohimenevää!



Rila ja eppuliina, teillä on molemmilla huomenna synnytytapa-arvio tai ainakin joku vastaava sellainen. Tsemppiä sinne! Kertokaahan sitten minkälaiseen ratkaisuun siellä päädyttiin.



Omaan napaan semmosta, että melkolailla varmaksi voin sanoa kohdun laskeutuneen. Kenkiä ei meinaa saada jalkaan ja närästys on helpottunut. Ja melkeen kaikki tutut on huomauttaneet asiasta- " Hei, tuohan on jo laskeutunutkin!" Ja kyllä kun peilistä katsoo niin masu roikkuu. Ei mulla kyllä noista aikaisemmista näin aikaisin laskeutunut =/ Keskiviikkona on neuvola. Varmaan siellä selviää enemmän.



Vauveli on välillä poikittain ja vesi valuu silmistä kun pikkuinen siellä venyttelee ja suoristaa itseään. Sattuu sitten niin vietävästi!!! Mutta silti positiivisella tavalla =)



Nyt lähden nukkumaan. Viime yönä valvottiin kun ukkonen piti hereillä varmaan parisen tuntia.. Täytyy ottaa univelat kiinni.



Öitä, Yazmin 32+4