Lue keskustelun säännöt.
Anoppi katkaisi lapseni jalan - miten suhtautua??
Kommentit (35)
Kyllä ajo-oikeuden omaavan katsotaan tuntevan tieliikennelaki ja säädökset sillä tasolla, että turvavyön ja lasten kokoon nähden oikeiden turvaistuinten käyttöön on velvollisuus.
Ei voi vaatia muilta enempää kuin itseltään.
Typerää joka tapauksessa oli tekijä kuka tahansa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enkä nyt vanhemmistani sanoisi "etteivät tunnetusti käytä turvaistuimia", niinkuin joku tossa aiemmin kirjoitti. Aina ovat niitä käyttäneet jos on ollut joku ennalta sovittu reissu tai lapset ovat olleet pidemmän aikaa hoidossa ja istuimet on heidän autoonsa laitettu. Välillä vaan on tullut näitä "yllätyksiä"...
Mitenkään vanhempiani puolustelematta.
14 + 24
Muistan kuinka minuakin on tuon ikäisenä kuljetettu tarakalla ja nykypäivänä sellainen ei tulisi mieleenkään. Eri ikäluokan ihmisen on vaikea ymmärtää miksei voi tehdä samalla tavalla, kuin teki omankin lapsensa kanssa. Lisäksi hänellä on varmasti aivan hirveä olo ja syyllisyys juuri nyt.
Tunnen tuon itsepäisen tyypin joka tekee juuri niin kuin itse haluaa vaikka kuinka olisi kieltänyt, ehkä tässä on kuitenkin niin raju lopputulos, että enää ei aivan näin itsepäinen ole. Suosittelen siis asioiden selväksi puhumista, sääntöjen kalloon takomista (omaan lapseen liittyvissä säännöissä vanhemmat ovat aina oikeassa ja heitä on toteltava) ja sen jälkeen anteeksiantoa jos anoppi tuntuu yhtään katuvan. Vihanpidosta ei ole kenellekään hyötyä ja lisäksi, kun lapset syyttävät kaikesta aina itseään, saattaisi teidänkin lapsenne syyttää itseään (vaikka mitä sanoisitte) jos mummoa ei yhtä äkkiä enää tavattaisikaan.
moraalinen vastuu siitä mitä antaa lapsilleen tapahtua. Tietysti tiedän mitä tieliikennelaki sanoo, siitä nyt ei olekaan kyse, vaan siitä, että jos tietää että on pienikin mahdollisuus siihen että isovanhemmat kuskaavat omaa lasta ilman turvaistuinta pyörällä tahi autolla, on ihan turha syytellä siitä sitten isovanhempaa, jos kerran itse on vapaaehtoisesti päästänyt lapsensa sellaiseen kyytiin, jos on ollut tiedossa että ilman turvaistuinta on ennenkin menty. se oli tässä minun pointtini, ei se mitä jossain laissa sanotaan.
miten tuon ikäinen ylipäänsä osaisi istua tarakalla ja eikö siinä murtuisi nilkka eikä sääri. Samalla lentäisi ketoon anoppi ja lapsi, joten muutakin haveria sattuisis.
Joten Provo joka uppos hyvin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttavani 4-vuotiaalta murtui pari viikkoa sitten sääriluu, kun pappansa kuljetti pyörän tarakalla ja jalka jäi pinnojen väliin. Nyt on pojalta koko jalka kipsissä ja istuu sen ajan pyörätuolissa, kun jalka on paketissa.
miten tuon ikäinen ylipäänsä osaisi istua tarakalla ja eikö siinä murtuisi nilkka eikä sääri. Samalla lentäisi ketoon anoppi ja lapsi, joten muutakin haveria sattuisis.
Joten Provo joka uppos hyvin
En päästäisi kyseistä ihmistä valvomatta lähellekään lastani, jos kerran tapana on toimia selän takana vastoin vanhempien ohjeita. Tekisin myös ihan taatusti rikosilmoituksen, saisipahan ainakin opetuksen vaikkei varmaankaan mitään seuraamuksia tulisi...
