Miten KUKAAN voi sanoa toiselle, että kyllä teidän pitää vielä se poika/tyttö tehdä?!

Mielestäni kenelläkään ei ole oikeutta arvostella meidän perhettä.

Ja kyllä, koen arvosteluksi sen, että joku tulee kertomaan kuinka monta lasta meidän on tehtävä tai mitä sukupuolta heidän on oltava.

Ikään kuin muille olisi oikeus kertoa meille koska meidän perheemme on täydellinen ja " valmis" .



Ehkä en olisi niin herkkänahkainen tämän asian suhteen, mutta olen vuosien varrella nähnyt niin monta säälivää ilmettä kun kyselijöille on selvinnyt uuden vauvan sukupuoli. Missä menee törkeyden raja?



En edes jaksanut laskea, kuinka moni sanoi kolmatta odottaessani, että " toivottavasti saatte tytön" . Miksi?

Ja mihin unohtuu onnittelut uudesta vauvasta kun selviää, että uusi tulokas on TAAS POIKA? Ei se ole minun onneani äitinä vähentänyt, sylissä terve suloinen pieni vauva ja täysin ulkopuoliset ihmiset osoittavat avoimesti sääliä ja pettymystä.

eli meillä on sekä tyttö että poika ja meille toisen lapsen syntymän jälkeen on useasti sanottu, että nyt teän ei enää lapsia tartte tehä kun on jo molemmat. Aivan ku vain sen takia lapsia tehään että saa molemmat. Ja mitäs sit jos viel haluukin, vai eikö muka sais jos jo molemmat on, siltä ainakin tuntui.

Typeräähän se on ylipäänsä mihinkään lapsenteko asiaan kommentoida millään lailla, kun ei voi koskaan tietää ihmisten ajatusmaailmaa. Tuossa ap:n mainitsemassa tilanteessa minusta kuitenkaan ei ole kyse siitä, että näitä edellisiä lapsia pidettäisiin jollain tapaa huonompina vaan on kai yleisesti ajateltua, että _ideaali_ tapauksessa perheessä on molempaa sukupuolta olevia lapsia :) Tyhmää sekin, mutta NIIN tavallista. Vai kuinka moni perhe, jossa on yksi tyttö ja yksi poika eivät ole kuulleet " nyt ei tarvitsekaan tehdä enempää lapsia kun on jo molemmat" ...

Hän oli äskettäin mennyt naimisiin suht vanhalla iällä, ja samantien oli alkanut raskausuutisten tenttaaminen sukulaisten, tuttujen ja puolituttujen taholta.



Kun sitä oli jatkunut muutaman kuukauden, sisko laittoi kaikille viestin: " Meille oli tulossa vauva, mutta eipä ole enää. Raskaus meni kesken. Nyt voitte lopettaa utelun."

Tunnen hänet uskoakseni aika hyvin, enkä olisi ikinä uskonut, että hän sanoisi jotain tuollaista. Tuli aika ikävä fiilis.



ap

odotan kakkosta ja ärsyttää kun kaikki sanovat, että toivottavasti tulee se toinen. Itse vastaan aina, että olisipa samaa sukupuolta niin olisi kaveri ekalle.

Taisi kalikka vähän kalahtaa, kun noin loukkaannuit? Ehkä alitajuisesti itsekin haluaisit vielä sen " toisen" sukupuolen edustajan lapsiinne, muttet vaan kehtaa sitä myöntää edes itsellesi. Totta on se, että niitä lapsiahan ei valita ja itse aion kyllä tyytyä neljään poikaan tai neljään tyttöön, vaikka tietysti molempia mielelläni saisinkin. Siis jos nyt ylipäätään koskaan raskaudun. Adoptiossahan sen nyt voi valita, mutta mies ei valitettavasti ole ajatukselle lämmennyt.

meillä kaksi poikaa ja äitini tapaa sanoa että kyllähän teidän se tyttö pitää vielä tehdä...Tarkoitus on vielä jossakin vaiheessa toivoa kolmatta lasta, sitten kun pojat ovat vähän isompia. Mutta mulle on ainakin ihan sama kumpanen sieltä tulee, ehkä vähän salaa toivon tyttöä :) Ainahan sitä saa toivoa! Ihan yhtä paljon sitä vauvaa rakastetaan joka tapauksessa!!!!



