***** TOUKOTUHISIJAT vko40*****

Porukka olikin tossa viime viikon ketjussa jutellut kuntosalijäsenyyksistä, mulla myös edessä irtisanominen, onneksi alkaa olee se vuosi täynnä,niin pääsee eroon siitä ilman mutkia! Aion kyllä harrastaa monipuolista liikuntaa, mutta en salia.

Mä oksentelin tossa viikonloppuna pahoinvointiani pois, ilmeisesti en onnistunut kun etoo vieläkin=)

Mulla alko seitsämäs viikko, täytyy varmaan varata se ultra loppuviikoksi ja ens viikolla on eka neuvola. Ihanaa,tuntuu että tää " projekti" starttaa pikkuhiljaa!!

Mä löysin ihanat vanhanaikaiset,mutta kuitenkin uudet italialaiset vaunut netistä,hinta oli aika suolanen,jotain 690 öbaut... mut ne oli niin liikkikset,varsinkin pastellin vaaleanpunasena, täytyy ettiä ne ja laitta linkki tänne.



Ihanaa, vaikkakin sateista maanantaita kaikille!



T: Masu&Nasu rv6+1

Siispä aloitan.



Olimme viikonloppuna ystäväni tyttären, kummityttäremme kastetilaisuudessa. Katselin siinä vauvaperheen arkea taas aivan läheltä pari vuorokautta ja minua alkoi pelottamaan pärjääminen aivan pienen vauvan kanssa. Nyt kun omat lapset alkavat olla omatoimisia syömisessä ja vanhempi pukemisessakin niin eikun aloittaa kaikki taas alusta.



Ystäväni istui vauva rinnalla lähes koko vierailumme ajan ja loput ajasta vauva oli joko minun tai oman isänsä sylissä. En kyllä muista että omat lapseni olisivat noin paljoa vaatineet huomiota, mutta alkoi mietityttämään mitä ensi toukokuun jälkeen saa tehtyä jos meillekin syntyy sylivauva, jota joutuu paapomaan sylissä yötä päivää. Ei se tunnu oikein toimivan.



Johtunee hormoneista että välillä koko vauvahanke kaduttaa. Olimmehan kahden vaiheilla raskausuutisen saatuammekin. Monen vuoden lapsettomuuden jälkeen tulin raskaaksi yllättäen ja vielä kolmesti. Päällimmäinen ajatus oli vain pitää kaikki lapset, jotka meille suodaan, mutta epäilys omasta jaksamisesta vaanii taustalla. Aargh, minua ihan oikeasti pelottaa tämän kolmas lapsi. Jos hän ei olekaan niin kiltti ja terve kuin aikaisemmat kaksi niin miten sitten jaksan.



Pitää varmaan laittaa nyt taka-alalle ajatuksissa tuo tulevaisuuden pelkääminen ja ajatella vain tätä päivää, mutta se ei todellakaan ole helppoa.



Tulipas purkauduttua. Noh muuten asiat kunnnossa. Ei tuhruvuotoa enää ja öklötyskin pysyy halinnassa.



T: Ronnika 8+0 (9+0)

Alkaapa tässä jännittää, kun ensimmäinen neuvola on nyt tämän viikon torstaina. Toivottavasti suostuisivat siellä ultrailemaan, kun neuvolan täti puhelimessa paljasti, että siellä niillä yksi semmoinen laite on. Kokoajan mietin, että jos tämä ei ole lähtenyt alkua pidemmälle :( Jotenkin on niin epätodellinen olo tästä raskaudesta. Mietiskelen vaan, että älä nyt innostu, johonkin tämäkin katuu. No koitan jotenkin karkoittaa nuo ajatukset.



Nyt on alkanut oikeen kunnolla ällöttään. Oli pakko lähteä viime viikolla toistä aikasemmin, kun jouduin käydä koko ajan yökkimässä vessassa. Inhottavaa, mutta onneksi tämäkin loppuu aikanaan. Tissitkin on niin kipeet, että ei ilman rintsikoita voi nukkua.