]On kyllä kuulemma ollut pahoillaan ja itkenytkin, mutta silti ketuttaa koko ämmä. On sellaista tyyppiä, jonka mielestä vauvalle voi hyvin juottaa appelsiinimehua ja jos kieltää, niin tekee silti niin selän takana.
ap
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta kuinkahan moni olisi valmis tekemään miehensä äidistä rikosilmoituksen ihan oikeasti???
Meillä kävi samalla tavalla, saman ikäiselle lapselleni ja syypää olin minä!!!
Tosin tässäkin tapauksessa juttu lähti siitä, että mummu (anoppi) ensin kuljetti meidän lasta pientä matkaa näin, ihan pihatiellä. Kauhistelin sitä ja sanoin ettei ole hyvä juttu, mutta kun olivat koko kesän tehneet niin, niin tein sitten itsekin. Lähinnä pelkäsin, että lapsi putoaa tarakalta, mutta kun osasi hienosti olla niin ei tullut pieneen mieleeni, että näin voisi käydä.
Ja todellakaan, pyörä ei kaatunut eikä mitään muutakaan. Äänen kuulin, kun kantapää osui pinnojen väliin ja siitä jalka meni sen tukiraudan ja pyörän väliin. Lapsi alkoi huutaa tosi lujaa, pysäytin ja nostin pienen pois kyydistä. Kantapään vierestä oli nahka pois ja luulin luun olevan paljaana. Soitin pian miehelleni, joka oli 100m päässä ja sanoin että nyt kävi pahasti. Siitä porukalla lääkäriin, josta heti pistivät eteenpäin, koska oli varmistettava murtuman mahdollisuus. Verta ei tullut, ja onneksi oli vain päällimmäinen ihokerros poissa, mutta ison kolikon kokoiselta alueelta joten ei sekään pikkujuttu. Kantapään yläpuolelta säärestä murtui se pienempi luu, parani parin viikon kipsillä eikä leikkausta tarvittu. Hankalampi homma oli se haava, kipsiin tehtiin luukku josta sitä hoitelin, voitte kuvitella kuinka kipeä se oli, itkettiin molemmat. Onneksi parani hyvin ja jalka on kuin uusi.
Lääkäri muuten sanoi, että useimmiten käy näin. Tyypillinen lasten vamma siis.
Saatte haukkua mut, olen haukkunut monta kertaa itsekin että mitä sitä pitää olla niin tyhmä!!! Eikä se tarkoita, jos joku asia on onnistunut ettei haaveria tulisi jatkossa. Toisaalta olen tavallaan iloinen että se olin minä itse, en tiedä olisinko pystynyt antamaan kenellekään asiaa anteeksi, enkä ole itsellenikään antanut.
Ap:lle sanoisin, että juttele asiallisesti anoppisi kanssa ja sano, että toivot todellakin että anoppisi uskoisi teitä, että ohjeet eivät ole turhaan annettuja. Asia pitää selittää niin kuin lapselle, ettei kieltoja kiusallaan aseteta. Voithan sanoa, että teidän täytyy harkita tapaamisia jollei sääntöjä noudateta. Pysy kuitenkin asialinjalla. Jos äidyt huutamaan, saattaa koko jutusta kadota pointti. Odota kuitenkin, että anoppi ottaa yhteyttä sinuun, eikä mieheesi. Eli älä tee tästä hänelle liian helppoa.
Toivottavasti lapsenne jalka paranee hyvin!!! Veikkaan, että ei mene kuin pari päivää niin hän konkkaa kipsinsä kanssa kauheata vauhtia eikä meinaa muistaa koko kipsiä. Meillä tähän meni vuorokausi, mutta jalkaa ei tosiaan leikattu. Helli pientä, palapelit ja väritykset kehiin, uusia leffoja katsottavaksi (jos jo katselette) uusia leikkejä yms. Meillä kaivettiin äitin barbit kaapista kun oli tyttö kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja tuossa toiminnassahan ei ole mitään laitonta, joten ei todellakaan rikosilmoituksia voi tehdä siitä, että anoppi ei noudata vanhempien ohjeita. Eikä lastensuojelukaan asiaan puutu, mullahan on tästä omakohtainen kokemus.