Niin, kyllähän niitä kommentteja tulee jjoka toisen suusta kun kertoo omista pojistaan. Eivät ne ihmiset ilkeyttää niin sano, ihan vaan ajattelemattomuuttaan. Lasket vaan sanat toisesta korvasta ulos etkä turhaan vaivaa päätäsi tuollaisilla sanoilla, muuten saat stressata lopun ikääsi...



t. kahden pojan äiti

Mutta tietenkin sukupuoli on toissijainen kysymys lasten saannissa ja lapseni ovat minulle rakkaita riippumatta sukupuolesta. Siksi en voi mitenkään hyväksyä sitä, että ihmiset arvottavat toisten nykyisiä tai tulevia lapsia sen perusteella. Ja siitähän noissa kommenteissa on kyse: arvottamisesta.



ap

typerää ja loukkaavaa. Kyllähän sen aikuinen vielä jotenkin kestää, mutta kun sitä usein puhutaan ihan niiden " väärää" sukupuolta olevien lastenkin kuullen.



Muttamutta MUTTA! Mulla kaksi poikaa ja ihan aidosti kummallakaan kerralla minulla ei ollut toivetta sukupuolesta vaan olin/olen todella todella iloinen molemmista. Nyt kuitenkin jotenkin aivan ihmeellisesti on alkanut tuntua siltä, että olisi kiva, kun olisi tyttökin. Inhoan itsessäni tätä halua, mutta se on ihan todellinen ja olen oikeasti tosi yllättynyt ja pettynyt itseeni.



Jos nykyiset lapset olisivat tyttö ja poika, en takuuvarmasti edes haaveilisi enemmistä lapsista, olen yksinkertaisesti niin poikki näiden kahden hoitamisesta ja kaipaan omaa elämää. Mutta kun ei ole tyttöä, mietin lähes päivittäin, että pitäisikö sittenkin. Ja mietin, että jos kolmannella kerralla yrittäisi ajoittaa sekstailua niin, että tyttötärppi olisi todennäköisempi.



Että mitäs sanotte tähän muijat?

Meillä on yksi lapsi joka on hoidoilla saatu ja ihmiset sanoo, että ' kyllä se tarttis kaverin.' En vaan viitsi tuosta lapsettomuuttani lähtä selvittämään. Ajattelevat varmaan, että ollaan itsekkäitä ja mukavuudenhaluisia. Lapsettomuudesta kärsivälle se toisen lapsen tekeminenkin kun voi olla myös rahasta kiinni ja siltikin lopputulos on epävarma, vaikka kuinka laittais siihen rahaa.

Kuten sanoin, olisi minustakin ihan kiva saada vielä " se toinen" . Sen olen kuitenkin ehdottomasti päättänyt, etten koskaan yritä saada lasta saadakseni tiettyä sukupuolta. Joko lapsilukumme on tässä tai sitten yritämme vielä joskus, koska haluamme vielä yhden LAPSEN, tytön tai pojan.



ap

Pohjan vetävät ne idiootit, jotka kehottavat lapsetonta pariskuntaa vauvantekopuuhiin, ja toiset ovat saattaneet vuosikaudet ravata tuloksettomissa hoidoissa. :(



ap

mutta joitain saattaa haitata. Etenkin niitä joilla lapsia ei tulekaan ihan noin vaan. Asia saattaa olla aika arka.

Kaikilla lauseilla ei ole syvällisempää merkitystä, on puhetta puheen vuoksi, on sosiaalista kanssakäymistä, jutustelua. Jos jokainen sana ja ajatus pitää harkita, niin hoh hoijaa.

itse olen nähnyt sen ihan harmittomana läppänä. En kyllä itse sanoisi kenellekään niin koska jotkut on niin herkkänahkaisia.

Vierailija:

pitää sitten varmaan pitää suu supussa, kun ei noin tavallista asiaa, harmitonta ja hyväntahtoista, saa ääneen sanoa

Kaikilla lauseilla ei ole syvällisempää merkitystä, on puhetta puheen vuoksi, on sosiaalista kanssakäymistä, jutustelua. Jos jokainen sana ja ajatus pitää harkita, niin hoh hoijaa.

Eikö saa olla väsynyt, ajattelematon, hajamielinen koskaan? Voi helvata, korkeat on teillä ystävyyden kriteerit!