Silti vaan välillä uskallan vähän haaveilla ja silloin kyllä olen niin onnellinen. Outoa aikaa tämä :)



Huh, helpotti kun sai taas vähän ruikuttaa :D



Sini 8+

Löysinhän minäkin tämän palstan viimein.Elikkä kolmatta odotellaa.Kummallista että aikasemmista ei ollut mtn oireita,ei niin mtn.Nyt varmaankin jokainen riesana.Tukka tippuu,tissit turvonnu yli kuppikokoa isommiksi,väsyttää,nukkuminen on ihan ykköshommaa!ja sitä vessassa ramppaamisen määrää,ennätys on 7,5h yöunien aikana 5 kertaa,enkä mitään hirveästi kyllä juo.aamulla ei jaksanu naurattaa..kiukuttaa ja kiukuttaa,sipulin tippuminen lattialle sai aikaan kauhean itkukohtauksen,etoo ja oksettaa,kaikki haisee pahalle tai vähintäänkin kummalliselta,mahaa ei lakkaa särkemästä,vaikka menkat pysyy pois nii kivut jäi,maha näyttää isolta,niinkuin viitosia viimeisillään odottelisi xD

On tämä niin ihanaa aikaa,varsinkin miehelle.Toinen yrittää ymmärtää ja pysyä perässä mun oikuissani..

eka neuvola oli jo 2 vk sit tiistaina,seuraavaksi lääkäri 16.10 ja ekaan ultraan 25.10!! ei millään malttaisi odottaa et pääsee kurkistamaan uusinta..

Verita81 etanalla viikkoja 8+4

Heipat kaikille mammoille!



Kerkesin jo huokasta helpotuksesta viime viikon alussa, kun minkäänlaisesta pahoinvoinnista ei ollut merkkiäkään... Kappas vaan, täälä sitä maataan viltin alla ja käydään puhumassa isoon luuriin juoksu jalkaa :D Siittäs sain. Eli seskaviikon puolessa välissä alkoi ihan tosissaan pahoinvointi ja tänä aamuna (kasiviikko) oksu lensi... ei puhettakaan, että olisin kyennyt töihin (autoon istumaan!!)



Toisaalta hetkellisesti mieltä piristää se, että kaverilla tuola masussa on kaikki hyvin, kun oireilee..mutta... uskoisin sen kyllä vähemmästäkin =)



ei kelvannut kaverille edes banaani... :/



Sen verran pysyin tolpillani, että mies kyyditsi mut labraan antamaan verinäytteitä (neuvolan lähetteitä).. Raitis ilma auttaisi, mutta melko kostee keli täälä tampesterin suunnalla...



Huoh. Kyä tää tästä vielä iloks muuttuu, uskokaa pois ;)



VOINTEJA! terkuin; Jonsku83 rv 7+0

Täällä suunnalla on tapahtunut niin paljon, että en ole vähän aikaan ehtinyt kirjoitella. Olen ollut ekassa nevolassa, muutaman päivän jo töissä sairasloman jälkeen ja ostanut ekat mammahousut. Neuvolassa tulikin sitten semmoinen infopläjäys että ei oo tosi. Vähän ihmetyttää, että yhtäkkiä ne on kiinnostunut mitä vitamiineja saan ja kuinka paljon, veriarvot, verenpaine ja johonkin clamydia testiinkin pitää mennä. Minusta on ehkä vähän naurettavaa, ettei ne usko ku sanon ettei tauteja ole. No mutta kaveri sano, että mielenkiinto mun veriarvoihin yms. loppuu heti kun lapsi syntyy. Että pitää nauttia nyt ku joku on oikeesti kiinnostunut kaikista krempoista. heh.



Töissä on ollut vähän hassua olla, ku ajatukset ovat aivan muualla. Pahoinvointi on onneksi helpottanut ku muistan vaan syödä koko ajan jotain pientä. Ja koko ajan mietin, että miten piilotan pömpöttävän mahani. No ultran jälkeen kerron sitten töissäkin. Tulis vaan jo se kutsu. Joka päivä ootan postissa kirjekuorta. Ultra on viikoilla 12-14, joten se voi olla jo viikon päästä tai sitten vasta kolmen viikon kuluttua.



Mammahousut on kyllä ihanat, ku mikään ei paina. Ja nyt on takkiaika niin kukaan ei arvaa mitään. Mietin vaan, että kesävaatteissa vois olla vähän hankalampaa piilottaa mahaa. Myös sitä ihmettelen, että miten vatsa voi pömpöttää jo nyt, no mutta kohtahan kolme kuukautta on jo täynnä joten kai se on ihan mahdollista.



