Raskaus ja seksi

Voisiko joku valaista mua vähän tästä asiasta, kun tämä yllätti mut ihan täysin ja nyt pelottaa ettei asia paranekaan ollenkaan. Odotan ekaa lastani ja mulla on ollut normaalit seksuaaliset halut koko raskauden ajan, mutta mulle on tullut painoa lisää yht. 22 kiloa ja mieheni lopetti kaikki seksuaaliset lähestymiset heti raskauden alkuvaiheessa kun painoa rupesi tulemaan. Olin aika hoikka ennen raskautta. Hän ei halunnut kertoa minulle että lihavat naiset ällöttävät häntä, joten hän salasi asian ja muutti sohvalle nukkumaan ja sanoi et ei vain huvita ja vältteli aihetta. Nyt kuitenkin sain hänet kertomaan asiasta ja toisaalta ymmärrän häntä, mutta harmittaa hirveästi ja koen tämän epäreiluksi minua kohtaan ja tunnen toivottomuutta, että parisuhteessani joudun ehkä olemaan parikin vuotta ilman mitään seksuaalista kanssakäymistä ja olen jo ruvennut epäilemään, mahtaako tilanne parantua vaikka laihtuisinkin. Ehkä roolini on liian erilainen joka tapauksessa, kun minusta tulee äiti. Mieheni ei pysty puhumaan tästä asiasta. Miten mun pitäisi suhtautua tähän? Toisaalta olen raivoissani ja loukattu, mutta jos joku olisi käynyt läpi samoja juttuja, ehkä jollain olisi viisaita ajatuksia tästä. Mieheni ei ole ylpeä tästä ominaisuudestaan, eikä hän haluaisi loukata minua.

Alkuraskaudesta ei kiinnostanut seksi juuri ollenkaan, mutta ny loppusuoralla (vko 34) taas ihan älyttömät halut - tekee mieli suunnilleen koko ajan. Mies on onneksi jonkinlainen raskausintoilija, kun tuntuu tykkäävän. Miehellä on kesäloma ja ajasta kuluu aika suuri osa petipuuhissa. Mulle maistuu peppuseksikin, joka ei ole ollut ennen ihan kärkisuosikkini. Siis kaio voi todeta, että sekä miehet että naiset ovat kovin erilaisia. Siskon mies ei halunnut ollenkaan koko raskauden ajan. No meillä siis kaikki hyvin. n 29

Minulla raskaus ei muuttanut seksihaluja mitenkään: edelleenkään en halunnut seksiä, ikinä.



Mutta raskauteni muutti mieheni seksihalut kokonaan. Eli siitä hetkestä kun raskaustesti näytti plussaa, siihen hetkeen kunnes lopetin imetyksen (vuoden imetys), mieheni ei halunnut minua. Ei halausta, ei suukkoa, ei seksiä, ei mitään läheisyyttä.

Kuulostaa tosi mahtavalta suhteelta, ihan molempien kannalta. :/

Minulla raskaus ei muuttanut seksihaluja mitenkään: edelleenkään en halunnut seksiä, ikinä.

Mutta raskauteni muutti mieheni seksihalut kokonaan. Eli siitä hetkestä kun raskaustesti näytti plussaa, siihen hetkeen kunnes lopetin imetyksen (vuoden imetys), mieheni ei halunnut minua. Ei halausta, ei suukkoa, ei seksiä, ei mitään läheisyyttä.

Mikähän on tilanne vauvan tultua..En voi ymmärtää tuollaisia miehiä, jotka eivät siedä naisensa muuttuvaa vartaloa raskauden tai muunkaan syyn takia.

Minkähän takia ovat naisen edes halunneet. Ehkä hoikka nainen on miellyttänyt rinnalla esittelyvälineenä, mutta muuttunut vartalo ei enää kelpaakaan siihen tarkoitukseen.

Meillä raskaus ei ole kovinkaan paljon vaikuttanut, mutta mieheni ei halua olla päällä koska pelkää satuttavansa vauvaa. Viimeisen viikon aikana seksiä on ollut aika vähän, kun yleensä sitä on harrastettu raskaudenkin aikana 5-6 kertaa viikossa. Mutta tietenkään aina ei voi haluttaa niin paljon. Itse kerroin miehelleni, että tunnen itseni rumaksi, kun masu kasvaa. Muutenkin olen pyöreä ja kun sain juuri kiloja pois, niin ne tulevat takaisin raskauden myötä.



Nainen -90

Kun aloin odottamaan ensimmäistämme, niin halut katos saman tien ja ne muutamat kerrat, kun koitettiin, niin tuntuivat epämiellyttäviltä, kivuliailta ja aiheuttivat supistuksia. Kyllä siinä miehellekkin pitäis jo kellot alkaa soida päässä, että tässä on sunkin lapses henki kyseessä!!! Jätettiin suosiolla sekstailut väliin ja lapsen syntymän jälkeen runkkasin salaa ekan kerran laitoksella verhojen takana, kun teki niin mieli.



Toinen mukula menee muuten ihan rutiinilla, ootteko huomanneet?



Tärkeintä on se, että normaalius palaa!!!



Tarkoitan, että sen jälkeen kun mukulat on tehty ja ne on ehtineet siihen ikään, ettei niitä tartte enää päntiönään paimentaa, niin sitte alkaa taas seksi maistua.



Älä hyvä ihminen kuvittelekkaan, että vauvaikäisen/-sten vanhempana elämä ois sellaista kuin vastanaineena/ennen lapsia. Jotain vikaa on perheessä, jos meno jatkuu samalla tavalla kuin ennen lasta/lapsia.