Eikö niitä koiria voi opettaa olemaan pelkäämättä rakettien ääniä?
Tätä mä en vaan jaksa käsittää. Aletaan hössäämään jo pennun kanssa kun uusivuosi lähestyy ja pidetään sitä koiraa sitten sylissä kun sitä niin pelottaa muka. En tajua. Ei mun koirat ikinä mitään paukkuja pelänneet, kun ne pienestä pitäen siihen totutettiin.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Paukkuarkuudelle on tyypillistä, että se ilmenee (viimeistään)koiran ollessa 2-3 vuotias. Pentuna ei välttämättä mitään ongelmia. Paukkuarkuus on vahvasti periytyvä ominaisuus. Yleensä paukkuarkuus vain pahenee pahenemistaan ja äänille siedättäminen tästä johtuen kovin vaikeaa. Koira saattaa lopulta pelätä rakettien pamauksia hiljaisempiakin ääniä.
Tämä. Kun kaikki kasvattajat testasivat jalostuskoiransa (ja uroksen,jota käyttävät), eivätkä ainakaan käyttäisi paukkuarkaa, ääniarkaa (tai mitään muutakaan arkaa)jalostukseen. Toki kyllä niitä silti pulpahtelee pintaan, mutta varmasti huomattavasti vähemmän. Myös ostajan tulisi osata kysyä asiasta ja kasvattajan olla vieläpä rehellinen siitä 😉...
Eipä tule koskaan toimimaan, edes omassa metsästysrodussani.
Toki pennun kanssa pitää vielä osata toimia oikein, erityisesti ekana uutena vuotena, ettei sitä altisteta turhille traumoille (ja tämä EI tarkoita sylissä pitoa, hyssyttelyä tai muutakaan koiran mahdollisiin reaktioihin mukaan menemistä, vaan järkevää ulkoilua järkevään aikaan riskipaikat huomioiden, jos asutaan kaupungissa, koiran kanssa kotona oloa, ehkä musiikki päälle eikä itse kiinnitetä paukkuihin sen kummempaa huomiota).
Geneettisesti paukkuarkaa tuskin varmaksi saa ja ääniarkuudella on tapana pahentua.
Traumatisoituneen kanssa mahdollista, riippuen toki trauman voimakkuudesta ja että kouluttaja tietää, mitä tekee. Tämä voi kuitenkin viedä vuosia.
Tämä kommentti lienee sarkasmia, mutta vastaan silti:
Paitsi, että pennut ovat kuuroja n 14vrk ikään asti 😀.
Emokin kovasti tykkäisi moisesta mölystä...
Taas joku jolla ei ole eläimiä päivittelee tämmöistä sontaa.
Eikö niitä ihmisiä voi opettaa olemaan ilman rakettien ampumista? T. yksi koiraton raketteihin kyllästynyt
Vierailija kirjoitti:
Tämä kommentti lienee sarkasmia, mutta vastaan silti:
Paitsi, että pennut ovat kuuroja n 14vrk ikään asti 😀.
Emokin kovasti tykkäisi moisesta mölystä...
Lainaus ei toiminut, mutta oli tarkoitus vastata sille, joka ehdotti pauketta pentulaatikkoon heti syntymästä alkaen
Ollaan opetettu kuuntelemalla pentuna ennakkoon youtubesta rakettien ääniä. Onneksi ei ole pelännyt tositilanteessakaan. Vaikka tuo pelkkä äänien kuuntelu ei kaikkia auta, välähdykset ja ruudin haju tulee sitten ihan erikseen tositilanteessa. Koirilla on hirvittävän paljon ihmistä herkempi hajuaisti, joten juuri se ruudin haju voi olla pahin. Eikä kaikki koirat ole samasta muotista, kuten ei olla me ihmisetkään. Meillä ei onneksi koirat pelkää, mutta suututtaa ihmiset, jotka raketteja ampuvat sallittujen aikojen ulkopuolella. Ja ymmärrän myös, että joku on voinut tehdä parhaansa totuttaakseen koiransa, mutta se silti pelkää.
Nuo idiootithan opettaa koiransa pelkäämään niitä paukkuja ja saavat lisää pontta itkuvirsilleen niistä.
Diapam kirppusäkille huiviin niin näkee ääniä ja kuulee värejä, nauttii vaan !
Normaali koira ei pelkää pauketta. Mutta jos koulutus on jäänyt vajaaksi niin haittakäyttäytymistä varmasti esiintyy.
Koiranomistaja ulisee kun koira joutuu kerran vuodessa kuuntelemaan rakettien pauketta 8 tuntia. Koiranomistajien naapurit joutuu kuuntelemaan koiran haukkumista ja räksytystä vuoden jokaisena päivänä.
Hyvä keino omien koirien kohdalla on ollut paketti nakkeja tai lihapullia tms, ja kun raketteja alkaa paksua, mennään pihalle niitä kuuntelemaan tekemättä sen suurempaa numeroa. Joka kerta kun poksahtaa, saa palkinnon eli herkku. Tällä keinoin on yksi kodinvaihtajakin onnistuttu ehdollistamaan paukkuarkuudesta pois.