Ronnikalle vinkkinä, että kannattaa miettiä kantoliinan hankkimista vauvalle, jos mietityttää että vauva haluaa olla lähellä koko ajan. Kaverini pitää vauvaansa suurimman osan ajasta kantoliinassa. Vauva syö siinä, nukkuu ja on valveillakin. Vauva saa olla koko ajan lähellä, mutta äidillä on samalla vapaat kädet tekemään kotitöitä tai ihan mitä vaan. Ja vielä kun hankkii semmoisen paidan, jossa on imetysluukku, niin kukaan ei huomaa mitään, kun vauva vetelee ateriaansa liinan suojissa.



Taas uuteen viikkoon! :)



Maria7

rv 10+0 (neuvolassa muuttivat laskettua aikaa parilla päivällä, mutta odottelen kans ultraa ja muutan vasta sitten esittelyyn.)

Joku (anteeksi en muista nimimerkkiä) oli vastannu siihen mun viimekertaiseen kysymykseen lasketusta ajasta, en voi laskee niitä menkkojen mukaan ku heittää, ainakin sen 10 päivää. muta oon aatellu et se on toukokuun puolenvälin jälkeen, heh !



Tuntuu hassulta miten tosta esikoiseta muisti aina tosi tarkkaan mikä päivä ja mitkä viikot on meneillään mutta nyt saa oikeen pohtia, eli kyllä nyt on mulla olkanut jo rv7 =)



Tätä ällötystä oon ajatellut hoitaa syömällä kokoajan vähän mutta huomaan etten onnistu siinä vallan hyvin, syön kyllä kokoajan mutta valitettavasti paljon, oikeen pelottaa toi painon nousu.



Maha turvottaa myös täällä, olen tullut siihen tulokseen että johtuu ihan tosta kokoaikaisesta syömisestä, ei tosin lohduta etä oon keksinyt siihen syyn, housut puristaa silti. Yritin ettiä omia vanhoja mamma pökiä, mitkä oli käytössä esikoista odottaessa, hitto ovat tietty kaverilla lainassa. Harmittaa ettei hän oo palauttanut niitä vaikka vauva tuli maailmaan jo kesäkuussa, en haluais pyytää niitä ku arvaa välittömästi miks tahon ne.



No nyt alotan pikku siivousurakan, poika nukkuu kauniisti ja mä vaan istun tässä, ei juuri näin paikat putsaannu!!



Hyvää viikon jatkoa kaikille tuhisijoille!!



Ara 7+1

Täällä sitä töissä yritetään jaksaa.... Vähän on huono olo ei onneksi paljoa.. ei tarvitse pomolle vielä mitään selitellä =)

Rinnat on vähän arat mutta ei enään niin paljoa...

Kyllä on ollut erilainen raskaus kuin ensimmäinen. Ekassa ei ollut mitään oireita että olisin ollut edes raskaana nyt olen aivan törkeän väsynyt koko ajan...



Eka neuvola vasta 15.10 eli pitkäaika odottaa sitäkin....

salilla en uskalla käydä enään... tuntuu jotenkin että aina tulee paha-olo kun menee sinne...



Aiteee 6+3

Ensin ajattelin että liityn mukaanne vasta myöhemmin, mutta kyllä tämä stressin määrä alkaa taas olemaan sellainen että on pakko päästä tasaamaan ajatuksia teidän kanssanne :)



Olen vähän vanhempi odottaja eli ikää on jo yli nelkytvee. Kolmatta lasta tässä odotellaan. Mulla on takana pari keskenmenoakin joten hirveesti en uskalla vielä hehkuttaa. Se mikä mua stressaa tällä hetkellä on oireettomuus. Aluksi maha pömppäsi, palelin, rinnatkin tuntui vähän oudolta, sitten hikoilin pari yötä, yhtenä yönä oli vähän öklö olo, mutta siis jokainen näistä oireista kesti noin päivän. No okei maha pömpötti vähän pidempään. Ainut oire mikä on niin öinen vessassa ravaaminen, mutta sekin varmaan johtuu siitä että juon liikaa iltaisin. En nyt kyllä kaipaa oksentamistakaan, mutta jotenkin sitä toivois että jotain tuntemuksia olisi. Vaikka sitten se mahan pömpötys. Jotenkin vaan stressaa se että oireita on ollut vähäsen, mutta nyt ei mitään. Ollaan mietitty ultraan menoakin, mutta en oikein tiedä millä viikoilla sitä sitten menisi. Ai niin laskettu aika on 23.5. mutta kaksi edellistä on mennyt reippaasti yli joten veikkaan syntymäpäiväksi kesäkuun alkua.