En antaisi kyllä hevillä anteeksi.
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Koska nykyisin on turvavälineitä on niitä käytettävä, koskee turvavöitä autoillessa, polkupyöräkypärää pyöräiltäessä ja tietenkin lastenistuinta pyörän tarakalla.
Olet oikeutetusti vihainen. Voisit huutaa päin näköä mutta tehokkaampaa lienee syvä hiljaisuus ja tuimat katseet.
En jättäisi lasta mummon hoitoon ja ei saisi hakea päiväkodista.
Te vanhemmat päätätte ja toivon että lapsen parhaaksi. Mummon seurassa vain toisen vanhemman ollessa läsnä .
Välejä ei ole syytä laittaa poikki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä kuinka kukaan voi luottaa, että kaksivuotias istuu selän takana vahtimatta, yli metrin korkuudella ja pysyy siinä pitäen (mistä?) kiinni kovassa vauhdissa??
Muistan kuinka minuakin on tuon ikäisenä kuljetettu tarakalla ja ...
mutta siinähän pysyi. Koskaan ei ollut kova vauhti mutta ei sillä tällaisessa onnettomuudessa ole juurikaan merkitystä. Vasta kun monta kertaa näin anopin näin tehneen, uskalsin kokeilla ja heti napsahti.
36
En ymmärrä kuinka kukaan voi luottaa, että kaksivuotias istuu selän takana vahtimatta, yli metrin korkuudella ja pysyy siinä pitäen (mistä?) kiinni kovassa vauhdissa??
Muistan kuinka minuakin on tuon ikäisenä kuljetettu tarakalla ja ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi lienee saanut kovan opetuksen siitä että olisi kannattanut uskoa ja panostaa turvallisuuteen. Anopillekin lapsenlapsi lienee kullankallis.
Minä kannattaisin vaikkapa kirjeen kirjoittamista. Miten pahalta sinusta tuntuu kun koitat suojella kalleintasi ja huolehtia turvallisesta matkanteosta ja anoppi vähät välittää turvaistuimen puuttumisesta. Ja että viaton pikkulapsi joutuu täysin turhaan kärsimään.
Ja että et tiedä luotatko lastasi enää anopille ihan vähään aikaan kun ohjeita ei noudateta.
Kirjeessä ei tule sanottua äkkipäissään mitään peruuttamattoman kamalaa. Anoppisi on kuitenkin lapsen isoäiti, varmaan tärkeä. Eikä kannata välejä katkaista. Eikä sinun ole pakko anoppia tavatakaan jos se tuntuu pahalta. Onneksi aika auttaa.
Paljon paranemisia pienelle potilaalle ja sinulle jaksamista. *virtuaalihalaus*.
Tieliikennelaissa kuljettaja on viimekädessä vastuussa kyydissään olevien turvalaitteiden käytöstä. Alla esim. ote AKE:n artikkelista 3/04.
"Liikenteessä loukkaantuu vuosittain keskimäärin 139 ja kuolee seitsemän alle 7-vuotiasta lasta. Liikenneturvan mukaan useimmissa liikenneturmissa seuraukset olisivat olleet lievemmät, jos lasten turvaistuimia ja muita turvalaitteita olisi käytetty oikein. Liikenneturva kampanjoi parhaillaan turvalaitteiden oikeaoppisen käytön puolesta.
Myös AKE haluaa muistuttaa autoilijoita, että vastuu lapsen turvallisuudesta autossa on aina aikuisilla. Tieliikennelaki velvoittaa lapsen mukana matkustavat vanhemmat tai huoltajat ja viime kädessä auton kuljettajan huolehtimaan siitä, että lapset matkustavat turvallisesti. Alle 12-vuotiaiden, alle 150-senttisten lasten on istuttava pituuteensa ja painoonsa nähden sopivalla turvaistuimella, tai ellei sellaista ole, takapenkillä turvavöissä."