Mä pelkään niitä ihan itse kohdalle sattuneet läheltäpiti tilanteen vuoksi. Käyn ulkona vain aamuisin nyt kun on onneksi lomaa nämä välipäivät. Näissähän ei tainnut olla silloin rajoitteita vielä joskus kauan sitten ja silloin sai ampua heti kun niitä tuli myyntiin. Eikä osa välitä mistään säännöistä. Tälläkin alueella on täysi ampumakielto, mutta tuossa naapuritalossa on ammuttu niitä kieltoajan ulkopuolella ihan pihassa autojen parkkipaikalla, tiheästi asutulla alueella.
33 lisää, että tuo läheltäpiti tilanne oli tuntemattoman sivullisen aiheuttama.
Vierailija kirjoitti:
No oikeastaan ei, koska se ei ole opetettavissa. Kyllähän sinäkin pelkäsit yläasteella koulukiusaajiasi, etkä vastustanut, koska et vain henkisesti pystynyt Muistatko sen tunteen kun halvaannuit pelosta, kun ne tuli taas käytävällä vastaan? Sama se on koirillakin, paitsi vielä se että ne ei ymmärrä mistä siinä paukkeessa on kyse. Osa ei välitä, osa säikkyy. Semmoista se on niin ihmisillä kuin eläimilläkin.
Koiralla on siinä ihminen näyttämässä että kaikki on hyvin.
Joka s-tanan vuosi samaa jankutusta. Lukekaa asiantuntijoiden lausuntoja ääniarkuudesta ennenkuin laitatte tänne omia arviointeja. Osalla ääniarkuus on geeneissä ja sitä ei kouluttamalla saa pois. Se on silkkaa tuuria, jos oma koira ei raketteja pelkää. Meillä on ollut yksi raketteja pelkäävä koira. Meinaatteko, että olen onnistunut kouluttamaan 5 muuta ja tämän yhden hysteerikon kohdalla epäonnistunut. Se pelkäsi kaikkia muitakin korkeita ääniä.
Ei ole kaikki samanlaisia. Kuten ei ihmisetkään. Luulisi sun tietävän.
Kahdeksan koiraa olen omistanut. Vain yksi oli paukkuarka. Sitä oli mahdottomuus opettaa siitä pois. Aivan sama, kuin voisin omaa suljetun paikan kammoani jotenkin hoitaa. Hulluksi tulisin ennen sitä.
Yhdellä koiralla oli autopaniikki. Se ilmeni jo pentuna. Yritimme kaikin tavoin opettaa sitä, teimme lyhyitä matkoja, rauhoittelimme, juttelimme, pysähtelumme välillä jne. Ei onnistunut. Se vain paheni ja eläinlääkäri sanoi, että se saa epileptisiä kohtauksia, joihin voi jopa kuolla, sydän pettää.
Joten emme kuljettaneet sitä autossa kuin joskus aivan pakolliset matkat, rokotuksiin jne. Muuten se oli loistava koira, älykäs ja hauska.
Ehkä jonkun koiran pystyy opettamaan, mutta en lähtisi kiusaamaan koiraa varta vasten. Meillä ihmisilläkin on omat pelkomme ja haasteemme.
Vihaan ihmisiä, jotka paukuttelee niitä rakettejaan ennen ja jälkeen sallitun ajan. Typeryksiä. 674
Kahdeksan koiraa olen omistanut. Vain yksi oli paukkuarka. Sitä oli mahdottomuus opettaa siitä pois. Aivan sama, kuin voisin omaa suljetun paikan kammoani jotenkin hoitaa. Hulluksi tulisin ennen sitä.
Yhdellä koiralla oli autopaniikki. Se ilmeni jo pentuna. Yritimme kaikin tavoin opettaa sitä, teimme lyhyitä matkoja, rauhoittelimme, juttelimme, pysähtelumme välillä jne. Ei onnistunut. Se vain paheni ja eläinlääkäri sanoi, että se saa epileptisiä kohtauksia, joihin voi jopa kuolla, sydän pettää.
Joten emme kuljettaneet sitä autossa kuin joskus aivan pakolliset matkat, rokotuksiin jne. Muuten se oli loistava koira, älykäs ja hauska.
Ehkä jonkun koiran pystyy opettamaan, mutta en lähtisi kiusaamaan koiraa varta vasten. Meillä ihmisilläkin on omat pelkomme ja haasteemme.
Vihaan ihmisiä, jotka paukuttelee niitä rakettejaan ennen ja jälkeen sallitun ajan. Typeryksiä.
Meillä oli kasvatettavana opaskoirapentu, joka valitettavasti säikähti liian varhain ammuttuja raketteja uutena vuotena. Ei siitä sitten opaskoiraa tullut, koska oli paukkuarka. Jos kokeneet ammattilaiset ovat sitä mieltä ettei sitä voi koirasta luotettavasti kouluttaa pois, niin kai se on uskottava.
Tasan yksi ilta vuodessa tätäkin, voi vaikka antaa rauhoittava ja pitää sisällä illan ja yön...