rv 6+3

Heippa! typo, itsekkin kolmatta odotan, yksi keskenmeno takana - ja aivan sama täällä. Alussa tuntui kaikkia oireita vähän, nyt tuntuvat loppuneen kokonaan. Tänään kävin lääkärillä ultraamassa pikkuisen (rv 7+0) ja siellä se oli oikeassa paikassa ja sydän sykki, eli kaikki oli kunnossa. Eli kävisikö niin hienosti, että selviää pahimmilta raskausoireilta näin helposti tällä kertaa..

mulla vähän venähtänyt.viime kirjottelusta aikaa...mutta edelleen ollaan mukana.täällä on sattunut ikäviä juttuja muutamalle jotka ovat poistuneet...tuntuu pahalta.mutta toivon heille kaikkea hyvää!

itselläni menee jo hieman paremmin.joka päivästä oksentamista on edelleen mutta ei ole niiinniiin kamala olo kun ne 3vkoa oli.oikeestaan nyt viime lauantaista vähän helpottanut.vaik se oksennus tuleekin.huomenna pitäs mennä töihin ja jotenkin ihan voimaton olo.että miten sitä sitten jaksaakaan....mutta pitää mennä yrittämään.ehkä toi väsymys on siitä kun edelleen nukun yöt tosi huonosti.heräilen miljoona kertaa yössä.

mulla oli neuvola viikko sitten.ja kaikki oli ihan ok.ja viime ke oli lääkäri ja teki sitten samalla jo sen tutkimuksen niin ei tarvi mennä 12 vkolla.

mulla on ultra 19.10.sitä odotan siis ihan hurjana.mähän en ole käynyt vielä ollenkaan.esikoisesta kävin silloin muistaakseni 7 vkolla toteamassa että totta se on.ja toisesta kävin sitten vasta tässä minne nytkin menen.

nyt kyllä huomaa jo että aika menee aika nopsaan!!

voimia kaikille!!!!

mirbula 9+3

Mun on pakko kysästä teiltä, että onko teillä jotain tuntemuksia nyt jo vauvan sukupuolesta?



Mulla on jotenkin tosi vahva olo, että tämä olisi poika. Voipi olla tietty sen takia, että mies toivoo poikaa. Aluksi toivoin tyttöä, mutta nyt en osaa edes enään kuvitella niin. Outoa :)

Ihana kuulla että jollain muulla on samanlailla oireet menneet. Täytyy miettiä taas tota ultraan menoa. Vaikka jotenkin nyt on ekaa kertaa sellanen fiilis että vois mennä vasta sitten siihen viralliseen ultraan. Mutta kestääkö hermo odotella niin kauan. No katsotaan.



rv 6+4

Ollut pieni tauko tässä kirjoittelussa...viimeksi valittelin kanssa oireettomuutta (melkein jopa stressasin siitä), niin nyt varmaan saapi laulaa:" Sitä saa mitä tilaa..." Puoltoista viikkoa on menny pahoinvoinnin kanssa kamppailessa, eikä mitää aamupahoinvointia, vaan 24h/vrk öklötystä. Öisinki heräilen siihen ällöttävään oloon... Ja kun mikää ei tunnu auttavan, ei syöminen, ei juominen, ei lepääminen, eikä edes se oksentaminen :/ Huh. Vielä oon sinnitelly töissä, mut helppoo ei toden totta oo ollu. Mä kun vaan en vielä haluaisi " jäädä kiinni" , sopimus ku on taasen tässä tän vuoden puolella katkolla, ja tiedän, että jatkoa olisi luvassa, muttamuttamutta...voipi seki asia muuttua, ku totuus paljastuu. Niin laitonta ja raivostuttavaa ku se onki.

Vakkarisopimuksesta taitaa olla turha edes haaveilla :(



Kävin kanssa viime viikolla jo ostamassa yhdet mammahousut. Mulla on kyllä edellisetki ä-vaatteet vielä tallessa, mutta tarvitsin töitä varten vähän erilaista. Täytyy kyllä sanoa, että tarjonta housuissa oli aika suppeaa :( Tai no, olihan niitä, mutta kaikki mallia " matala lantio" ja siitä trikookangas masun pälle. Plääh. Ei oikeen sytyttäny. Mut yhdet suht mukavan näköiset ja hyvin jalkaan istuvat onnistuin löytämään. Vielä oon kyllä yrittäny pitää työpuvun housuja, mut ahdistaa kyllä mahasta jo sen verran, että pakko kait pian luovuttaa ja iskee ne mammahousut jalkaan...



Viime sunnuntaina käytiin anopilla syömässä ja niinhän siinä kävi, että mun piti rynnätä pöydästä ulos... Ja sen jälkeen vielä nukahdin sohvalle istualleni kesken tv:n katselun. Anoppi oli tossa soitellu miehelle ja kyselly, et olinko mä kenties kipeä!?! Jooo-oh. Luulisin, että se kuvitteli mun olleen krapulassa ;) Kiva miniä, heh. Kait niille täytyy jossain vaiheessa totuus paljastaa. Ku ny sais ajalliseksi varata edes sen neuvola-ajan...



Tälläistä tänne. Pirteitä syyspäiviä kaikille!



-KK- rv 8+2 kait

ja terveisiä ensimmäiseltä lääkärikäynniltä. Kävin aamulla ja kaikki vaikutti olevan hyvin. Mikä ihaninta, sain kuulla sydänäänet, ja johan alkoi itkettää :) Siellä sellainen pieni sydän sykki niin vimmatusti! Mulla on ollut viime aikoina kovasti pelkoja, keskenmenosta ja tuulimunasta ja vaikka mistä (ja välillä tämän palstan lukeminen ei auta niihin kyllä yhtään...), kai se on sekin kun kolmatta odottaa niin tietää jo niin paljon, ystäville on käynyt vaikka mitä ja väistämättä tulee ajatelleeksi että mitenköhän minulle... Pakko yrittää vain pysyä hyvillä mielin ja rauhallisena, turha murehtiminen kun ei tässä mitään auta.



Lääkäri arvioi, että kohtu oli jo sen verran suuri, ettei menkkojen mukaan laskettu viikkomäärä ihan pitäisi paikkaansa vaan voisi olla jopa viikon enemmän. Tänään siis pitäisi olla 9+6 tai 10+0 (en oikein tiedä kumpi) mutta lääkärin mielestä ehkä jopa rv11. No, ultra on vasta lokakuun viimeisellä viikolla, joten siellä ehkä selviää sitten tämäkin asia. Siihen yksityiseen ultraan kun emme ole menossa, eikä meillä neuvolassa ole ultraa, joten Kätilöopiston tarjoamat kaksi ultraa vain käymme. Mutta tämän lääkärikommentin mukaan kaiketi kuuluisin oikeasti tuonne huhtikuisiin - ajattelin silti pinoutua tänne kun olis tylsää vaihtaa tässä vaiheessa pinoa. Se on varmaan ihan ok?



Pahoinvointiin olen sitkeästi syönyt niitä inkiväärikapseleita, ja joko mulla alkaa oksuviikot tulla täyteen tai ne kapselit alkavat tehota, mutta - halleluja! - olo alkaa selkeästi olla parempi. Sellaista kokopäiväistä kuvotusta on yhä, mutta oksentanu en ole enää ainakaan neljään päivään, ja se on kyllä iso plussa. Katselin tuossa kalenterista, että johan minä 5-6 viikkoa ehdinkin viettää posliinijumalan palvonnassa. Good riddance! sanon minä. Väsymys vaivaa yhä, ja nukun kuin tukki 10 h yössä. Silti tekisi mieli ottaa iltapäivänokoset, valitettavasti vaan se ei täällä avokonttorissa oikein onnistu ;)



Oikein hyviä vointeja kaikille, ja laittakaahan niitä neuvola- ja lääkärikuulumisia luettavaksi!



Niipa rv10

Minkä merkkisiä inkiväärikapseleita popsit?



Mielelläni kokeilisin niitä tähän oksu oloon :x

En ole pitkään aikaan saanut mahdollisuutta tulla kertomaan kuulumisia. Mutta toisaalta eipä tänne mitään uutta juuri kuulukaan. Huono olo on ollut jo muutaman viikon ajan. En suostu oksentamaan, vaikka mieli tekisi.



Esikoisen kanssa on nyt ollut kaikkea puuhaa, uusien asioiden opettelua, joten oma aika jää päivisin aika vähälle ja illalla olen niin väsynyt, että nukahdan heti. Miten helppoa viimeksi olikaan, kun pystyi nukkumaan sillon kun huvitti? Nyt pitää yrittää levätä aina esikoisen päiväuniaikaan, mutta aina se ei onnistu.



Neuvola on ylihuomenna ja hieman jännittää. Olen taas alkanut pelkämään kaikkea mahdollista aina keskenmenosta synnytykseen. Ruoka ei maistu, mutta tuota painoa on sen verran, ettei haittaa vaikkei paljoa raskauden aikana lisää tulekaan.



Meillä ei tarjota varhaisultraa ollenkaan, joten se on jäänyt kokematta. Ja ainut ultra koko raskauden aikana on viikon 12 paikkeilla. Harmittaa kovasti.



Jaksamisia!



amy ja hippu rv. 8+4

Paketissa lukee, että vaikutus alkaa muutamassa päivässä, eli älä heti lannistu jos ei tunnun tehoa - minä söin varmaan 1,5 viikkoa ennenkuin alkoi helpottaa, ja kuten totesin aikaisemmin jo, en tiedä oliko se kapselit vai onko viikot jo niin pitkällä... Mutta toivottavasti auttavat sinua!!

Niipa

Jonsku83:

Minkä merkkisiä inkiväärikapseleita popsit?

Mielelläni kokeilisin niitä tähän oksu oloon :x

Täällä ollaan vielä. Perjantain ois eka neuvola-aika. Menis nopeesti vaan päivät. Pitäis alkaa miettiin, että meniskö käymään normaalissa ultrassa vai käviskö np-ultrassa. Pitäis tarksitaa mitä sille tyhjälle pussille kuuluu ja kaikki hyvin toisella (jossa sykki sydän).

Mulla on uusi neuvola ja uusi täti. saapa nähdä alkaako kokeileen kuunteleen sydän ääniä olenkaan. Kahdelta aikaisemmalta on jo neuvolassa kuulunut samoilla viikoilla kun nytkin käynti neuvolassa.



Etova olo tulee, jos ei muista syödä koko ajan ja jatkuvasti. Muutama kilo tullut lisää painoa.



pikkukolmonen3 ja 9+5

Nyt kyllä jo uskaltaudun mukaan, vaikka ajattelin, että vasta np-ultran jälkeen. Edellinen raskaus oli tuulimuna, joten on jäänyt hieman pelko siitä.. Mutta kävin viikko sitten yksityisellä varhaisultrassa, joten tiedän, että siellä joku on! :) Ja sykekin näkyi, itku siinä pääsi.

Meillä ensimmästä odotellaan (minä 22,mies23) ja lapsi on enemmän kuin tervetullut!



Jäin tänään reilu viikon saikulle kauhean pahoinvoinnin ja väsymyksen takia, töistä ei ole meinannut tulla mitään enää viikkoon. Olen hoitoalalla, joten työ on fyysistä..



Raskaus ei ole ihan ongelmitta minulla sujunut, kaksi viikkoa sitten maanantaina alkoi pieni vuotelu, jota onkin jatkunut tähän päivään saakka, tosin nyt se taitaa olla loppumassa, enää ei juurikaan ole tullut. Mitään syytä ei ultrassa vuodolle löytynyt, joten huolestuttaa aika paljon..

Ja tosiaan tuo pahoinvointi..Huh huh.. Se on lähinnä jatkuvaa ällöä oloa, mutta perjantai-iltana hanat aukes ja oksu lenti suoraan olkkarin lattialle:) Ihana sitä oli sitten siivota... Ja tänä aamuna tuli toisen kerran..

Jokohan siinä olisi tarpeeksi vuodatusta yhteen kertaan... :D



-lennu- rv 9+0 (ultran mukaan 8+0)